• Etusivu
  • Remontti

Rakentamisen määräykset ja luvat taloyhtiön korjaushankkeessa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Taloyhtiönkorjaushanke prosessina monimutkainen. Eräs tärkeä osa kokonaishanketta on mahdollisten lupien hakeminen sekä rakennusmääräysten noudattaminen. Taloyhtiön korjaushankkeessa tämä vastuu tulee yleensä urakoitsijalle ja työn valvojalle. Suunnittelija ottaa osaltaan työssään huomioon kaavoituksen sekä rakennusmääräysten vaikutuksen. Huomattavaa on, että ympäristö rajaa usein käytettävissä olevien ratkaisuvaihtoehtojen määrää huomattavasti.

Rakentamismääräykset

Suomen rakentamismääräyskokoelma on tehty lähinnä uudisrakentamista varten, mutta korjausrakentamiseen näitä määräyksiä on sovellettava koska erillisiä määräyksiä ei korjausrakentamiseen ole. Määräykset ovat velvoittavia, mutta niiden yhteydessä annetut ohjeet se sijaan eivät ole. Ohjeista annetuista ratkaisuista voidaan poiketa mikäli määräykset tulee täytetyksi.

Rakennuslupa

Rakennusluvasta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 18. luvun 125 §:ssä.

Korjaustyö, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen tai mikäli korjaustyö muuttaa muutoin rakennusta oleellisen edellyttää työn tekeminen rakennusluvan hankintaa.

Mikäli korjaustyö ei lukeudu mihinkään edellisistä, mutta sillä on kuitenkin ilmeistä vaikutusta rakennuksen turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin on lupa myöskin hankittava. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa on syytä kiinnittää huomiota kaavan toteutumiseen sekä maankäyttöön sekä rakennuksilta vaadittavien ominaisuuksien toteutumiseen.

Hankkeen rakennusluvassa esitetyt mahdolliset ehdot selvitetään ja tarvittavat toimenpiteet ehtojen täyttämiseksi tehdään. Rakennusluvassa edellytetyt tarkastukset tulee pitää oikea-aikaisesti sopimalla asioista riittävän ajoissa rakennustarkastajan kanssa.

Toimenpidelupa

Toimenpidelupaa on käsitelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11. luvun 62 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennuslain 18. luvun 126 §:ssä.

Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan sellaisen rakennelman tai laitoksen jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasuun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti:

  • katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen taikka kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen (rakennelma);
  • rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide);
  • rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen);
  • muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuvajärjestely);
  • asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely).

Lupa ei ole tarpeen mikäli toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan.

Huoneistokohtaisen muutostyön luvat

Taloyhtiön osakkailla on hallintaoikeus osakkeidensa osoittamiin tiloihin. Näissä tiloissa suoritetut muutostyöt voivat olla osin sellaisia, että niihin tarvitaan taloyhtiön tai jopa rakennusviranomaisen lupa. Huoneistokohtaisten muutostöiden osalta kysymys onkin usein siitä kenen vastuulla kyseinen uudistus on ja keneen se vaikuttaa.

Paras tapa välttää hankaluudet on tiedustella taloyhtiöstä jo ajoissa ennen remontin alkua mikä on luvan- tai ilmoituksenvaraista toimintaa. Suurempien muutostöiden osalta tulee lupaa hakea rakennuslautakunnasta tai muulta alueellisesti asiasta vastaavalta taholta. Lupaa hakee yhtiö, jota edustaa hallitus tai hallituksen valtuuttamana osakas itse. Rakennusviraston lupaa vaativista muutoksista mainittakoon jo edellä esitetty huoneiston jakaminen kahdeksi tai useammaksi huoneistoksi.

Remontti
huoneisto
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20229_79597.jpg
Etäluettavat vesimittarit taloyhtiössä: hyödyt ja lain vaatimukset
Vedenkulutuksen mittaaminen on yhä ajankohtaisempaa korkeampien energian hintojen johdosta. Laki asettaa jo omat vaatimuksensa vedenmittaukselle vesimittareiden avulla, mutta mitä hyötyä taloyhtiössä on etäluettavasta vedenmittauksesta ja entä vedenmittauksesta ylipäätään? Kysymyksiin vastaa Koka Oy:n avainasiakas- ja markkinointipäällikkö Otto Moberg.
20222_76839.jpg
Remonttilaina kannattaa aina kilpailuttaa
Kodin remontti voi olla kallis investointi, mutta lainojen kilpailuttaminen auttaa pitämään budjetin kohtuullisena.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osapuolten vahingonkorvausvastuu
AOYL 24 luvun 2 §:ssä on säännös osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain vastaisen menettelyn, mm. vastoin hyvää rakennustapaa toteutetun kunnossapito- ja muutostyön yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheuttamista vahingoista.Osakkeenomistajan tulee siten huolehtia siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Jos osakkeenomistaja ei tee työtä itse vaan teettää sen ulkopuolisella, tulee hänen huolehtia siitä, että tämä noudattaa hyvää rakennustapaa.Jos myöhemmin ilmenee, ettei työssä ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja tästä aiheutuu vahinkoa, on osakkeenomistaja vastuussa vahingosta, ellei hän voi osoittaa me-netelleensä huolellisesti. Huolellisuusvaatimus koskee omaa työtä, ulkopuolisen työn tekijän valintaa ja esim. kunnossapito- tai muutostyön suunnittelua, toteutusta sekä valvontaa.Jos osakkeenomistaja luovuttaa osakkeensa kolmannelle, ei virheellisestä ja vahinkoa aiheuttaneesta menettelystä aiheutuva vastuu siirry osakkeen uudelle omistajalle. Tämä ei ole ollut aiheuttamassa korvausperustetta, joten vastuu ei siirry hänelle pelkän osakkeiden luovutuksen perusteella.AOYL 24 luvun 10 §:n nojalla kanneoikeus osakkeenomistajan vahingonkorvausvas-tuusta vanhenee kolmen vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin vahinko ilmeni ja jolloin yhtiöllä oli tiedossa työstä vastuussa oleva osakkeenomistaja. Kanne on joka tapauksessa nostettava kunnossapito- tai muutostyön suorittamisesta 10 vuoden kuluessa, tai vastuu on muutoin vanhentunut vanhentumislain mukaan.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
Kädessä suurennuslasi ja henkilö tutkii sillä sopimuspaperia
Onko taloyhtiössäsi tehty kunnossapitotarveselvitys?
Havaintojen mukaan vain pieni osa, arvioilta noin viidennes taloyhtiöstä, on teettänyt lain hengen mukaisen selvityksen. Laki velvoittaa kuitenkin taloyhtiöitä selvittämään, mitkä ovat ne kunnossapitotarpeet, jotka seuraavan viiden vuoden aikana aiheuttavat taloyhtiölle merkittäviä kustannuksia. Miten asia on hoidettu taloyhtiöissä?
10_P_154190_1.jpg
Taloyhtiön energiaremontti - katso tallenne webinaarista
Keskiviikkona 2.3. järjestimme Taloyhtiön energiaremontti -webinaarin. Illan aikana kävimme läpi asiantuntijoiden johdolla muun muassa millaisia vaihtoehtoja taloyhtiön lämmitysmuodoissa on ja mitä niiden valinnassa on otettava huomioon. Keskustelimme myös kannattavan energiaremontin suunnittelusta sekä siitä, mitä käytännön toteutus tarkoittaa. Tilaisuuden avasi näyttelijä Ville Haapasalo, joka kertoi oman kokemuksensa taloyhtiön lämmitysremontista.Tallenteen webinaarista pääset katsomaan alta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton