Osakekirjan vaihtaminen

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Taloyhtiössämme on pihatie, jota saa käyttää vain tarvittaessa eli se ei ole yleinen kulkutie autoille (järjestyssääntöjemme mukaan). Taloyhtiössä on A-, B- ja C-talot. Parkkipaikka on A-talon päässä, B-talon asukkaiden tutut, sukulaiset sekä ulkopuoliset ajavat pihatietä pitkin B-taloon. B-taloon pääsisi suoraan toisen kadun kautta.Pihatiellä on siis jatkuvasti tarpeetonta ajoa, eniten tämä häiritsee A-talon päätyasuntoa, joka on 2 metriä pihatiestä. Onko oikein, että B-talon asukkaat saavat päättää, että mitään toimenpiteitä ei voida tehdä pihatien rauhoittamiseksi?Muutamana kesänä on ollut betoniporsas, mutta se on kielletty. Palotarkastaja on antanut lausunnon, että pihatielle voi laittaa ajoportin, joka rauhoittaisi kulkua. B-talo päätti, että ei mitään porttia laiteta. Jos päätökset tehdään enemmistöpäätöksellä, silloinhan B-talo päättää kaikesta, sillä siellä on eniten asuntoja. Eikö tässä ole pukki kaalimaan vartijana? Onko A-talon päätyasukkaan vain kestettävä? Ajoa tapahtuu myös myöhään jopa klo 23 aikaan ja aamuyöstä ja äänet kuuluvat täysin sisälle. Mitä tässä pitäisi tehdä? Asia on todella riitainen, asiaa ei voi hoitaa keskustelemalla, toisten arvostaminen tässä taloyhtiössä täysin hukassa!

Kyse on vuonna 1949 rakennetun vanhan, mutta peruskorjatun ja viehättävän omakotitalon kaupasta, jonka kauppahinta on ollut 297.000 euroa. Kiinteistöön kuuluu useita piharakennuksia ja viihtyisä puutarhatontti. Kaksi vuotta kaupanteon jälkeen ostaja myy kiinteistön edelleen alle puoleen hintaan, koska siinä on paljastunut vakavia virheitä.Artikkeli perustuu Markus Talvion luentosarjaan ja on lyhennelmä suuremmasta kokonaisuudesta.

Taloyhtiössä on käynnissä kylpyhuoneremontti. Urakoitsija A on purkutyön yhteydessä katkaissut käyttövesiputket kylpuhuoneista ja sulkenut jakotukista käyttövesihanat, mutta putkenpäät oli jätetty tulppaamatta. Remontin aikana toinen putkiurakoitsija, urakoitsija B tuli tekemään muuta työtä, joka työ ei liity mitenkään kylpyhuoneremonttiin, avasikin nämä kylpyhuoneeseen johtavat vesijohdot, aiheuttaen sen, että vettä lorisi kylpyhuoneen lattialle muutaman vuorokauden ajan.Vesivuoto aiheutti huoneistoon kosteuden nousun, jonka johdosta kylpyhuoneen vieressä sijaitsevan makuuhuoneen parkettilattia ns. korkkasi irti. Toistaiseksi koko vahingon laajuus ei ole selvillä.Kuuluuko urakoitsija A:n tulpata katkaisemansa käyttövesiputket tai estää niiden avaaminen muulla tavalla? Olisiko urakoitsija A:n pitänyt informoida urakoitsija B:tä asiasta?Mikä on urakoitsijan B vastuu tässä tilanteessa?

Tapauksessa on kyse 80-luvulla rakennetusta keskisuuresta taloyhtiöstä. Taloyhtiössä havahduttiin yleistyneiden vesivahinkojen yhteydessä selvittämään laajemminkin korjaustarpeita. Maallikoista koostuneet aiemmat hallitukset eivät olleet esittäneet peruskorjausten tekemistä, eikä yhtiössä ollut tarkkaa käsitystä rakennusten kunnostakaan. Koettiin, ettei vielä ole tarvetta peruskorjata.Artikkeli perustuu Markus Talvion luentosarjaan ja on lyhennelmä suuremmasta kokonaisuudesta.

Eräänä vuonna sekä pelastuslaitos että poliisi puuttuivat Helsingin rakennusviraston laiminlyönteihin katualueiden hoidossa. Kaupunki oli aurannut mm. Kallion alueella katuja ja aiheuttanut kadunvarteen pysäköidyille autoilijoille aamu jumpan. Autojen sivulla oli noin 0,50 – 0,80 m kovan lumivalli, jota oli hyvin vaikea poistaa. Muutamien autojen kylkiin oli jopa tullut lumilohkareista naarmuja. Kaupunki oli aurannut lumet kiinteistöjen vastuulle ja kaupunki vaati kiinteistöjä poistamaan ko. vallit. Kiinteistöt ovat hoitaneet oman osuutensa jokseenkin hyvin, mutta kaupunki ei. Voisiko kaupunki alkaa sakottaa kiinteistöjä hoitamattomista lumitöistä? Mahtaako poliisi käyttää "kaupunkilaista järkeä" laatiessaan sakkoja kiinteistöille? Eli kysymykseni kuuluu: onko hoitamattomasta kiinteistön lumitöistä vastuussa taloyhtiön hallitus, isännöitsijä vai taloyhtiön huoltoyhtiö. Kenelle se sakko kirjoitetaan?