• Etusivu
  • Remontti

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.06.2013
20135_35265.jpg

(Klikkaa kuva isommaksi)

Kasvukeskusten asuntovuokrat jatkavat nousuaan. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu ylittää kuitenkin edelleen vuokrien nousuvauhdin. Kerrostalojen kustannukset nousivat vajaalla neljällä prosentilla vuonna 2012, kun taas vuokrien nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,5 prosenttia edellisen vuoden tasostaan.

Energiakustannukset ja kiinteistöverot nostavat asuinkerrostalojen ylläpitokustannuksia

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousevat edelleen yleistä hintatason kehitystä jyrkemmin. KTI:n asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ilman korjauksia nousi koko Suomen tasolla 3,7 prosenttia vuonna 2012. Korjaukset mukaan luettuna indeksin nousu jäi kolmeen prosenttiin. Muista kustannuksista energiakustannukset ja kiinteistövero nousivat yli neljä prosenttia, kun taas työvoimavetoisten palvelukustannusten nousu jäi reiluun kahteen prosenttiin. Alueellisesti suurimmat erot nähtiin palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset nousivat, mutta muualla Suomessa laskivat hienoisesti. Korjauksiin taas käytettiin pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman edellisistä vuosista, etenkin korjausten ja palvelukustannusten osalta.

Toimistojen ylläpitokustannukset nousivat kerrostaloja maltillisemmin

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu oli hieman asuinkerrostaloja maltillisempaa. Kulut yhteensä ilman korjauksia nousivat koko Suomen tasolla 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korjaukset mukaan luettuna nousu jäi 1,9 prosenttiin, eli korjauskustannukset nousivat myös toimistoilla vähemmän kuin muut kustannukset. Muista kustannuksista kiinteistöveron ja energiakustannusten nousu oli suurinta, palvelukustannukset sen sijaan jopa laskivat hieman edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset nousivat hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Myös toimistokiinteistöissä korjaus- ja palvelukustannusten nousu hidastui selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna.

(Klikkaa kuva isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)

Asuntojen vuokrat nousivat noin 3 prosenttia kasvukeskuksissa

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit nousivat viimeisen puolen vuoden aikana 2,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 3,2 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä puolivuotisjaksosta vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,1 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa 2,2 prosenttia. Vuodesta 2000 lähtien uusien asuntosopimusten vuokrat ovat nousseet vuosittain pääkaupunkiseudulla keskimäärin neljä prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa kolme prosenttia vuodessa. Useimmiten pienten asuntojen vuokrien nousu on ollut suuria asuntoja nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut selkeästi ylläpitokustannusten kehitystä maltillisempaa.

(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)

Lisätietoja: toimitusjohtaja Hanna Kaleva p. 040 5555 269, asiantuntija Mikko Hietala p. 040 525 9274 (ylläpitokustannukset), asiantuntija Jari Ylönen p. 040 533 7299 (asuntovuokrat)

Tiedote pohjautuu KTI Ylläpitokustannusvertailun ja Asuntovuokravertailun tiedoista laskettaviin indekseihin. Tiedot indekseissä koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kohteista ja vuokrasopimuksista. Indeksien tavoitteena on tuoda esiin kustannusten ja vuokrien pitkän aikavälin kehitys.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteumakustannusten perusteella. Aineistossa on noin 1000 asuinkerrostaloa ja 350 toimistokiinteistöä. Indeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi, toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi), joiden avulla lasketaan lisäksi indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Kuluerät on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin, joista lasketaan kustannukset yhteensä -indeksit.

  • Palvelupaketti (Käyttö ja huolto + Siivous + Ulkoalueiden hoito)
  • Energiapaketti (Lämmitys + Vesi ja jätevesi + Sähkö ja kaasu)
  • Kiinteistövero
  • Korjaukset (ei sisällä investointiluonteisia korjauksia, jotka aktivoidaan)
  • Muut kuluerät (Hallinto + Jätehuolto + Vahinkovakuutukset + Muut hoitokulut pl. mahdolliset tonttivuokrat)

Asuntovuokraindeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä eri alueilla ja erilaisissa huoneistotyypeissä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 63 000 vapaan vuokranmäärityksen vuokrasopimuksista. Uusien vuokrien aineisto kootaan puolivuosittain, keväisin ja syksyisin. Kevään aineisto kattaa aikavälillä 1.10.-31.3. ja syksyn aineisto 1.4.-30.9. alkaneet vuokrasopimukset. Tarkempi menetelmäkuvaus asuntovuokraindekseistä on luettavissa "Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen"-kehityshankkeen loppuraportista.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Isännöitsijän ja hallituksen vastuu suorittamattomista korjauksista?
Asun kerrostalossa. Minun asuntooni on katolta vuotanut vettä niin, että seinät ja lattia ovat märät. Tätä on jatkunut jo useita vuosia.Isännöitsijä on teettänyt kaksi kertaa "kuntotarkastuksen", jossa ensimmäisessä n. 5 v sitten oli vain seinässä valumajälkiä. Kattoa eikä pintoja ole korjattu. Nyt on teetetty uusi "kuntokartoitus" jossa viat ovat huomattavasti suuremmat.Onko hallitus/isännöitsijä vastuussa kun eivät ole aikanaan korjauttaneet vikaa?
201211_33039.jpg
Taloyhtiöt voivat tänä talvena saada jopa sakkoja lumitöidensä laiminlyömisestä
Rakennusvirasto ja Helsingin Poliisilaitos ovat sopineet uuden yhteisen toimintamallin, jolla tehostetaan kiinteistölle kuuluvan talvikunnossapitovelvoitteen toteutumista. Jos kiinteistö laiminlyö velvoitetta, laiminlyönnistä voidaan määrätä sakkorangaistus.Aiempien talvikausien kokemukset ovat osoittaneet, että kiinteistön velvoitteita ei ole aina noudatettu. Tähän on vaikuttanut tietämättömyys, poikkeukselliset sääolosuhteet ja joskus myös tontinomistajan piittaamattomuus"Aikaisemmin kaupunki oli laiminlyöntien edessä melko hampaaton, mitä jotkut kiinteistöt käyttivät hyväkseen. Nyt tilanne muuttuu. Uskon, että muutos näkyy muun muassa paremmin hoidettuina jalkakäytävinä", sanoo alueidenvalvontapäällikkö Petri Ojala rakennusvirastosta.Helsingissä kiinteistöille kuuluvan katujen kunnossa- ja puhtaanapitovelvoitteen valvontavastuu siirtyi rakennusvalvontavirastolta rakennusvirastolle 1.1.2012.
20236_82145.jpg
Huoneistojen pinta-alat eivät pidäkään paikkaansa?
Olemme teettäneet talosta pohjakuvat, joissa ilmeni etteivät yhtiöjärjestyksessä ilmoitetut pinta-alat vastaa mitattuja. Olemme päättäneet muuttaa yhtiöjärjestystä pinta-alojen suhteen.Ongelma on huoneistoomme kuuluva 45 m2:n kellaritila, josta olemme maksaneet nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti ½ normaalista vastikkeesta. Nyt yksi osakkeenomistaja on moittinut nykyistä yhtiöjärjestystä em. osin. Lasketaanko kyseinen kellaritila asuinpinta-alaan ja onko siitä maksettava täyttä yhtiövastiketta? Tila on remontoitu ja lämmin, mutta vain 2 m korkea ja sijaitsee 80 % maan alla. Tilaan on käynti asunnosta.
20221_76567.jpg
Asukkaiden vaikutus­mahdollisuuksia halutaan vahvistaa
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja valtion tukemien vuokratalojen asukkaiden ja omistajien yhteishallintoa koskevan lakiesityksen luonnoksesta. Hallitusohjelman mukaisesti yhteishallintolain uudistuksella halutaan vahvistaa vuokratalojen asukkaiden päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia.
Vesimittari
Viikon kysymys: Siirtyminen käyttöveden laskutukseen kulutuksen mukaan
Taloyhtiössämme tehtiin kevättalvella käyttövesiremontti, jonka yhteydessä asennettiin lain vaatimat huoneistokohtaiset vesimittarit. Kevään yhtiökokouksessa aiemmin määritelty asukaskohtainen vesimaksu nimettiin tänä vuonna ennakkomaksuksi ja määrä sekä maksuperuste henkilöluvun mukaan pysyivät ennallaan.Kuitenkin lain mukaan mittareiden käyttöönotosta eteenpäin pitää veden kulutus laskuttaa käytön mukaisesti. Riittääkö, että taloyhtiö ensi keväänä laittaa hyvityslaskut tai lisälaskut osakkaille?Kyselin isännöitsijältä milloin osakkaille kerrotaan veden hinta, mutta en saanut vastausta. Eikö hintatiedot pitäisi ilmoittaa osakkaille, ettei tule suuria yllätyksiä sitten tasauslaskun yhteydessä.Tätä vuottahan ei kai saa enää veloittaa muulla kuin kulutusperusteella? 
KOKA känny ja mittarit
Taloyhtiön etäluettavat vesimittarit FAQ – 5 kysymystä ja vastausta
Suoraan kulutuksen mukaisesti tehtävä laskutus on tätä päivää. Etäluettavat vesimittarit ovat yhä useammin käytössä taloyhtiöissä. Uudis- ja linjasaneerauskohteissa etäluettavat vesimittarit ovatkin olleet pakollisia vuoden 2020 lopulta alkaen. Laite ja toimintatapa ei kuitenkaan ole kaikille täysin tuttu ja tämä artikkeli vastaakin viiteen kysymykseen etäluettavista vesimittareista.Vastaukset koskevat suomalaisen 50 vuoden vedenmittauskokemuksella varustetun Koka Oy:n etäluettavia vesimittareita.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton