• Etusivu
  • Remontti

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.02.2025
ketkä-asuvat-valtion-tukemissa-taloissa-1920x1080

(Klikkaa kuva isommaksi)

Kasvukeskusten asuntovuokrat jatkavat nousuaan. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu ylittää kuitenkin edelleen vuokrien nousuvauhdin. Kerrostalojen kustannukset nousivat vajaalla neljällä prosentilla vuonna 2012, kun taas vuokrien nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,5 prosenttia edellisen vuoden tasostaan.

Energiakustannukset ja kiinteistöverot nostavat asuinkerrostalojen ylläpitokustannuksia

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousevat edelleen yleistä hintatason kehitystä jyrkemmin. KTI:n asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ilman korjauksia nousi koko Suomen tasolla 3,7 prosenttia vuonna 2012. Korjaukset mukaan luettuna indeksin nousu jäi kolmeen prosenttiin. Muista kustannuksista energiakustannukset ja kiinteistövero nousivat yli neljä prosenttia, kun taas työvoimavetoisten palvelukustannusten nousu jäi reiluun kahteen prosenttiin. Alueellisesti suurimmat erot nähtiin palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset nousivat, mutta muualla Suomessa laskivat hienoisesti. Korjauksiin taas käytettiin pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman edellisistä vuosista, etenkin korjausten ja palvelukustannusten osalta.

Toimistojen ylläpitokustannukset nousivat kerrostaloja maltillisemmin

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu oli hieman asuinkerrostaloja maltillisempaa. Kulut yhteensä ilman korjauksia nousivat koko Suomen tasolla 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korjaukset mukaan luettuna nousu jäi 1,9 prosenttiin, eli korjauskustannukset nousivat myös toimistoilla vähemmän kuin muut kustannukset. Muista kustannuksista kiinteistöveron ja energiakustannusten nousu oli suurinta, palvelukustannukset sen sijaan jopa laskivat hieman edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset nousivat hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Myös toimistokiinteistöissä korjaus- ja palvelukustannusten nousu hidastui selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna.

20135_35265.jpg
<p data-block-key="apgoo">(Klikkaa kuva isommaksi)</p>
(Klikkaa kuva isommaksi)

Asuntojen vuokrat nousivat noin 3 prosenttia kasvukeskuksissa

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit nousivat viimeisen puolen vuoden aikana 2,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 3,2 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä puolivuotisjaksosta vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,1 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa 2,2 prosenttia. Vuodesta 2000 lähtien uusien asuntosopimusten vuokrat ovat nousseet vuosittain pääkaupunkiseudulla keskimäärin neljä prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa kolme prosenttia vuodessa. Useimmiten pienten asuntojen vuokrien nousu on ollut suuria asuntoja nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut selkeästi ylläpitokustannusten kehitystä maltillisempaa.

<p data-block-key="c6l9d">(Klikkaa kuvaa isommaksi)</p>
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
<p data-block-key="gxcrc">(Klikkaa kuvaa isommaksi)</p>
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
<p data-block-key="r260g">(Klikkaa kuva isommaksi)</p>
(Klikkaa kuva isommaksi)

Lisätietoja: toimitusjohtaja Hanna Kaleva p. 040 5555 269, asiantuntija Mikko Hietala p. 040 525 9274 (ylläpitokustannukset), asiantuntija Jari Ylönen p. 040 533 7299 (asuntovuokrat)

Tiedote pohjautuu KTI Ylläpitokustannusvertailun ja Asuntovuokravertailun tiedoista laskettaviin indekseihin. Tiedot indekseissä koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kohteista ja vuokrasopimuksista. Indeksien tavoitteena on tuoda esiin kustannusten ja vuokrien pitkän aikavälin kehitys.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteumakustannusten perusteella. Aineistossa on noin 1000 asuinkerrostaloa ja 350 toimistokiinteistöä. Indeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi, toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi), joiden avulla lasketaan lisäksi indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Kuluerät on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin, joista lasketaan kustannukset yhteensä -indeksit.

  • Palvelupaketti (Käyttö ja huolto + Siivous + Ulkoalueiden hoito)
  • Energiapaketti (Lämmitys + Vesi ja jätevesi + Sähkö ja kaasu)
  • Kiinteistövero
  • Korjaukset (ei sisällä investointiluonteisia korjauksia, jotka aktivoidaan)
  • Muut kuluerät (Hallinto + Jätehuolto + Vahinkovakuutukset + Muut hoitokulut pl. mahdolliset tonttivuokrat)

Asuntovuokraindeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä eri alueilla ja erilaisissa huoneistotyypeissä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 63 000 vapaan vuokranmäärityksen vuokrasopimuksista. Uusien vuokrien aineisto kootaan puolivuosittain, keväisin ja syksyisin. Kevään aineisto kattaa aikavälillä 1.10.-31.3. ja syksyn aineisto 1.4.-30.9. alkaneet vuokrasopimukset. Tarkempi menetelmäkuvaus asuntovuokraindekseistä on luettavissa "Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen"-kehityshankkeen loppuraportista.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Remontti
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

piirretty kuva kun taloyhtiön hallituksen jäsenet seisovat kerrostalon katolla
Ovatko taloyhtiösi vastuuhenkilöt ajan tasalla?
Yhtiökokouksen valinnan jälkeen uusi hallitus aloittaa työnsä heti. Jotta hallituksen jäsenet voivat toimia virallisesti yhtiön edustajina, heidän tietonsa tulee ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin viipymättä.
20221_74364.jpg
Viikon kysymys: Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana?
Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana? Minkälainen vastuu puheenjohtajalla on tekemistään ehdotuksista ja näille saamistaan päätöksistä asioissa, joita ei ole kokouskutsussa mainittu?Esim. jos kokouskutsussa mainitaan, että hyväksytään kylpyhuoneremontin kulut, niin voiko puheenjohtajan esityksestä päättää, että asia on loppuunkäsitelty? Kyseessä olivat siihenastiset kulut, joihin ei kuulunut yhtiön minulle korvattavaksi kuuluvia kuluja.
20221_76672.jpg
Kenen vastuulla on pihan talvi­kunnossapito?
Kun taloyhtiön pihalla on liukasta, kenen vastuulla on huolehtia, että kukaan ei loukkaa siinä itseään? Kiinteistön ja katualueen talvikunnossapito ei ole vain vitsin ja leikinasia, vaan hyvässä kunnossa oleva piha-alue on kaikkien etu.
asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
taloyhtiön vuosikello vuodenajat
Taloyhtiön vuosikello
Omataloyhtiö.fi tarjoaa sinulle vuosikellon taloyhtiön tapahtumien tarkasteluun ja muistuttaa sinua tulevista ja tärkeistäkin taloyhtiön vuosittaisista tapahtumista.Taloyhtiön vuosikelloa on tarkasteltu niin hallituksen, kiinteistön kuin asukkaankin näkökulmasta. Vuosikellosta löydät kuukausittain kaiken tarpeellisen tiedon taloyhtiön vuosittaiseen toimintaan ja tapahtumiin.Taloyhtiön vuosikello auttaa sinua pysymään ajan tasalla taloyhtiösi tapahtumista ja antaa samalla myös uusia vinkkejä toiminnan parantamiseen.Olemme koonneet taloyhtiön vuosikelloihin muutamia ajankohtaisia artikkeleita suunnittelun ja ideoinnin tueksi. Vuosikelloista pääset kätevästi siirtymään sinulle tärkeisiin ja mielenkiintoisiin artikkeleihin Omataloyhtö.fi-sivustolla.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Epämiellyttävä haju porraskäytävässä - mitä tehdä?
Asun kerrostalossa, jossa kaksi asuntoa/kerros. Naapurillani on viisi kissaa. Nyt jo parin kuukauden ajan on porraskäytävässä leijunut yököttävä kissan pissan haju. Toki ennenkin on ollut muutaman päivän hajuongelmia. Naapurilla on tapana säilyttää kissanpissan vaihtopusseja ulko-ovensa lähellä ja viedä sitten pois, kun on asiaa ulos. Olen laittanut asukkaalle pari kohteliasta kehotusta tehdä ongelmalle jotain. Hän ei vastaa myöskään ovikellon soittoon. Haju tunkeutuu jo oman asuntoni eteiseen, kun kuumuuden takia on pidettävä ikkunat raollaan ja parvekkeen ovi auki. Isännöitsijälle olen myös kertonut ongelmasta, ottaa yhteyttä, kunhan ehtii, oli isännöitsijän vastaus. Ystävät ja yläkerran naapurit yökkäilevät kanssani.Keneen otan yhteyttä, jotta hajuhaitasta pääsee eroon?
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
20227_79071.jpg
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
20223_77505.jpg
Voiko yhtä osakasta uhata talo­yhtiön ilman­vaihdon mittauksen laskulla?
Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.
20221_75507.jpg
Voiko taloyhtiö pakottaa osakkaan ottamaan lainaa yhtiön remonttiin?
Yhtiöömme on tulossa remontti. Yksi osakas haluaa taloyhtiön ottavan hänen osuutensa, eli noin 5.000 € yhtiölainana pankista. Voiko yhtiökokous enemmistön äänillä päättää olla ottamatta lainaa?
20153_42788.jpg
Ilmanvaihdolla asumismukavuutta ja energiansäästöä
1960-luvulla kerrostaloissa alkoi yleistyä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Talon katolle asennettiin joko talo- tai porraskohtainen huippuimuri, joka poisti ilmaa märkätiloista ja keittiöstä. Tällä tavalla saatiin toteutettua ilmanvaihdon tärkein tehtävä: kosteuden ja epäpuhtauksien poistaminen asunnosta.
20226_78612.jpg
Roskisten perkaaminen ja jätteiden siirtely?
Taloyhtiössämme on lajittelumahdollisuus jätteille. Silti osa asukkaista ei lajittele ollenkaan, vaan laittaa kaiken sekajätteisiin. Huomatessani muualla kuin sekajätteissä ko. roska-astiaan kuulumatonta, olen avannut ao. roskiksen ja siirtänyt ko. jätteen sille kuuluvaan astiaan, koska tiedän jätehuollon käsittelevän koko astian sisällön sekajätteenä, jos esim. biojätteissä on muovikassi sekalaisine sisältöineen. Silloinhan muiden lajittelu menee hukkaan. Joskus siirrän myös sekajätteistä irtonaisen pahvin tms. sille kuuluvaan roska-astiaan.Pari asukasta on kokenut väärällä tavalla minun tutkivan roskisten sisältöjä ja sanonut, etteihän roskiin voi laittaa mitään henkilökohtaista, koska meikäläinen tutkii ne! Lajittelusta on kyllä tiedotettu. Voinko jatkaa?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton