Anna mielipiteesi kuulua yhtiökokouksessa!
Taloyhtiöiden yhtiökokoukset ovat mielenkiintoisia prosessiltaan. Juuri kukaan ei halua hallitusvastuuseen, mutta aika moni haluaa silti ottaa vahvastikin kantaa yhtiön asioihin ja niiden hoitoon. Hyvä tietysti niinkin, mutta miten toimisi kaikkein parhaiten akseli isännöitsijä-hallitus-asukkaat?
Yhtiökokouksilla on tietty asialista, jonka mukaan kokous viedään läpi puolessa tai kolmessa tunnissa. Isännöitsijä laatii esityslistan yhdessä hallituksen kanssa. Valveutunut osakas huolehtii, että häntä askarruttavat tai huolestuttavat asiat käsitellään kokouksessa joko omana kohtanaan tai kohdassa muut asiat. Esityslistaan voidaan toki kirjata kaikki olennaisen tärkeät asiat omiksi kohdikseen. Esityslista on siis se vaihe, jossa asukas varmistaa, että pääsee esittämään oman mielipiteensä kokouksessa. Ja kun asia on esityslistassa, on sille kirjattava myös päätös asian hoitamisesta tai jatkokäsittelystä.
Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu toimitetaan osakkaille ja tarvittaessa myös vuokralaisille yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsu on laadittava kirjallisesti, mutta se voidaan myös toimittaa osakkaan yhtiölle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Osallistumisvastuu
Kokouksiinhan ei ole pakko osallistua, mutta jos ei osallistu, niin kyllä siinä sananvaltakin menee. Jos taas haluaisi osallistua, mutta on jostain syystä esteellinen, voi aina antaa valtakirjan jollekin, jonka kanssa ajatukset yhtiön tilasta ja hoidosta ovat yhteneväisiä.
Parasta vaikuttamista – hallitustyöskentelyn sijasta – on seurata asioita, lukea tiedotteet ja tutustua virallisiin kokousasiakirjoihin jo ennakkoon sekä käydä vuoden varrella vuoropuhelua isännöitsijän ja hallituksen jäsenten kanssa.
Ihan hyvinhän voi käydä myös ns. piha- tai saunaparlamenttia ja jos näyttää, että on joitain asioita – korjaustoimenpiteitä tai vaikkapa saunavuoroihin liittyvää – joista ollaan useamman osakkaan ja/tai asukkaan kanssa samaa mieltä, saattaa tämä mielipide yhtiön vastuuhenkilöiden tietoon käsittelyn varmistamiseksi.
Ammattitaitoinen isännöitsijä, aktiivinen hallitus ja oikealla tavalla mielipiteensä esiin tuova osakas on se kolminaisuus, joka on hyvä lähtöpinta toimivalle asukasyhteisölle. Talo rakenteineen ja tekniikoineen on vain pelkkä ulkokuori, asumisviihtyvyyden pitäisi aina olla ykkösasia.
Uudistunut asunto-osakeyhtiölaki selvensi myös yhtiökokouskäytäntöjä
Yksi lakiuudistuksen tavoitteista oli, että yhtiökokouksen järjestämistä ja päätöksentekoa sekä osakkeenomistajien yksimielistä päätöksentekoa helpotetaan.
Osa yhtiökokoukselle kuuluvista taloyhtiön asioista on sellaisia, jotka tulee vuosittain käsitellä varsinaisessa yhtiökokouksessa joka on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, vaikka yhtiöjärjestyksessä muuta ilmoitettaisiinkin.
Ammattitaitoinen isännöitsijä, aktiivinen hallitus ja oikealla tavalla mielipiteensä esiin tuova osakas on se kolminaisuus, joka on hyvä lähtöpinta toimivalle asukasyhteisölle. Talo rakenteineen ja tekniikoineen on vain pelkkä ulkokuori, asumisviihtyvyyden pitäisi aina olla ykkösasia.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa on kokoukselle esitettävä
- tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnan tarkastuskertomus;
- hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti huoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin sekä
- hallituksen kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat.
Lisäksi varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä
- tilinpäätöksen vahvistamisesta;
- taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
- vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle;
- talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle;
- hallituksen jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta, ellei asunto-osakeyhtiölaista ja yhtiöjärjestyksestä muuta johdu;
- muista asioista, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Yhtiökokous on tilaisuus jossa asioista päätetään
Pääosa yhtiökokouksista menee yleensä sujuvasti – kiitos hyvän ennakkovalmistelun ja tiedottamisen. On valitettavasti myös kokouksia, joissa etukäteisinfo on ontunut ja silloin kokous saattaa kestää jopa 2-3 tuntia, kun hyvin valmisteltu ja johdettu kokous menee läpi 1-1½ tunnissa.
Kokousajan venymiseen vaikuttaa valitettavan usein se, että osakkaat ja asukkaat eivät ole tutustuneet ennakkoon kokousaineistoon ja siksipä tilinpäätös ja budjetti joudutaan kenties käymään läpi rivi riviltä sen sijaan, että keskityttäisiin tiettyihin pääkohtiin ja nimenomaan sellaisiin, jotka poikkeavat syystä tai toisesta esimerkiksi edellisvuodesta.
Oma lukunsa ovat ne, jotka vastustavat ihan varmuuden vuoksi kaikkia kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä ja avaavat kokouksessa uudestaan jo edellisvuonna päätettyjä ja yhteisesti sovittuja asioita. Vaikka kokouksessa tuotaisiin esiin vaikeitakin asioita, olisi syytä hyvän kokoushengenkin kannalta muistaa, että asiat ovat asioita, yleensä yhteisiä, kaikkien tyytyväisyyteen ja asumisviihtyvyyteen tähtääviä. Yhtiökokous on tilaisuus jossa asioista päätetään, perehtyminen asioihin tulisi tehdä ennaltakäsin.
Pyydä asiantuntija yhtiökokoukseen kertomaan korjaushankeratkaisusta!
Oletko perillä taloyhtiön hoitoon liittyvistä asioista? Tee testi!