• Etusivu
  • Osakas

Hallituksen kokouksia

As.oy Remontti-mallinnus Osa 2.

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.10.2023
201810_55118.jpg

As.oy Remontti-Mallinnus on Omataloyhtiö.fi:n kuvitteellinen taloyhtiö, jonka elämää ja remontointia pääset seuraamaan as.oy Remontti-Mallinnus -artikkelisarjassa. Artikkelisarjasta löytyy runsaasti tietoa taloyhtiön elämästä ja remontoinnista.

Eräs asunto-osakeyhtiön hallituksen keskeisimmistä tehtävistä on laatia varsinaiselle yhtiökokoukselle selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön korjaustarpeista. Kunnossapitotarveselvitystä tulee päivittää ja seurata vuosittain, jotta osakkeenomistajat voivat varautua sekä korjaustöihin että niistä aiheutuviin kustannuksiin. Samalla yhtiön omaisuuden hoito tulee entistä suunnitelmallisemmaksi.

As.oy Remontti-Mallinnuksen hallituksen kokouksissa oli jo useampaan kertaan keskusteltu kiinteistön remontoinnista. Remonttitarpeista oltiin yhtä mieltä, mutta erimielisyyttä syntyi siitä, mitkä alkoivat olla kiireellisiä ja missä järjestyksessä ne kannattaisi toteuttaa. Jotta kokous ei taas päättyisi tuloksettomaan juupas-eipäs-kinasteluun, ehdotti puheenjohtaja Mäki-Rantala rakennuttajakonsultin palkkaamista ja veti esille listan, jossa oli isännöitsijän suositukset konsulteista. Yhtiökokouksessa Mäki-Rantala joutui käyttämään puhelahjojaan, mutta hallituksen ehdotus sai lopulta enemmistön kannatuksen, ja sopivaksi katsottu henkilö palkattiin.

Konsultin ensimmäisellä käynnillä käytiin läpi taloyhtiön tiedot ja tarkastettiin kiinteistö silmämääräisesti. Pinnallisen tarkistuksen perusteella konsultti laati kirjallisen kuntoarvioraportin, johon oli kirjattu rakennuksen yleiskunto sekä huolto- ja korjaustarpeet. Arvioon perustuen kiinteistölle tehtiin kunnossapitotarveselvitys konsultin avustuksella. Konsultin ehdotuksesta myös alkuperäiset piirustukset käännettiin sähköisiksi tiedostoiksi. Kun piirustukset ovat sähköisessä muodossa, helpottaa se mm. tulevien korjaushankkeiden suunnittelijoita, jotka voivat tällöin tehdä korjaussuunnittelua tietokoneohjelmistoillaan.

Kysytäänkö asukkailta?

Mäki-Rantala kuitenkin muutti omakotitaloon, ja puheenjohtajaksi joutui vastentahtoinen Virtanen. Koska hallituksesta puuttui aktiivisia toimijoita, jäivät Mäki-Rantalan aloittamat toimenpiteetkin hieman tuuliajolle pariksi vuodeksi. Uutta puhtia hallituksen toimintaan saatiin, kun hallitukseen valittiin pari asioiden hoitoon tyytymätöntä osakasta. Uusi puheenjohtaja Koski toteutti ensimmäiseksi asukaskyselyn ja huolehti, että joka huoneistolta saatiin vastaus. Kyselyssä paljastuikin seikkoja, joita kuntoarviolla ei voitu selvittää. Esimerkiksi osa B-rapun asukkaista valitti naapurin silakanpaistokäryn kantautumisesta omaan huoneistoon. Lähes kaikissa ylimmän kerroksen asunnoissa oli syksyllä ja keväällä kalseaa tai jopa kylmä, kesäisin taas todella kuuma. Paljastui myös, että Korhonen C-rapusta vaihtoi jatkuvasti kolmannen kerroksen käytävävalaisimeen uuden lampun palaneen tilalle.

Tiedotuksella luulot kuriin

Kyselyn vastausten perusteella hallitus päätti järjestää infotilaisuuden asukkaille. Ammattilaisen näkökulmaa asioihin antamaan pyydettiin paikalle sama rakennuttajakonsultti, joka oli suorittanut kuntoarvion. Jälkeenpäin konsultin läsnäoloa kiiteltiin, koska yksi riidankylväjä ja pari vastarannan kiiskeä saatiin pysymään aisoissa asiantuntevilla vastauksilla perusteluineen. Samalla saatiin oikastua muutamia taloyhtiöön ja remontteihin liittyviä harhaluuloja. Infotilaisuudessa sihteerinä toiminut Hietanen teki tilaisuudessa käsitellyistä asioista tiedotteen, joka vielä jaettiin muistutuksena jokaiseen huoneistoon.

No, koska korjataan?

Seuraavassa kokouksessaan hallitus keskusteli tiedotustilaisuudessa esiin nousseista asioista ja luuloista. Tiedotustilaisuudessa virinnyttä me-henkeä päätettiin pitää yllä ja nostaa mm. säännöllisellä tiedottamisella yhtiön tilasta ja tulevista hankkeista. Tiedotuksesta huolimatta kaikki asukkaat eivät olleet vakuuttuneita remonttien tarpeellisuudesta, koska "ihan hyvältähän se näyttää". Myös hallituksessa oli vielä epävarmuutta siitä, mitä remontteja tehtäisiin ja missä järjestyksessä. Vaikka keskustelu välillä kiihtyikin, piti puheenjohtaja Koski hallituksen tiukasti asialinjalla. Lopulta myös Virtanen myönsi, että kuntotutkimuksen jälkeen ei tarvitsisi arvailla. Seuraavassa yhtiökokouksessa hallitus ehdottikin tarkemman kuntotutkimuksen teettämistä, jotta oltaisiin varmoja rakennuksen kunnosta. Pitkäksi venähtäneen yhtiökokouksen jälkeen, niukalla enemmistöpäätöksellä, hallitus palkkasi luotettavaksi todetun rakennuttajakonsultin tekemään kiinteistöllä kuntotutkimuksen. Kuntotutkimus rahoitettiin sitä varten erikseen kerätyillä ylimääräisillä vastikkeilla.

Info

Info

Kiinteistön kuntoarvion hinta ja sisältö:

Kuntoarviointi tehdään seuraavien Rakennustiedon ohjekorttien mukaisesti: RT 18–11131 asuinkiinteistön kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje sekä RT 18–11086 liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio, kuntoarvioijan ohje.

Kolme arvioijaa tarkastaa kiinteistön rakenne-, LVI- ja sähkötekniikan osalta. Asunnoista tarkastetaan 10–20 %, muu kiinteistö kattavasti. Tarkastus on valtaosin aistinvarainen, mutta muutamia perusmittauksia voidaan tehdä. Arvioitavasta kohteesta laaditaan kirjallinen kuntoarvioraportti sekä pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS).

Normaalien asuinkerrostalojen hintaesimerkkejä (sis. alv 24 %):
• Artikkelin tyyppitalo, as.oy Remontti-Mallinnus 3800–4700 €
• Rivitalokohde; 5 rakennusta, 20 asuntoa: 5000–5500 €
• Pienkerrostalo; 7 asuntoa: 3700–4300 €
Hinnoittelussa on aluekohtaisia eroja.

As.oy Remontti-Mallinnus artikkelisarja

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
12_P_30326.jpg
PTS-suunnitelma tulee, mutta mikä se on?
Kiinteistön korjaustarpeen ilmeneminen voi olla joko äkillistä tai se voi olla suunnitelman mukaista. Tarpeen ilmaantuessa on kuitenkin perehdyttävä korjauksella saavutettaviin tuloksiin. Hetkittäisillä pienillä paikkauksilla on usein tapana vain lykätä suuremman ongelman ratkaisemista. Korjaushankkeet on syytä omaksua osaksi kiinteistönhallinnan strategiaa, koska niiden vaikutus yhtiön talouteen on merkittävä. PTS-suunnitelman tarkoituksena on ajoittaa taloyhtiön tulevat remontit kustannustehokkaasti ja niin, että mahdollisilta yllätyksiltä vältytään.Korjaustarpeen ilmeneminen voi olla osa laadittua korjaustarvesuunnitelmaa ja näin ollen se on ajoitettu niin, että hanke tulee kustannuksiltaan optimaaliseksi. Mikäli hanke olisi toteutettu aiemmin olisi se osaltaan ollut tarpeeton ja mikäli myöhemmin olisi rakenneosan puutteet aiheuttanut taloyhtiölle mahdollisesti ylimääräisiä kustannuksia. Suunnitelmallisuuden tärkeimpänä osana voidaan pitää myös osakkaiden valmistelua tulevaan hankkeeseen. Mikäli korjaustarve tiedostetaan ajoissa voidaan sen toteuttamiseen varautua niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Suunnitelman mukaisiin korjaustarpeisiin voidaan perustaa erilaisia korjausrahastoja, joiden avulla hankeen rahoitus saadaan jaettua pitemmälle aikavälille ja taloyhtiö velkarasitetta voidaan ennalta ehkäistä.Suunnitelmallisuus korjaushankkeiden osalta voidaan ottaa osaksi kiinteistön hallintastrategiaa. Rakenneosien korjaustarpeen ajoittaminen kannattaa toteuttaa ammattilaisvoimin, tässä auttaa niin kuntoarviot kuin sen yhteydessä laaditut pitkän aikavälin suunnitelmat (PTS). PTS-suunnitelma sisältää paitsi rakenneosien kuntoarvion myös arvion korjaustarpeiden kiireellisyydestä ja kustannuksista.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton