Äänioikeus taloyhtiössä

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Taloyhtiössämme on viisi rivitalohuoneistoa. Kaksi huoneistoa ovat rakentaneet piha-alueidensa rajalle yhteisen 13 m2 suuruisen pihavaraston joitain vuosia sitten. Muutimme taloyhtiöön hiljattain ja kun selvittelimme taloyhtiön tekemättömiä ja väärin tehtyjä asioita, paljastui, että kyseinen rakennus on rakennettu kysymättä taloyhtiön osakkailta siihen suostumusta. Paikkakunnan rakennusvalvonnan rakennusmääräyksissä sallitaan yhden maksimissaan 10 m2 varastorakennuksen tekeminen ilman rakennuslupaa/ilmoitusta per rakennuspaikka.Kuinka asiassa tulisi toimia, että asunto-osakeyhtiölain mukainen yhdenvertaisuus toteutuisi pihavaraston suhteen? Rakennus on rakennettu ilman osakkaiden suostumusta, eikö se ole myös siltä osin luvaton? Varaston jako viiteen osaan vai purku?

Lähtökohta remontille oli noin 32 neliön kokoisen olohuoneen lisävalaistus. Valaistuksen suunnittelussa oli luotettu liikaa isoihin lasiseiniin ja avoimeen olohuone / keittiöön, joista ajateltiin valoa tulevan reilusti. Käytännössä kuitenkin kattovalaisimien puute laittoi miettimään lisävalaistusta. Suuret ikkunat eivät auta Suomessa kuin puoli vuotta, ja toinen puoli vuotta asunnossa oli liian vähän valoa. Toisella puolella isoa huonetta oli seinustalla valaistusta.

2020-luvulla isännöintialalla on tapahtunut yli 100 yrityskauppaa, mikä on huomattava määrä ottaen huomioon alan kokonaiskoon, joka on hieman alle 900 yritystä. Tämä kehitys ei rajoitu pelkästään suurten yritysten ostamiin pieniin yrityksiin, vaan myös fuusiot suurten ja keskikokoisten yritysten välillä ovat yleistyneet. Pääomasijoittajat ovat alkaneet vaikuttaa alalla, mikä tuo mukanaan uusia kasvutavoitteita isännöintiyrityksille.

Toimin pienen, kolme asuntoa käsittävän taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Olemme ymmärtäneet, että koska yhtiökokouksissa on aina olleet paikalla kaikki osakkaat, emme ole laittaneet virallista kokouskutsua osakkaille vaan olemme suullisesti sopineet asiasta ja kaikki on toiminut erinomaisesti.Onko tämä nyt kuitenkaan laillista? Eli onko nuo mielestämme turhat kokouskutsut lähetettävä näinkin pienessä yhtiössä?

Taloyhtiössämme on kaksi kerrostaloa. Molempien talojen varastokoppeihin murtauduttiin lukot rikkomalla. Isännöitsijä ja hallitus saivat tiedon, mutta eivät mitenkään ilmoittaneet asukkaille eikä poliisille. Jotkut huomasivat murron vasta viikkojen jälkeen ja varastojen ovet olivat olleet auki kokoajan.Onko isännöitsijä tai hallitus velvollisia ilmoittamaan asukkaille asiasta?

Minulla on 80-luvun loppupuolella rakennetun rivitalon huoneisto, jossa on alkuperäinen kylpyhuone ja sauna, vedeneristyksiä ei siis ole. Pari kysymystä taloyhtiön vastuunjakotaulukkoon liittyen remontista: - Kylpyhuoneen alkuperäiset laatat ovat halkeilleet levysaumojen kohdalta, riski kosteusvauriolle siis on. Olen siis tekemässä perusparannusremontin uusimalla kylpyhuoneen. Eikö taloyhtiön kuulu korvata vedeneristyksen osuus tässä tapauksessa? Ja jos pintamateriaalin alta löytyy kosteutta, niin korvaa rakenteet vedeneristykseen asti ja sitä ennen kuivatuksen? - Kylpyhuoneessa on myös alkuperäisesti asennettu lattialämmitys, minkä termostaatti on ilmeisesti viallinen, tai anturi, koska lämpiää miten sattuu. Mikä on taloyhtiön vastuu tämän lattialämmityksen osalta kun se tarkastetaan / korjataan remontin yhteydessä?