As Oy Melkonkatu 4 uudistettiin tiilellä

Peruskorjauksen laajuudesta ja ennen kaikkea aloitusajankohdasta keskusteltiin pitkään ja hartaasti. Silmämääräiset havainnot eivät vielä riittävästi vakuuttaneet kaikkia talon asukkaista siitä, mitä ja millä aikataululla korjauksien tekeminen tulisi aloittaa.

Taloyhtiössä päätettiin teettää ammattilaisen toimesta kuntotutkimus, jotta mm. rakennuksen julkisivujen ja parvekkeiden todellinen kunto saataisiin selvitettyä ja toisaalta kuinka paljon niillä todellisuudessa olisi vielä elinaikaa.

Kuntotutkimus vauhditti korjaushankkeen liikkeellelähtöä, sillä tutkimusraportti oli tylyä luettavaa. Pesubetonipintaisten sandwichelementtien kuoret sekä parvekkeiden betonirakenteet olivat niin surkeassa kunnossa, että korjaukset tulisi aloittaa viimeistään parin vuoden kuluessa, jotta vältyttäisiin esim. parvekkeiden käyttökielloilta ja julkisivujen rapautumisen estäviltä suojaustoimenpiteiltä.

Lisätietoa julkisivun saneerauksesta

Kuntotutkimuksen tulosten jälkeen projektin eteneminen lähti vauhdilla liikkeelle. Korjaus päätettiin toteuttaa ns. projektinjohtourakkana ja projektia vetämään palkattiin Pekka Pöyhönen PP-Con Oy:stä. Samoihin aikoihin valittiin Areena Arkkitehdit Oy luomaan talolle uutta visuaalista ilmettä ja toteuttamaan niitä ajatuksia, joita ideapalavereissa oli alustavasti tuotu esille. Projektin kustannuksille asetettiin katto ja kun perusratkaisut korjauksen toteuttamisesta olivat selvillä, päätettiin korjaus toteuttaa tavoitehintaurakkana. Urakoitsijaksi valittiin kilpailutuksen kautta Raitayhtiöt Oy.

Parvekkeiden kunnon osoittauduttua erittäin huonoksi jäi järkevimmäksi vaihtoehdoksi lopulta niiden uusiminen kokonaan. Areena Arkkitehdit Oy:n Tommi Lehtimäen luomien suunnitelmien pohjalta parvekkeiden kokoa päätettiin myös kasvattaa sallituissa puitteissa ja lisäksi ne lasitetaan. Näin niiden käyttöä voidaan lisätä ja ne voivat toimia olohuoneen jatkeina aina keväästä syksyyn.

- Kun nykyiset parvekkeet ovat olleet kooltaan – 70-luvulle tyypilliset – 1600 x 2500 mm, ovat uudet parvekkeet parhaimmillaan jopa 2000 x 5100 mm, jolloin niihin saadaan sovitettua esimerkiksi kunnon pöytä tuoleineen, toteaa arkkitehti Lehtimäki. Uusien parvekkeiden rungot tehdään valkobetonista, mutta lasirakenteidensa ansiosta ne ovat sekä valoisampia että rakenteellisesti kevyempiä kuin vanhat parvekkeet.

- Julkisivujen uutta visuaalista ilmettä mietittäessä käytiin läpi lukuisia markkinoilla olevia materiaalivaihtoehtoja ja ratkaisuja, toteaa Markku Takala prosessin etenemisestä. - Ympäristössä on jo aiemmin peruskorjattu taloja sekä tiilellä että lämpörapattuna, mutta myös muita ns. levymäisiä korjaustapoja tutkittiin. Kokemuksia eri materiaalien laadusta ja rakenneratkaisujen toimivuudesta kerättiin ennen lopullisten valintojen tekemistä. Meren läheisyys ja sen myötä tavallista ankarammat sääolosuhteet olivat kuitenkin yksi ratkaisevimpia tekijöitä uutta julkisivumateriaalia valittaessa.

Kun rakennuksen julkisivujen käyttöikätavoitteeksi määriteltiin lisäksi vähintään 50 vuotta ilman isompia huoltotoimenpiteitä, oli valinta varsin yksimielinen. Sekä rakennuttajakonsultti Pöyhönen että arkkitehti Lehtimäki esittivät taloyhtiön hallitukselle uudeksi julkisivun rakenneratkaisuksi paikalla muurattua tiilijulkisivua, josta on pitkäaikaiset ja hyvät kokemukset.

Paikalla muurattu tiilijulkisivu ei varmastikaan ole hankintahetkellä halvin, mutta sitä se on varmasti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna valintaa ehdottaneiden asiantuntijoiden mukaan. Tiilijulkisivu onkin VTT:n tekemän vertailututkimuksen mukaan sadan vuoden käyttötarkastelussa kaikkein vähiten huoltoa vaativa julkisivuratkaisu.

Tiileksi valittiin Wienerberger Oy:n vaalea Tuohi-tiili. Vaalea Wienerbergerin tiili oli jo aiemmin valittu myös saman kadun varressa peruskorjauksen alla olevaan Melkonkatu 2:n uudeksi julkisivumateriaaliksi. Myös rakennusvalvonnan kaupunkikuva-arkkitehdit pitivät vaaleaa poltettua tiiltä hyvänä vaihtoehtona kohteeseen.

Samalla paranee koko alueen imago ja kaupunkikuvallinen ilme. Alkuperäinen pesubetoni oli varsin tumma ja synkkä, joten vaalea tiili muuttaisi kertaheitolla koko alueen yleisilmeen raikkaammaksi. Arkkitehti on lisäksi käyttänyt julkisivun persoonallisuutta lisäävinä korostuksina holkka-tiiliä mm. sisäänkäyntien elävöittämiseen.

Taloyhtiössä uskotaankin, että korjauksen jälkeen myös asuntojen arvo nousee olennaisesti; ulkoasultaan talo tulee olemaan uudistuotantoa vastaava.

Tiili ja sen takana oleva tuuletusrako pitää rakenteen eristeet kuivana kaikissa olosuhteissa. Helsingin Teknillisen Korkeakoulun – nykyinen Aalto yliopisto – 2000-luvun alussa tekemän tutkimuksen mukaan tiili ja sen takana oleva ilmarako alentaa myös energiakustannuksia. Pitkäaikaistutkimus osoitti, että energiahyöty on jopa 6-8 % lämmityskaudella.

Tiili varmistaa myös ulkoseinän hyvän ääneneristävyyden korjauksen jälkeen. Usein ääneneristävyyttä ei edes ajatella rakennuksen julkisivukorjausmenetelmää valittaessa.
- Kuitenkin uuden rakenneratkaisun myötä ääneneristävyys voi heikentyä olennaisesti vanhaan verrattuna etenkin silloin, kun betonikuori poistetaan ja tilalle asennetaan jokin kevyt korjausratkaisu, toteaa markkinointijohtaja Juha Karilainen Wienerberger Oy:stä. - Tiiliseinä onkin tällöin ainoa järkevä korjausratkaisu, jolla myös ääneneristävyys säilyy entisellään ellei jopa parane.

Useimmiten julkisivuremontin yhteydessä uusitaan myös ikkunat, mutta tässä tapauksessa vanhat vain 80 mm levyisellä karmilla varustetut ikkunat siirrettiin ulommaksi. Syy vanhojen ikkunoiden säilyttämiseen on se, että nykyiset 3-kerroslasiset ikkunat ovat vasta jokin aika sitten uusitut eikä ikkunoiden uusimiselle näin pian ollut taloyhtiön mukaan tarvetta.

- Ikkunoiden uusiminen olisi kuitenkin järkevää ajoittaa aina julkisivuremontin kanssa samanaikaisesti, toteaa Raitayhtiöiden työpäällikkö Tapani Eisanen. - Vanhojen ikkunoiden siirto ja toisaalta niiden säilyminen vahingoittumattomana yli korjauksen asettaa urakoitsijalle kovan haasteen.

Vaikka hanke lähtikin liikkeelle jo viitisen vuotta sitten, päästiin varsinaisen korjaustyön alkuun vasta vuoden 2010 maaliskuussa.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa otettiin viime vuoden loppupuolella vielä pieni loppukirikin niin, että kohde saatiin valtion myöntämän 10 %:n korjausavustuksen piiriin. Työmaan vastaavana mestarina toimivan Mika Hietasen mukaan työt sujuivat kaiken kaikkiaan aikataulussa ja asukkaidenkin kanssa on pärjättiin olosuhteet huomioiden varsin hyvin.

- Tiedotus oli yksi tärkeimpiä tekijöitä koko projektin ajan. Esimerkiksi, kun talon asukkaille on kerrottu jo etukäteen eri korjausvaiheissa syntyvästä metelistä, ei asia tällöin tule heille yllätyksenä ja asiaan osataan suhtautua maltillisesti, lisää projektipäällikkö Pöyhönen. - Toisaalta myös asukkaiden mielipiteet ja vaatimukset otettiin tarpeen mukaan päätöksiä tehtäessä huomioon, esimerkkinä vaikkapa kulkureitit rakentamisen aikana – myös liikuntarajoitteiset huomioiden. Kohde valmistui joulukuussa 2010, joten taloyhtiössä päästiin hiljentymään joulunviettoon uudessa ulkoasussa.

Haluatko teknistä neuvontaa julkisivusaneeraukseen tai vaikka esitelmän julkisivusaneerauksesta yhtiökokoukseen? Jätä yhteydenottopyyntö niin Wienerbergerin edustaja ottaa sinuun yhteyttä.
Jätä yhteydenottopyyntö tästä