• Etusivu
  • Osakas

Hallituksen kokouksia

As.oy Remontti-mallinnus Osa 2.

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.10.2023
201810_55118.jpg

As.oy Remontti-Mallinnus on Omataloyhtiö.fi:n kuvitteellinen taloyhtiö, jonka elämää ja remontointia pääset seuraamaan as.oy Remontti-Mallinnus -artikkelisarjassa. Artikkelisarjasta löytyy runsaasti tietoa taloyhtiön elämästä ja remontoinnista.

Eräs asunto-osakeyhtiön hallituksen keskeisimmistä tehtävistä on laatia varsinaiselle yhtiökokoukselle selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön korjaustarpeista. Kunnossapitotarveselvitystä tulee päivittää ja seurata vuosittain, jotta osakkeenomistajat voivat varautua sekä korjaustöihin että niistä aiheutuviin kustannuksiin. Samalla yhtiön omaisuuden hoito tulee entistä suunnitelmallisemmaksi.

As.oy Remontti-Mallinnuksen hallituksen kokouksissa oli jo useampaan kertaan keskusteltu kiinteistön remontoinnista. Remonttitarpeista oltiin yhtä mieltä, mutta erimielisyyttä syntyi siitä, mitkä alkoivat olla kiireellisiä ja missä järjestyksessä ne kannattaisi toteuttaa. Jotta kokous ei taas päättyisi tuloksettomaan juupas-eipäs-kinasteluun, ehdotti puheenjohtaja Mäki-Rantala rakennuttajakonsultin palkkaamista ja veti esille listan, jossa oli isännöitsijän suositukset konsulteista. Yhtiökokouksessa Mäki-Rantala joutui käyttämään puhelahjojaan, mutta hallituksen ehdotus sai lopulta enemmistön kannatuksen, ja sopivaksi katsottu henkilö palkattiin.

Konsultin ensimmäisellä käynnillä käytiin läpi taloyhtiön tiedot ja tarkastettiin kiinteistö silmämääräisesti. Pinnallisen tarkistuksen perusteella konsultti laati kirjallisen kuntoarvioraportin, johon oli kirjattu rakennuksen yleiskunto sekä huolto- ja korjaustarpeet. Arvioon perustuen kiinteistölle tehtiin kunnossapitotarveselvitys konsultin avustuksella. Konsultin ehdotuksesta myös alkuperäiset piirustukset käännettiin sähköisiksi tiedostoiksi. Kun piirustukset ovat sähköisessä muodossa, helpottaa se mm. tulevien korjaushankkeiden suunnittelijoita, jotka voivat tällöin tehdä korjaussuunnittelua tietokoneohjelmistoillaan.

Kysytäänkö asukkailta?

Mäki-Rantala kuitenkin muutti omakotitaloon, ja puheenjohtajaksi joutui vastentahtoinen Virtanen. Koska hallituksesta puuttui aktiivisia toimijoita, jäivät Mäki-Rantalan aloittamat toimenpiteetkin hieman tuuliajolle pariksi vuodeksi. Uutta puhtia hallituksen toimintaan saatiin, kun hallitukseen valittiin pari asioiden hoitoon tyytymätöntä osakasta. Uusi puheenjohtaja Koski toteutti ensimmäiseksi asukaskyselyn ja huolehti, että joka huoneistolta saatiin vastaus. Kyselyssä paljastuikin seikkoja, joita kuntoarviolla ei voitu selvittää. Esimerkiksi osa B-rapun asukkaista valitti naapurin silakanpaistokäryn kantautumisesta omaan huoneistoon. Lähes kaikissa ylimmän kerroksen asunnoissa oli syksyllä ja keväällä kalseaa tai jopa kylmä, kesäisin taas todella kuuma. Paljastui myös, että Korhonen C-rapusta vaihtoi jatkuvasti kolmannen kerroksen käytävävalaisimeen uuden lampun palaneen tilalle.

Tiedotuksella luulot kuriin

Kyselyn vastausten perusteella hallitus päätti järjestää infotilaisuuden asukkaille. Ammattilaisen näkökulmaa asioihin antamaan pyydettiin paikalle sama rakennuttajakonsultti, joka oli suorittanut kuntoarvion. Jälkeenpäin konsultin läsnäoloa kiiteltiin, koska yksi riidankylväjä ja pari vastarannan kiiskeä saatiin pysymään aisoissa asiantuntevilla vastauksilla perusteluineen. Samalla saatiin oikastua muutamia taloyhtiöön ja remontteihin liittyviä harhaluuloja. Infotilaisuudessa sihteerinä toiminut Hietanen teki tilaisuudessa käsitellyistä asioista tiedotteen, joka vielä jaettiin muistutuksena jokaiseen huoneistoon.

No, koska korjataan?

Seuraavassa kokouksessaan hallitus keskusteli tiedotustilaisuudessa esiin nousseista asioista ja luuloista. Tiedotustilaisuudessa virinnyttä me-henkeä päätettiin pitää yllä ja nostaa mm. säännöllisellä tiedottamisella yhtiön tilasta ja tulevista hankkeista. Tiedotuksesta huolimatta kaikki asukkaat eivät olleet vakuuttuneita remonttien tarpeellisuudesta, koska "ihan hyvältähän se näyttää". Myös hallituksessa oli vielä epävarmuutta siitä, mitä remontteja tehtäisiin ja missä järjestyksessä. Vaikka keskustelu välillä kiihtyikin, piti puheenjohtaja Koski hallituksen tiukasti asialinjalla. Lopulta myös Virtanen myönsi, että kuntotutkimuksen jälkeen ei tarvitsisi arvailla. Seuraavassa yhtiökokouksessa hallitus ehdottikin tarkemman kuntotutkimuksen teettämistä, jotta oltaisiin varmoja rakennuksen kunnosta. Pitkäksi venähtäneen yhtiökokouksen jälkeen, niukalla enemmistöpäätöksellä, hallitus palkkasi luotettavaksi todetun rakennuttajakonsultin tekemään kiinteistöllä kuntotutkimuksen. Kuntotutkimus rahoitettiin sitä varten erikseen kerätyillä ylimääräisillä vastikkeilla.

Info

Info

Kiinteistön kuntoarvion hinta ja sisältö:

Kuntoarviointi tehdään seuraavien Rakennustiedon ohjekorttien mukaisesti: RT 18–11131 asuinkiinteistön kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje sekä RT 18–11086 liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje.

Kolme arvioijaa tarkastaa kiinteistön rakenne-, LVI- ja sähkötekniikan osalta. Asunnoista tarkastetaan 10–20 %, muu kiinteistö kattavasti. Tarkastus on valtaosin aistinvarainen, mutta muutamia perusmittauksia voidaan tehdä. Arvioitavasta kohteesta laaditaan kirjallinen kuntoarvioraportti sekä pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS).

Normaalien asuinkerrostalojen hintaesimerkkejä (sis. alv 24 %):
• Artikkelin tyyppitalo, as.oy Remontti-Mallinnus 3800–4700 €
• Rivitalokohde; 5 rakennusta, 20 asuntoa: 5000–5500 €
• Pienkerrostalo; 7 asuntoa: 3700–4300 €
Hinnoittelussa on aluekohtaisia eroja.

As.oy Remontti-Mallinnus artikkelisarja

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
20143_38204.jpg
Älä anna sadeveden tunkeutua perustuksiin
Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.
Katu, jossa on taloja rivissä
Poistuuko vastuu onnettomuudesta varoituskyltillä?
Piha- ja parkkialueella on taloyhtiön varastorakennus, rakennuksen katolla ei ole lumiesteitä joten lumet tulevat osin tielle, ja jos rakennuksen seinän vierestä kulkee lumet tulevat päälle. Poistuuko taloyhtiön vastuu lumen aiheuttamasta onnettomuudesta asentamalla varoituskyltti rakennuksen seinään "varo katolta putoavaa lunta" tai joku "lippusiima" joka estää kulkemisen?
3198_1054127016_201925125625.jpg
Uusissa kylpyhuoneissa kelpaa peseytyä
As Oy Rauduskoivun linjasaneeraus saatiin valmiiksi juuri ennen joulua 2018. Sekä asukkaat että urakoitsija olivat tyytyväisiä, kun saneeraus saatiin vietyä läpi suunnitellussa aikataulussa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton