• Etusivu
  • Remontti

Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa – suunnittelu säästä osakkailta rahaa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.09.2021
20219_72463.jpg

Korjausvelka saattaa monessa taloyhtiössä kasvaa suureksi nopeastikin. Korjaustarve pitäisi arvioida säännöllisesti.

Putket paukkuvat ja ulkovuoraus rapistuu. Toivottavasti tämä ei ole tilanne sinun taloyhtiössäsi. Rakennetun omaisuuden korjausvelka on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa. Luku käy ilmi asiantuntijaraportista muutaman vuoden takaa. Rakennetun omaisuuden tila ROTI tehdään joka toinen vuosi. Tämän vuoden raportti keskittyy kaupungistumiseen.

VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Korjausvelka syntyy, kun kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain pakolliset ja kiireelliset korjaukset. Kiinteistön arvo laskee.

– Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta siellä puolella korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta.

Huomio

Huomio

Faktaa korjausvelasta

  • Korjausvelka tarkoittaa rakennuksessa tai rakennuskannassa olevaa korjausvajetta. Korjausvelan määrä kertoo, kuinka paljon korjauksiin olisi pitänyt investoida, jotta rakennukset olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa.
  • Korjausvelkaa syntyy, kun ennakoivan kunnossapidon sijaan tehdään vain välttämättömiä, kiireellisiä hätäkorjauksia. Rakenteet siis kuluvat nopeammin kuin kunnossapitotoimenpiteitä tehdään.
  • Rakennetun omaisuuden korjausvelka on Suomessa arviolta 30–50 miljardia euroa. (ROTI 2017)
  • Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. (VTT)
  • Lisää tietoa korjausrakentamisesta ja korjausvelasta voi etsiä muun muassa Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta.

Suunnittelu säästää euroja

Asuinkiinteistöjen puolelle erottautuvat ammattimaisesti hoidetut kiinteistöyhtiöt. Ne ovat Kemppaisen mukaan parhaassa kunnossa. Asunto-osakeyhtiöpuolelta löytyy niin hyvin hoidettuja kuin huonosti hoidettuja yhtiötä.

Kemppainen puhuu hyvän suunnitelmallisuuden puolesta, vaikka ei työssään edustakaan suunnittelijoita, vaan rakentajia. Hyvällä suunnittelulla taloyhtiöt voivat kuitenkin säästää lopullisissa kustannuksissa.

– Hätätyö on aina kallista. Jos juuri nyt tarvitset putkimiestä, voi olla vaikea saada, viittaa Kemppainen rakennusalan työvoimapulaan.

Siksi korjausvelan kartoitus kannattaa aloittaa Kemppaisen mukaan vaikka heti, vaikka näkyviä vaurioita ei kiinteistössä olisikaan.

20219_72464.jpg

Aloita vaikka heti

Kemppainen aloittaisi kevyestä kuntoarviosta, jonka voi tehdä pintoja rikkomatta. Kun tilat on päällisin puolin katsastettu, siirrytään kuntotutkimukseen. Siinä saatetaan kajota jo rakenteisiin, mitä siellä alla tapahtuu.

Kun kiinteistön kunto on selvillä, mietitään, missä vaiheessa mitäkin korjausta tehdään eli priorisoidaan korjaustarpeet. Kemppainen kannattaa tarkkaa pitkäntähtäimen suunnitelmaa, jossa määritellään korjaustarpeet. Silloin työt voi aikatauluttaa, materiaalit ja tekijät voi varata ajoissa. Taas säästyy rahaa.

20219_72462.jpg

– Myös lainaa on helpompi saada, jos taloyhtiöllä on selkeät suunnitelmat. Laina on usein myös edullisempaa, kun ollaan ajoissa liikkeellä hyvien taloussuunnitelmien kanssa, sanoo Kemppainen.

Huonossa kunnossa olevan talon arvo laskee niin pankin kuin ostajien silmissä. Pankki tutkii tarkkaan lainaa myöntäessään, ovatko rakennukset vakuuden arvoisia. Jos korjausvelkaa on kertynyt paljon, vakuudet eivät ehkä riitä, ja laina jää saamatta kokonaan.

Latauspisteiden suosio kasvaa

Tällä hetkellä peruskorjausvuorossa ovat 1960–1980-lukujen talot. Eniten tehdään Kemppaisen kokemuksen mukaan putkiremontteja ja hyvänä kakkosena tulevat julkisivuremontit. Niissä myös on eniten korjattavaa, sillä putkien ja julkisivun elinkaari on 30–40 vuotta. Usein tarve korjata pamahtaa päälle yhtä aikaa.

20219_72465.jpg

Kiinteistöliiton korjausbarometri viime syksyltä kertoo, että seuraava suuri yksittäinen korjauskohde ovat sähköautojen latauspisteet. Barometrin vastanneista joka kolmannessa yhtiössä arveltiin latauspisteiden olevan korjauslistalla seuraavan viiden vuoden aikana. Tässä on taustalla laki, joka velvoittaa taloyhtiö tarjoamaan asukkailleen latausmahdollisuuden.

Viime aikoina korjausrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tarkoituksena on energiatehokkuutta parantamalla hillitä ilmastonmuutosta.

– Korjauksista päätettäessä saatetaan pohtia, saako siihen käytettyä rahaa koskaan takaisin. Joskus voi olla niin, varsinkin jos asuntojen neliöhinta on kovin pieni. Silloin takaisinmaksuaika on pidempi kuin korjauksen elinkaari. Ero hiilijalanjäljessä näkyy kutenkin nopeasti, muistuttaa Kemppainen.

Korjausvelkaa on Kemppaisen mukaan melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Pienillä paikkakunnilla velkaa on ehkä enemmän kuin suurissa taajamissa, missä taloyhtiöiden edustajat tietävä saavansa vastinetta remonttirahoilleen.

Remontti
viemäröinti
vesiputkistot
julkisivu
putkiremontti
taloyhtiön hallinnointi
vesikatto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20166_46782.jpg
Linjasaneeraus - vihdoin!
Kun taloyhtiön putkistot ja kylpyhuoneet alkavat tulla tiensä päähän, remonttihan siinä on edessä. Vaikka linjasaneeraus sinällään ottaa aikansa, asunnon arvon nousu kiinnostaa kaikkia asuntojen omistajia.
2k-polyuretaanielastomeerin-levitys-pensselillä-weber
Huputuksen hajuhaitat historiaan
M1-luokiteltu rakennusmateriaali on vähäpäästöinenRemonteissa yksi ikävimmistä asioista on rakennusmateriaaleista lähtevät erilaiset hajut. Herkille ihmisille nämä hajut saattavat tehdä talon ulkopuolisista remonteistakin todella ikävää aikaa. Weberin M1-luokiteltu vedeneristyspinnoite parvekkeille, luhtikäytäville sekä sisä- että ulkoportaille jättää hajuhaitat historiaan. weber 2-K Polyuretaanielastomeeri on jatkoa Weberin vähäpäästöisille rakennusmateriaaleille.M1-luokitellut rakennusmateriaalit ovat vähäpäästöisiä edistäen asuntojen sisäilmaa.
Huoltoteam kartoittamassa tilannetta.jpg
Kiinteistön pumppaamot ovat strateginen huollon kohde
Jätevesi-, sadevesi- ja perusvesipumppaamojen katkeamaton toiminta on erittäin tärkeää kiinteistöissä, joissa ne vaaditaan. Tärkeä osa pumppaamojen ylläpitoa ovat vuosihuoltosopimukset. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla varmistetaan pumppaamojen häiriötön toiminta ja pidennetään pumppaamon elinkaarta. Koska teidän pumppaamonne on viimeksi tarkastettu ja huollettu?
smartvatten vedenmittaus
Mielenrauhaa vesivahingoilta – havaitse vuodot vedenkulutusta mittaamalla
Vesivuoto ei aina ole valtoimenaan pauhaava vesisuihku, vaan monesti myös varsin huomaamaton ja salakavala ongelma. Reaaliaikainen tieto vedenkäytöstä auttaa huomaamaan vuodon ennen mittavaa korjauslaskua.
2k-polyuretaanielastomeerin-levitys-pensselillä-weber
Weberin hajuton M1-luokan pinnoite parvekkeen korjauksiin
M1-luokiteltu rakennusmateriaali on vähäpäästöinenRemonteissa yksi ikävimmistä asioista on rakennusmateriaaleista lähtevät erilaiset hajut. Herkille ihmisille nämä hajut saattavat tehdä talon ulkopuolisista remonteistakin todella ikävää aikaa. Weberin M1-luokiteltu vedeneristyspinnoite parvekkeille, luhtikäytäville sekä sisä- että ulkoportaille jättää hajuhaitat historiaan. weber 2-K Polyuretaanielastomeeri on jatkoa Weberin vähäpäästöisille rakennusmateriaaleille.M1-luokitellut rakennusmateriaalit ovat vähäpäästöisiä edistäen asuntojen sisäilmaa.
20146_39584.jpg
Neljä vuotta sitten tehty sisäilmaremontti kannatti
Neljä vuotta sitten kerroimme Asunto Oy Kluuvinahteessa toteutetusta sisäilmaremontista. Mitä espoolaiseen rivitaloyhtiöön kuuluu ja miten korvausilmaventtiilien asennus on vaikuttanut asukkaiden elämään?Tästä lähdettiin liikkeelle

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton