• Etusivu
  • Isännöitsijä

Viikon kysymys: Hallitus toimi väärin, kuka maksaa ja mitä?

Rakentajan toimitus
Kaupallinen yhteistyö
Jurinet Oy logoJurinet OyLue lisää
Päivitetty 30.09.2024
taloyhtiö-asunto-osakeyhtiö-omataloyhtiö

Taloyhtiössä tehtiin piharemontin suunnittelu. Kustannukset olivat n. 6000 €. Taloyhtiössä käytiin yhteinen katselmus missä osa hallituksen jäsenistä päätti tehdä lisäsuunnitelmia, jonka seurauksena suunnittelukustannukset lisääntyivät n. 2000 €.

Hallitukselle ei ole yhtiökokous antanut valtuutusta lisäsuunnitelmien tekemiseen eikä asiasta ole pidetty ylimääräistä yhtiökokousta, missä asia olisi käsitelty.

Onko osakkaalla, joka ei hyväksynyt suunnitelman muutoksia mahdollisuus kiistää tai riitauttaa asia ja kuka on lisäsuunnitelmien maksajana? Onko se hallitus?

Kun asiasta laitettiin hallitukselle viesti, niin se ei ole vastannut eikä perustellut asiaa. Minkä ajan kuluessa tuollainen asia olisi otettava esille?

Huomio

Huomio

"Tämä vastaus on annettu vain kysymyksestä ilmenevien seikkojen perusteella tuntematta asiaan liittyviä yksityiskohtia. Vastauksessa ei näin ollen ole voitu huomioida kaikkia asian ratkaisuun vaikuttavia seikkoja. Jos käytät tätä vastausta jossain muussa asiayhteydessä ei vastauksen laatija ole siitä vastuussa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä vastauksen laatineeseen juristiin, puhelin 029 009 2590."

Vastaus:

Hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen esimerkiksi toimiin, jotka yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia; tai vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta.

Hallitus saa kuitenkin ryhtyä tällaiseen toimeen, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa.

Nämä säännökset tulee siis asiassa huomioida ja miettiä, kannattaako asiaa riitauttaa. Lähtökohtaisesti kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.

Tarkempia säädöksiä vanhentumisesta tällaisessa tilanteessa on AsOylain 24 luvun 10 §:ssä.

Jurinet logo

Kysymykseen vastasi:

MARKUS TALVIO
Toimitusjohtaja, OTM
Kiinteistölakimies
Jurinet Oy Lakiasiaintoimisto

Markus on erikoistunut asuntokauppaan-, rakentamiseen-,
ja kiinteistönvälitykseen- sekä asunto-osakeyhtiö- ja
kiinteistöoikeuteen liittyviin riita-asioihin.
Talvio on arvostettu ja kokenut kouluttaja. Markus on luennoinut
vuosia myös Rakentaja.fi ja Omataloyhtiö.fi seminaareissa ja
messuilla.

Jurinet Oy on perustettu vuonna 2011 Tampereella
15 asianajotoimiston yhteenliittymäksi. Vuodesta 2015 lähtien
Jurinet on ollut valtakunnallinen itsenäinen toimisto.

lakimies Markus Talvion kuva

Jätä yhteydenottopyyntö lakimiehelle

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Jurinet Oy
Isännöitsijä
taloyhtiön hallinnointi
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Kaikki eivät halua osallistua remonttiin - mitä tehdä?
Erillistalon ja paritalon yhtiössä tulisi tehdä perustason ylläpitämiseen kuuluva parvekeremontti. Erillistalon osakas ei halua sitä nyt. Voiko hallitus päättää että remontti tehdään nyt vain paritaloon, ja myöhemmin erillistaloon?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Mitä tehdä, kun yöhäirinnälle ei tule loppua?
Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?
Helsinki ylhäältä päin kuvattuna
Yhtiökokous: osakkaan kyselyoikeus hallituksen hankintaratkaisuista?
Meidän taloyhtiöön ilmestyi kallis ulkogrilli, jonka hinta oli noin 8000 euroa. Hankinta oli hallituksen omaosto ja perusteena oli, että syksyllä järjestämme Grillijuhlat. Käyttöaste on pieni, ja tietääkseni ketään lähellä olevia osakkaita ei ole kuultu. Kysymys: onko minulla oikeus tutustua hallituksen pöytäkirjoihin? Lisäksi meidän taloyhtiössä poistettiin vinossa oleva tamppausteline, Isännöitsijä ilmoitti että tulee asennettavaksi uusi. Tästä ilmoituksesta on jo kulunut reilut puolivuotta. Taloyhtiössä on kyllä useita tamppaustelineitä, ne ovat jakautuneet tasapuolisesti, mutta tästä puuttuvasta telineestä aiheutuu lisäharmia muille osakkaille pölyhaitat ym. Onko minulla oikeus tutustua hallituksen pöytäkirjoihin tässäkin asiassa, vai onko tämäkin ollut keskustelun aiheena..
20224_77770.jpg
Miksi en saa grillata parvekkeella?
Taloyhtiön järjestyssäännöissä on maininta, että parvekkeilla ei saa valmistaa ruokaa.Onko taloyhtiön tosiasiallisesti mahdollista määrätä parvekkeen käytöstä näin rajoittavasti? Mielestäni ruuan valmistusta parvekkeella ei voi kieltää säännöissä, ei edes grillaamista parvekkeella, koska myös grillaaminen on mahdollista suorittaa paloturvallisesti. Oheishuomiona, että kaasupoltin keittiössä on ihan ok, mutta parvekkeella siihen suhtaudutaan vaarallisena asiana.Eikö säännön voima ole vain asioilla, joihin taloyhtiöllä on tosiasiallisesti päätösvaltaa lain perusteella? Muita asioita, joiden mukaan asukkaiden toivottaisiin elävän ja toimivan, pitäisi selkeyden vuoksi kutsua esimerkiksi talon tavoiksi.
nainen kurkistaa huoneiston ikkunasta matkalaukku kädessä
Lyhytaikainen vuokraus taloyhtiössä – laki, rajat ja käytännöt
Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.
20224_77916.jpg
Kiinteistöverot ulos­mittauksessa - voiko isännöitsijää hakea korvaus­vastuuseen?
Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton