• Etusivu
  • Remontti

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.06.2013
20135_35265.jpg

(Klikkaa kuva isommaksi)

Kasvukeskusten asuntovuokrat jatkavat nousuaan. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu ylittää kuitenkin edelleen vuokrien nousuvauhdin. Kerrostalojen kustannukset nousivat vajaalla neljällä prosentilla vuonna 2012, kun taas vuokrien nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,5 prosenttia edellisen vuoden tasostaan.

Energiakustannukset ja kiinteistöverot nostavat asuinkerrostalojen ylläpitokustannuksia

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousevat edelleen yleistä hintatason kehitystä jyrkemmin. KTI:n asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ilman korjauksia nousi koko Suomen tasolla 3,7 prosenttia vuonna 2012. Korjaukset mukaan luettuna indeksin nousu jäi kolmeen prosenttiin. Muista kustannuksista energiakustannukset ja kiinteistövero nousivat yli neljä prosenttia, kun taas työvoimavetoisten palvelukustannusten nousu jäi reiluun kahteen prosenttiin. Alueellisesti suurimmat erot nähtiin palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset nousivat, mutta muualla Suomessa laskivat hienoisesti. Korjauksiin taas käytettiin pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman edellisistä vuosista, etenkin korjausten ja palvelukustannusten osalta.

Toimistojen ylläpitokustannukset nousivat kerrostaloja maltillisemmin

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu oli hieman asuinkerrostaloja maltillisempaa. Kulut yhteensä ilman korjauksia nousivat koko Suomen tasolla 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korjaukset mukaan luettuna nousu jäi 1,9 prosenttiin, eli korjauskustannukset nousivat myös toimistoilla vähemmän kuin muut kustannukset. Muista kustannuksista kiinteistöveron ja energiakustannusten nousu oli suurinta, palvelukustannukset sen sijaan jopa laskivat hieman edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset nousivat hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Myös toimistokiinteistöissä korjaus- ja palvelukustannusten nousu hidastui selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna.

(Klikkaa kuva isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)

Asuntojen vuokrat nousivat noin 3 prosenttia kasvukeskuksissa

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit nousivat viimeisen puolen vuoden aikana 2,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 3,2 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä puolivuotisjaksosta vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,1 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa 2,2 prosenttia. Vuodesta 2000 lähtien uusien asuntosopimusten vuokrat ovat nousseet vuosittain pääkaupunkiseudulla keskimäärin neljä prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa kolme prosenttia vuodessa. Useimmiten pienten asuntojen vuokrien nousu on ollut suuria asuntoja nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut selkeästi ylläpitokustannusten kehitystä maltillisempaa.

(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)

Lisätietoja: toimitusjohtaja Hanna Kaleva p. 040 5555 269, asiantuntija Mikko Hietala p. 040 525 9274 (ylläpitokustannukset), asiantuntija Jari Ylönen p. 040 533 7299 (asuntovuokrat)

Tiedote pohjautuu KTI Ylläpitokustannusvertailun ja Asuntovuokravertailun tiedoista laskettaviin indekseihin. Tiedot indekseissä koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kohteista ja vuokrasopimuksista. Indeksien tavoitteena on tuoda esiin kustannusten ja vuokrien pitkän aikavälin kehitys.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteumakustannusten perusteella. Aineistossa on noin 1000 asuinkerrostaloa ja 350 toimistokiinteistöä. Indeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi, toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi), joiden avulla lasketaan lisäksi indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Kuluerät on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin, joista lasketaan kustannukset yhteensä -indeksit.

  • Palvelupaketti (Käyttö ja huolto + Siivous + Ulkoalueiden hoito)
  • Energiapaketti (Lämmitys + Vesi ja jätevesi + Sähkö ja kaasu)
  • Kiinteistövero
  • Korjaukset (ei sisällä investointiluonteisia korjauksia, jotka aktivoidaan)
  • Muut kuluerät (Hallinto + Jätehuolto + Vahinkovakuutukset + Muut hoitokulut pl. mahdolliset tonttivuokrat)

Asuntovuokraindeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä eri alueilla ja erilaisissa huoneistotyypeissä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 63 000 vapaan vuokranmäärityksen vuokrasopimuksista. Uusien vuokrien aineisto kootaan puolivuosittain, keväisin ja syksyisin. Kevään aineisto kattaa aikavälillä 1.10.-31.3. ja syksyn aineisto 1.4.-30.9. alkaneet vuokrasopimukset. Tarkempi menetelmäkuvaus asuntovuokraindekseistä on luettavissa "Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen"-kehityshankkeen loppuraportista.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

10_P_154190_1.jpg
Taloyhtiön energiaremontti - katso tallenne webinaarista
Keskiviikkona 2.3. järjestimme Taloyhtiön energiaremontti -webinaarin. Illan aikana kävimme läpi asiantuntijoiden johdolla muun muassa millaisia vaihtoehtoja taloyhtiön lämmitysmuodoissa on ja mitä niiden valinnassa on otettava huomioon. Keskustelimme myös kannattavan energiaremontin suunnittelusta sekä siitä, mitä käytännön toteutus tarkoittaa. Tilaisuuden avasi näyttelijä Ville Haapasalo, joka kertoi oman kokemuksensa taloyhtiön lämmitysremontista.Tallenteen webinaarista pääset katsomaan alta.
20182_51555.jpg
Mistä tiedän, toimiiko asunnossani ilmanvaihto?
Usein toimimattomaan tai puutteelliseen ilmanvaihtoon havahtuu vain osa taloyhtiön asukkaista. Monissa tapauksissa ilmanvaihdon puutteet huomataan parhaiten juuri, kun asunto on hankittu. Tunkkaiseen tai muuten heikkolaatuiseen sisäilmaan nimittäin tottuu yllättävän nopeasti.Mikä sitten on oikea reitti lähteä selvittämään ilmanvaihdon parantamista?
20232_80921.jpg
Voidaanko lenkkisauna maksattaa taloyhtiöllä?
Taloyhtiössä on 35 asuntoa ja niistä 23 on saunallisia ja loput 12 saunattomia. Meillä on järjestetty viikkosauna, joka on maksullinen ja se on ihan ok. Nyt on ongelmana niin sanottu lenkkisauna, jota lämmitetään joka viikko ja siitä hallitus on jyrännyt läpi, että se on ilmainen. Siellä käy paljon väkeä ja taloyhtiö maksaa sen. Myös hallituksen puheenjohtaja käy lenkkisaunassa. Me, jotka saunomme omassa saunassa maksamme myös tämän lenkkisaunan. Voidaanko lenkkisauna maksattaa näin, vaikka vastustamme sitä? Tämä maksaa taloyhtiölle yli 2000 €/vuosi, eikä näillä sähkönhinnoilla taida edes riittää.
20195_57830.jpg
Viisi vinkkiä järkevän lämmön talteenoton hankintaan
Poistoilman lämmön talteenotto on monelle taloyhtiölle kannattava hankinta, jolla lämmityskuluja voi pienentää jopa 40 %. Lämmitysjärjestelmän muuttamisessa on kuitenkin mutkiakin matkassa, minkä vuoksi olemme keränneet viisi vinkkiä laadukkaan projektin läpiviennin helpottamiseksi.
Lumon parvekelasien määräaikaishuolto
5 kysymystä parvekelasien huollosta ja turvallisuudesta
Parvekelasit ovat nykyisin lähes vakiovaruste kerrostalojen parvekkeilla, ja terassilaseja asennetaan yhä enemmän myös pien- ja rivitaloihin. Mitä jokaisen pitäisi tietää niiden turvallisuudesta ja huollosta?
20212_68540.jpg
Järjestelmä­takuu tuo lisäturvaa taloyhtiön linja­saneeraukseen
Vieser tarjoaa 10 vuoden järjestelmätakuun lattiakaivojärjestelmille, joiden kaikki osat ovat samaa Vieser-tuoteperhettä. Asiakas saa lisäturvan lisäksi varmuuden siitä, että osat sopivat taatusti yhteen, jolloin esimerkiksi vesivahingon riski taloyhtiössä pienenee.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton