Suunnitelmallisen kunnossapidon merkitys

Asunto-osakeyhtiölaki ohjaa siis selvästi taloyhtiöitä suunnitelmalliseen kunnossapitoon ja tämä ihan syystäkin. Korjausten ennakoinnilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan säästää jopa 30 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisista korjauskustannuksista.

Välttämättömäksi tiedettyjen korjausten lykkääminen myöhempään ajankohtaan tarkoittaa yleensä korkeampia korjauskustannuksia myöhemmin tulevaisuudessa. Korjaustapa muuttuu ajan myötä raskaammaksi ja ns. kevyt korjaus ei ole enää mahdollinen vaihtoehto. Taloyhtiöissä tuleekin sitoutua pitkäjännitteisempään, suunnitelmallisempaan ja ennakoivaan kiinteistön kunnossapitoon. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon avulla reaktiivisten (äkillisten, odottamattomien) korjausten tarve vähenee.

Kunnossapitotarveselvityksen on tarkoitus herättää taloyhtiössä avointa keskustelua kunnossapidon suunnitelmallisuudesta. Tämähän vaikuttaa suoraan myös taloyhtiössä perittäviin yhtiövastikkeisiin. Kun suunnitelmallisuuteen on taloyhtiössä kiinnitetty huomiota, myös yhtiövastikkeet pysyvät tasaisina ja osakkaat tyytyväisinä.

Kunnossapitotarveselvitystä tarkempi kuntoarvio on hyvä kuitenkin teettää noin viiden vuoden välein. Koska suurimmalle osalle taloyhtiöistä on laadittu kuntoarvio, mutta suurin osa niistä on jäänyt pöytälaatikkoon (Oikeusministeriön selvitys 2007), on kunnossapitotarveselvitys helppo tie suunnitelmallisen kunnossapidon jalkauttamiseen.

Lähtökohtana kiinteistön avoimelle ja suunnitelmalliselle kehittämiselle ja kunnossapidon suunnittelulle tulisi olla taloyhtiössä yhteistyössä laadittava kiinteistöstrategia. Kiinteistöstrategiassa otettaisiin huomioon osakkaiden ja asukkaiden tarpeet ja kehittämistoiveet sekä kiinteistön tekniset ominaisuudet ja ominaispiirteet. Kiinteistöstrategia määrittelee taloyhtiön toiminnan ja tahtotason ylläpidossa, peruskorjauksissa ja niiden ajoituksissa.

Kiinteistöstrategian toteuttamisessa taloyhtiön käyttö- ja huolto-ohjeella eli huoltokirjalla on keskeinen asema. Hyvin ylläpidetyllä huoltokirjalla seurataan, valvotaan ja raportoidaan yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Jollei taloyhtiössä panosteta suunnitelmalliseen kunnossapitoon, yhtiön pakolliset korjaukset tullaan aina tekemään liian myöhään, liian hätäisesti, jopa väärin menetelmin ja joka tapauksessa kalliisti. Tämä johtaa väistämättä myös osakkeiden arvon alenemiseen.

LUKUVINKKI:

Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa – suunnittelu säästä osakkailta rahaa >>