Voiko taloyhtiö kieltää Airbnb-toiminnan?
Lyhytaikainen vuokraus taloyhtiössä – laki, rajat ja käytännöt

Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.
Monessa taloyhtiössä on jouduttu pohtimaan, onko tällainen toiminta lain mukaista, miten siihen voidaan puuttua ja mitä riskejä se tuo mukanaan. Mihin asti osakkaan oikeus käyttää asuntoaan ulottuu? Milloin vuokraus muuttuu majoitustoiminnaksi, ja mitä silloin tapahtuu? Voiko taloyhtiö kieltää lyhytaikaisen vuokrauksen kokonaan – ja jos voi, miten?
Tässä artikkelissa pureudumme siihen, mitä laki ja oikeuskäytäntö todella sanovat lyhytaikaisesta vuokrauksesta Suomessa. Käymme läpi myös taloyhtiöiden käytäntöjä, rakennusvalvonnan linjauksia sekä niitä tilanteita, joissa vuokrauksesta on tullut kiistanaihe osakkaiden välillä. Tarkastelemme sekä yksittäisen osakkaan oikeuksia että koko taloyhtiön näkökulmaa: mitä saa tehdä, mihin raja vedetään ja kuka sen saa piirtää.
Onko Airbnb-toiminta sallittua osakkaalle?
Lähtökohta suomalaisessa asunto-osakeyhtiölaissa on selvä: osakas saa hallita huoneistoaan ja käyttää sitä haluamallaan tavalla, kunhan toiminta ei aiheuta häiriötä eikä ole yhtiöjärjestyksen tai lain vastaista. Tämä sisältää myös mahdollisuuden vuokrata asuntoa eteenpäin, joko pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti.
Lyhytaikainen vuokraustoiminta, kuten huoneiston vuokraaminen Airbnb:n tai muiden vastaavien palvelujen kautta, on siis lain mukaan sallittua. Lainsäädäntö ei tee eroa sen mukaan, onko vuokralainen paikalla viikonlopun, viikon vai useita kuukausia.
Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole aivan näin suoraviivainen. Vaikka itse vuokraaminen on sinänsä sallittua, siihen voi liittyä rajoituksia, jotka nousevat muualta, esimerkiksi yhtiöjärjestyksestä, rakennuslainsäädännöstä tai häiriötilanteisiin liittyvästä oikeuskäytännöstä.

Lisäksi olennainen kysymys on, missä kulkee raja tavanomaisen vuokrauksen ja ammattimaisen majoitustoiminnan välillä. Jos vuokraus on hyvin tiheää, toistuvaa ja lyhytkestoista, esimerkiksi viikonlopun mittaisia majoituksia viikosta toiseen, tilanne voi muuttua. Tällöin puhutaan usein niin kutsutusta hotellimaisesta majoituksesta, joka voi edellyttää erillistä lupaa tai käyttötarkoituksen muutosta.
Osakkaan kannattaa aina varmistaa omasta yhtiöjärjestyksestä, onko siinä mainittu rajoituksia vuokraustoiminnalle, ja keskustella asiasta avoimesti hallituksen tai isännöitsijän kanssa. Myös taloyhtiön sisäiset pelisäännöt voivat vaikuttaa siihen, miten vuokraustoimintaan suhtaudutaan, erityisesti silloin, jos toiminta alkaa aiheuttaa muille asukkaille häiriöitä tai lisäkustannuksia.
Info
Mitä hotellimainen majoitustoiminta tarkoittaa käytännössä?
Termillä hotellimainen majoitustoiminta viitataan lyhytaikaiseen, toistuvaan ja kaupalliseen vuokraamiseen, joka muistuttaa käytännössä hotellin tai muun majoitusliikkeen toimintaa – vaikka toiminta tapahtuisi tavallisessa asuinhuoneistossa.
Tällainen toiminta voi sisältää esimerkiksi:
- Kalustettu asunto, jota vuokrataan useille eri henkilöille tai ryhmille lyhyiksi jaksoiksi (esim. yöksi, viikonlopuksi, viikoksi)
- Vuokraus toistuu säännöllisesti ympäri vuoden
- Käytössä on siivouspalvelut, avaintenluovutusjärjestelyt ja joskus jopa lisäpalveluita (esim. liinavaatteet, opastus)
- Asunnossa ei asu pysyvästi kukaan
Jos toiminta täyttää nämä tunnusmerkit, viranomaiset – erityisesti rakennusvalvonta – voivat katsoa, että huoneistoa ei enää käytetä asumiseen, vaan liiketoimintaan. Tällöin se ei ole enää asuinhuoneiston käyttö sen käyttötarkoituksen mukaisesti, vaan käyttötarkoituksen vastainen majoitustoiminta.
Hotellimaisen majoittamisen seuraukset
- Rakennusvalvonta voi edellyttää käyttötarkoituksen muutosta (asunnosta liiketilaksi)
- Toiminta voi vaatia rakennusluvan
- Taloyhtiö voi vaatia toiminnan lopettamista, jos yhtiöjärjestyksessä on määräys vain asumiskäytöstä
Epäselvissä tilanteissa ratkaisu perustuu kokonaisarvioon: paljonko vuokrauksia on, kuinka usein, kuinka lyhyitä ne ovat ja mitä palveluita vuokraukseen sisältyy. Rajoja ei ole säädetty laissa tarkkaan, mutta oikeuskäytännössä hotellimaisen toiminnan tunnusmerkit alkavat täyttyä melko nopeasti, jos toiminta on jatkuvaa ja selkeästi kaupallista.
Miten yhtiöjärjestys vaikuttaa lyhytaikaiseen vuokraukseen?
Vaikka asunto-osakeyhtiölaki ei suoraan rajoita lyhytaikaista vuokraustoimintaa, taloyhtiö voi silti puuttua asiaan yhtiöjärjestyksensä kautta. Yhtiöjärjestys on taloyhtiön sisäinen ”perustuslaki”, jossa voidaan sopia tarkemmin siitä, miten huoneistoja käytetään ja millaisia ehtoja niiden vuokraamiseen liittyy. Jos yhtiöjärjestyksessä esimerkiksi määrätään, että huoneistoja saa käyttää vain pysyvään asumiseen, se sulkee lähtökohtaisesti pois hotellimaisen lyhytaikaisen majoituksen.

Tärkeää on kuitenkin huomata, että tällainen rajoitus ei synny itsestään. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää joko kaikkien osakkaiden suostumusta (jos kyse on käyttötarkoituksen rajoittamisesta) tai 2/3 määräenemmistöä yhtiökokouksessa, riippuen siitä, miten laajasti muutos vaikuttaa osakkaiden oikeuksiin.
Jos taloyhtiössä on jo käynnissä Airbnb-toimintaa, ja osakas vastustaa muutosta, yhtiöjärjestyksen muuttaminen voi kaatua siihen.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että taloyhtiö ei voi yksipuolisella hallituksen päätöksellä kieltää lyhytaikaista vuokraamista. Päätösvalta asiassa kuuluu yhtiökokoukselle, ja vain selkeät yhtiöjärjestyksen kirjaukset antavat taloyhtiölle konkreettisen oikeuden rajoittaa toimintaa.
Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa vuokraustoiminnasta, sovelletaan yleisiä lakeja ja oikeuskäytäntöä. Tällöin Airbnb-vuokrausta ei voi suoraan kieltää, mutta siihen voidaan puuttua, jos toiminta aiheuttaa häiriöitä, turvallisuusriskejä tai kohtuutonta rasitetta muille osakkaille.
Yhteenvetona:
- Yhtiöjärjestyksen määräykset voivat rajoittaa tai kieltää lyhytaikaisen vuokraamisen.
- Tällainen rajoitus vaatii usein kaikkien osakkaiden suostumuksen.
- Ilman yhtiöjärjestyksen erityistä määräystä, taloyhtiö ei voi kieltää Airbnb-toimintaa pelkällä hallituksen päätöksellä.
Milloin tarvitaan rakennuslupa tai käyttötarkoituksen muutos?
Vaikka asunnon vuokraaminen lähtökohtaisesti kuuluu osakkaan oikeuksiin, tilanne muuttuu olennaisesti, jos huoneistoa aletaan käyttää tavalla, joka ei enää vastaa sen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Rakennusluvan ja käyttötarkoituksen muutoksen tarve nousee esiin erityisesti silloin, kun kyseessä on aiemmin mainittu hotellimainen majoitustoiminta.
Käyttötarkoituksen muutos tarkoittaa sitä, että rakennuksen tai huoneiston ilmoitettu käyttötarkoitus – tässä tapauksessa "asuinhuoneisto" – muutetaan virallisesti esimerkiksi "majoitusliikehuoneistoksi". Tämä muutos vaatii rakennusvalvonnan hyväksymän luvan, eikä sitä voi tehdä oma-aloitteisesti. Jos toiminta katsotaan majoitusliiketoiminnaksi, sen harjoittaminen ilman lupaa on virheellinen ja mahdollisesti luvaton käyttömuoto.
Mihin viranomaiset kiinnittävät huomiota?
Rakennusvalvonta arvioi toimintaa kokonaisuutena. Yksittäiset tai satunnaiset vuokraukset eivät yleensä edellytä lupaa, mutta seuraavat tekijät voivat viitata siihen, että kyseessä on käyttötarkoituksen vastainen toiminta:
- Huoneistoa ei käytetä pysyvään asumiseen lainkaan
- Vuokraus tapahtuu toistuvasti ja lyhytaikaisesti eri henkilöille
- Vuokraustoiminta on jatkuvaa ja suunnitelmallista
- Vuokraukseen liittyy palveluita (esim. siivous, avainpalvelut, liinavaatteet)
- Asunto muistuttaa käytännössä pientä hotellihuonetta
Useissa kunnissa ja suurissa kaupungeissa, rakennusvalvontaviranomaiset ovat linjanneet, että jatkuva ja kaupallinen lyhytaikainen vuokraustoiminta ei enää vastaa asuinhuoneiston normaalia käyttöä. Tällöin viranomainen voi edellyttää, että käyttötarkoitus muutetaan ja toiminnalle haetaan rakennuslupa.
Milloin taloyhtiö voi puuttua lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan?
Vaikka lyhytaikainen vuokraus olisi sinänsä sallittua ja yhtiöjärjestys ei sitä erikseen rajoittaisi, taloyhtiö ei ole tilanteessa voimaton. Taloyhtiöllä on oikeus puuttua mihin tahansa toimintaan, joka aiheuttaa häiriötä muille asukkaille tai lisää kohtuuttomasti yhteisiä kustannuksia ja vastuita.
Airbnb-tyyppinen vuokraustoiminta voi herättää huolta erityisesti silloin, kun vieraat vaihtuvat usein, kulku ovista ja porraskäytävistä vilkastuu ja yhteiset tilat joutuvat alttiiksi tavanomaista kovemmalle kulutukselle. Tilapäisten asukkaiden voi olla vaikea hahmottaa taloyhtiön käytäntöjä, ja se voi näkyä esimerkiksi turvattomuuden tunteena, siisteystason laskuna tai lisääntyneenä meluna.
Mitä keinoja taloyhtiöllä on puuttua lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan?
- Ohjeistus ja keskustelu
Ensisijaisesti kannattaa edetä keskustelun ja selkeän ohjeistuksen kautta. Yhteisöllinen lähestyminen toimii usein paremmin kuin vastakkainasettelu. Taloyhtiö voi laatia pelisäännöt lyhytaikaiselle vuokraustoiminnalle esimerkiksi yhtiökokouksessa tai hallituksen päätöksellä. - Häiriöihin puuttuminen
Jos vuokraustoiminta aiheuttaa toistuvia ja osoitettavia häiriöitä (esim. yöaikaan metelöintiä, ilkivaltaa tai roskaamista), taloyhtiöllä on oikeus huomauttaa asiasta osakkaalle. Jos häiriöt jatkuvat, voidaan edetä varoitukseen ja viime kädessä jopa huoneiston hallintaanottoon määräajaksi asunto-osakeyhtiölain 8 luvun nojalla. - Kustannusvaikutusten arviointi
Jos vuokraustoiminta tuo mukanaan ylimääräisiä kustannuksia, esimerkiksi lisääntynyttä jätehuoltoa, siivoustarvetta tai kulumista yhteisissä tiloissa, taloyhtiö voi selvittää mahdollisuuden kohdistaa kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti sitä aiheuttavaan osakkaaseen. - Yhtiöjärjestyksen muuttaminen (pitkällä aikavälillä)
Mikäli toiminta yleistyy ja koetaan ongelmalliseksi, taloyhtiö voi käynnistää keskustelun yhtiöjärjestyksen muuttamisesta niin, että lyhytaikainen vuokraus voidaan tulevaisuudessa rajoittaa tai kieltää.
Info
Hallintaanotto ei ole helppo ratkaisu
Huoneiston hallintaanotto on taloyhtiön raskain keino, ja sen käyttö edellyttää erittäin selkeitä, dokumentoituja ja jatkuvia häiriöitä. Pelkkä Airbnb-toiminta ei siis oikeuta hallintaanottoon, ainoastaan toiminnasta seuraavat ongelmat voivat siihen johtaa.
Verotukselliset ja asumisoikeudelliset riskit lyhytaikaisessa vuokraustoiminnassa
Airbnb-tyyppinen vuokraustoiminta voi tuoda osakkaalle lisätuloja, mutta se tuo mukanaan myös verotuksellisia velvollisuuksia ja riskejä. Verottajan näkökulmasta kaikki vuokratulo on pääsääntöisesti veronalaista tuloa, myös lyhytaikaisesta vuokrauksesta saadut tulot.
Tulot on ilmoitettava
Jos vuokraat huoneistoa satunnaisesti, vuokratulot tulee ilmoittaa veroilmoituksessa, ja niistä maksetaan pääomatuloveroa. Saat kuitenkin vähentää vuokratuloista siihen liittyviä kuluja, kuten siivouskulut, Airbnb:n välityspalkkiot ja kalusteet, jos ne liittyvät suoraan vuokraustoimintaan. Verotuksessa ei tehdä eroa vuokraamisen keston mukaan – olennaista on se, että tuloa kertyy.
Muista:
- Kaikki tulot on ilmoitettava, vaikka kyse olisi vain muutamasta yöstä vuodessa.
- Jos et ilmoita tuloja, kyseessä voi olla veronkierto ja seurauksena veronkorotus tai verorikkomus.
Vaikutus myyntivoiton verovapauteen
Moni ei tule ajatelleeksi, että lyhytaikainen vuokraustoiminta voi myös katkaista myyntivoiton verovapauden. Asunnon myyntivoitto on verovapaa, jos olet omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja käyttänyt sitä omana vakituisena asuntonasi yhtäjaksoisesti kahden vuoden ajan.
Jos vuokraat asuntoa aktiivisesti lyhytaikaisesti vaikkapa vuoden ajan, vaikka muuten asut siellä itse, voit menettää oikeuden verovapaaseen myyntiin. Tähän on otettu kantaa myös oikeuskäytännössä. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yhtäjaksoinen asuminen ei täyty, jos omistaja itse ei asu asunnossa ja se on jatkuvasti vuokrattuna muille lyhyitä jaksoja.
Milloin toiminta katsotaan liiketoiminnaksi?
Jos vuokraat useita asuntoja lyhytaikaisesti, toiminta voi muuttua verottajan silmissä elinkeinotoiminnaksi. Tämä tuo mukanaan uuden tason velvoitteita:
- Elinkeinotoiminnan perustaminen
- Kirjanpitovelvollisuus
- ALV-rekisteriin hakeutuminen, jos liikevaihto ylittää rajan
- Verotus siirtyy ansiotulojen piiriin
Jos toiminta on satunnaista ja liittyy yksittäiseen omaan asuntoon, verottaja katsoo sen vielä pääomatuloiksi. Jos taas vuokraustoiminta on laajaa, toistuvaa, voittoa tavoittelevaa ja hyvin organisoitua, se voi ylittää liiketoimintarajan.
Taloyhtiöiden kokemuksia ja käytäntöjä
Airbnb-toimintaan suhtaudutaan taloyhtiöissä hyvin eri tavoin. Osa taloyhtiöistä suhtautuu lyhytaikaiseen vuokraukseen neutraalisti tai jopa myönteisesti, kun taas toisissa yhtiöissä toiminta herättää huolta, epäluuloa ja halua rajoittaa toimintaa mahdollisimman tiukasti.
Hyvät käytännöt, jotka voivat auttaa:
- Yhtiön sisäiset säännöt: Ei tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta, jos hallitus ja osakkaat sopivat pelisäännöistä kirjallisesti. Näihin voidaan sisällyttää esimerkiksi ilmoitusvelvollisuus, siisteysvastuu ja tavoitettavuus.
- Avoimuus ja ennakointi: Parhaat tulokset saavutetaan, kun toiminnasta viestitään ajoissa ja selkeästi. Tämä vähentää ennakkoluuloja ja auttaa ennaltaehkäisemään ristiriitoja.
- Tapauskohtainen arviointi: Jokainen yhtiö on erilainen – tärkeintä on löytää käytäntö, joka toimii juuri kyseisessä yhteisössä.
Tuleeko laki muuttumaan? – Lyhytaikaisen vuokrauksen sääntelyä valmistellaan
Airbnb-toiminnan kasvu on nostanut esiin lainsäädännöllisiä epäselvyyksiä, jotka koskettavat niin verotusta, rakennuslupakäytäntöjä kuin asunto-osakeyhtiöiden toimivaltaakin. Tällä hetkellä Suomessa ei ole erillistä lakia, joka säätelisi lyhytaikaista asuntovuokrausta. Sääntely perustuu hajanaiseen kokonaisuuteen: asunto-osakeyhtiölakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, verolainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöihin.
Hallitusohjelmassa (Petteri Orpon hallitus, 2023) on kuitenkin tunnistettu tarve selkeyttää lyhytaikaisen vuokrauksen pelisääntöjä. Ohjelmaan on kirjattu tavoite "selkiyttää majoitustoimintaa koskevaa sääntelyä, erityisesti suhteessa asumisen ja liiketoiminnan rajanvetoihin". Tämän pohjalta on odotettavissa, että tulevina vuosina lainsäädäntöä tullaan tarkentamaan.

Mihin suuntaan muutokset voivat mennä?
Tällä hetkellä valmistelussa ei ole vielä konkreettista lakiehdotusta, mutta mahdollisia muutossuuntia voisivat olla:
- Selkeä määritelmä lyhytaikaiselle vuokraustoiminnalle ja sen rajoille: missä kulkee asumisen ja liiketoiminnan raja?
- Rekisteröinti- tai ilmoitusvelvollisuus viranomaisille niille, jotka vuokraavat asuntoaan usein lyhytaikaisesti.
- Lupavelvollisuus ammattimaiselle vuokraukselle erityisesti kaupunkialueilla.
- Yhtenäistetyt säännöt rakennusvalvonnalle käyttötarkoituksen muutoksiin liittyen.
- Taloyhtiöiden aseman vahvistaminen eli mahdollisesti kevyemmät ehdot yhtiöjärjestyksen muutokselle tietyissä tilanteissa.
Kansainvälinen vertailu kirittää Suomea
Monissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Espanjassa ja Saksassa, Airbnb-toimintaa on jo vuosia säännelty selkeästi, esimerkiksi rajoittamalla vuokrauspäiviä vuodessa, vaatimalla lupaa tai estämällä lyhytaikaisen vuokrauksen tietyillä asuinalueilla. Suomessa tilanne on edelleen epäselvä, ja sääntelyn puute aiheuttaa kitkaa erityisesti tiheään asutuissa kerrostaloympäristöissä.
Tuleva lainsäädäntö pyrkinee tasapainottamaan yksityishenkilön oikeuden hallita omaa asuntoaan ja koko taloyhtiön edun sujuvaan ja turvalliseen asumiseen. Tämä vaatii harkintaa ja ennen kaikkea selkeyttä nykyisen harmaan alueen tilalle.
Airbnb ja taloyhtiö – missä kulkee raja?
Lyhytaikainen vuokraus on tullut osaksi monien osakkaiden arkea, mutta niin myös taloyhtiöiden pohdintaa siitä, missä raja yksityisen päätösvallan ja yhteisön edun välillä kulkee. Suomessa lainsäädäntö sallii lyhytaikaisen vuokraamisen, mutta samalla se jättää tilaa tulkinnoille, erityisesti silloin kun vuokraustoiminta muuttuu toistuvaksi ja muistuttaa enemmän hotellia kuin kotia.
Info
Keskeiset asiat muistettavaksi lyhytaikaisesta vuokrauksesta
- Airbnb-vuokraus on lähtökohtaisesti sallittua asunto-osakeyhtiölain nojalla, jos yhtiöjärjestys ei sitä rajoita ja toiminta ei aiheuta häiriötä.
- Yhtiöjärjestyksen määräyksillä voidaan rajoittaa vuokraamista, mutta tiukimmat rajoitukset vaativat kaikkien osakkaiden suostumuksen.
- Toistuva ja lyhytaikainen majoitustoiminta voi edellyttää rakennusluvan ja käyttötarkoituksen muutoksen.
- Kaikki vuokratulot ovat veronalaista tuloa ja voivat vaikuttaa myös myyntivoiton verovapauteen.
- Taloyhtiö voi puuttua toimintaan, jos se aiheuttaa häiriötä tai lisäkustannuksia – viime kädessä jopa hallintaanotolla.
- Lainsäädäntö on kehittymässä, ja tulevaisuudessa sääntöihin on odotettavissa täsmennystä.
Käytännön ohjeet:
Osakkaalle:
- Tarkista yhtiöjärjestys ennen kuin aloitat lyhytaikaisen vuokrauksen.
- Toimi avoimesti: ilmoita toiminnasta hallitukselle tai isännöitsijälle.
- Huolehdi siitä, että vieraat tietävät taloyhtiön säännöt.
- Pidä huolta siisteydestä, turvallisuudesta ja naapurisovusta.
- Ilmoita kaikki vuokratulot veroilmoituksessa ja seuraa, miten toiminta voi vaikuttaa myyntivoiton verotukseen.
Taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle:
- Arvioikaa, onko yhtiöjärjestyksessä selkeitä määräyksiä vuokraustoiminnasta.
- Laadikaa ohjeet Airbnb-toimintaan: ilmoitusvelvollisuus, käytännön pelisäännöt, vastuukysymykset.
- Seuratkaa häiriötilanteita ja dokumentoikaa ne asianmukaisesti.
- Tarvittaessa selvittäkää mahdollisuus yhtiöjärjestyksen muutokseen, mutta muistakaa sen korkea muutoskynnys.
- Pysykää ajan tasalla lainsäädännön muutoksista – valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa.
Jos aihe herättää keskustelua taloyhtiössänne, nyt on oikea aika selvittää, missä mennään. Yhteiset pelisäännöt eivät rajoita, vaan luovat turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Kun osakkaat ja taloyhtiö toimivat yhteistyössä, myös Airbnb-toiminta voi nivoutua luontevaksi osaksi asumista – ilman, että se käy kenenkään hermoille.
Tarvitsetko apua yhtiöjärjestyksen tulkinnassa tai vuokraustoimintaan liittyvissä kiistoissa?
Jos lyhytaikainen vuokraustoiminta herättää kysymyksiä taloyhtiössäsi tai kaipaat asiantuntevaa neuvontaa yhtiöjärjestyksen, hallintaanoton tai rakennusluvan tulkinnassa, Jurinet auttaa. Olemme helposti lähestyttävä lakitoimisto, jonka asiantuntemus kattaa asunto-osakeyhtiölain, kiinteistöoikeuden ja rakennuslainsäädännön käytännön tilanteet.
Olipa kyse osakkaan tai hallituksen oikeuksista, yhtiöjärjestyksen muotoilusta tai oikeudellisen kiistan ratkaisusta, saat meiltä selkeät neuvot ja tarvittaessa jämäkän edustuksen.
Ota yhteyttä ja jutellaan tilanteestasi luottamuksella.
Jurinet – helposti lähestyttävä lakitoimisto, kun asuminen ja laki kohtaavat.


Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kysymyksiä pihalta – ratkaisuja taloyhtiön arkeen

Viikon kysymys: Kuka maksaa taloyhtiölainan järjestelypalkkion?

Kuuluvatko kaikki remonttikustannukset osakkaan vastuulle?

Saako taloyhtiön hallitus päättää yksin puiden kaatamisesta?

Miten palautamme vierasparkkipaikan aikarajoituksen takaisin?
