• Etusivu
  • Osakas

Asuntosijoittaminen: Miltä alueelta sijoitusasunto kannattaa hankkia?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 30.07.2021
20198_59252.jpg

Sijoitusasunnon hankintaa harkittaessa on tärkeää perehtyä alueellisiin eroihin ja löytää positiiviseen suuntaan kehittyviä alueita, joiden asunnoille riittää todennäköisemmin kysyntää myös tulevaisuudessa.

Asuntosijoittamista pidetään matalariskisenä sijoitusmuotona, koska asuntojen hinnat ja vuokrat kehittyvät vakaasti. Myös rahoittajat suhtautuvat asuntosijoittamiseen myönteisesti. Alueella on iso merkitys sijoitusasunnon hintaan, tuottoon ja arvonnousuun. Ensimmäisen koronavuoden aikana vuokrien nousu hidastui suurissa kaupungeissa, mutta pysähtyi kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa.

Sijainti vaikuttaa olennaisesti asunnon vuokrattavuuteen. Tyhjillään olevasta asunnosta aiheutuu pelkästään kuluja, joten huoneiston vuokrattavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo ostoa harkittaessa.

Huoneiston vuokran määrään ja asunnon kuntoon sijoittaja voi halutessaan vaikuttaa myöhemmin, mutta sijainti on mikä se on. Siksi alueiden tutkimiseen ja valintaan kannattaa perehtyä huolellisesti ennen sijoitusasunnon hankintaa.

Muuttotappiokaupunki on usein riski, mutta voi olla myös mahdollisuus

Sijoitusasunnon tuotto muodostuu kuukausittaisesta vuokratuotosta ja asunnon arvon muutoksesta. Alueen väkiluvun pieneneminen voi vaikuttaa negatiivisesti molempiin, kun asuntojen kysynnän heikentyessä vuokra- ja hintataso alenevat.

Asuntojen kysynnän vähentyessä myös myyminen vaikeutuu, jolloin sijoituksen realisoiminen saattaa olla hankalaa. Vuokratuotto voi kärsiä vuokratason alentumisen lisäksi tyhjien kuukausien takia, kun kysynnän heikentyessä asuntoon ei saada vuokralaista yhdeksi tai useammaksi kuukaudeksi.

"Kannattaa tutustua alueen liikenneyhteyksiin, palveluihin, maineeseen, suurimpiin työllistäjiin, oppilaitoksiin sekä myytyjen asuntojen hintatason kehitykseen."

Kannattaa kuitenkin huomioida, että vaikka kaupunki olisi kasvava, sen jokainen asuinalue ei välttämättä ole – ja päinvastoin. Koska alueelliset erot kaupungin sisällä voivat olla suuria, muuttotappiokaupungissakin saattaa siis olla järkeviä ja hyvin tuottavia sijoitusalueita ja -kohteita. Tärkeää onkin perehtyä alueellisiin eroihin ja löytää positiiviseen suuntaan kehittyviä alueita, joiden asunnoille riittää todennäköisemmin kysyntää myös tulevaisuudessa. Kannattaa tutustua mm. alueen liikenneyhteyksiin, palveluihin, maineeseen, suurimpiin työllistäjiin, oppilaitoksiin sekä myytyjen asuntojen hintatason kehitykseen.

Suomen vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan suurten kaupunkien vuokramarkkinoiden kehitys on viime vuosina selkeästi eriytynyt keskisuurten ja pienten kaupunkien kehityksestä. Vuokrien vuosikehitys on ollut nopeinta suurista kaupungeista Turussa (+1,6 %) sekä Espoossa ja Vantaalla (+1,4 %). Helsingissä, Tampereella ja Oulussa vuokrat nousivat 1,2 prosentilla. Vastaavasti vuokrien nousu on käytännössä pysähtynyt Jyväskylässä (+0,2 %) sekä Lahdessa, Joensuussa, Porissa ja Seinäjoella (+0,1 %). Poikkeuksen pienempien kaupunkien joukossa muodostavat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluvat kaupungit Kerava, Järvenpää ja Porvoo, joissa vuokrat nousivat pääkaupunkiseudun tahdissa tai jopa nopeammin.

Hyvä tapa on myös perehtyä alueen nykyiseen vuokra-asuntotarjontaan: kuinka paljon ja millaisia asuntoja alueella on tarjolla ja mikä on yleinen vuokrataso.

Oleellista on, että asuntotyyppi ja sijainti kohtaavat. Esimerkiksi pieni yksiö oppilaitoksen vieressä saattaa olla hyvinkin haluttu, mutta suureen perheasuntoon samalla sijainnilla ei välttämättä löydykään yhtä helposti vuokralaisia.

Myös uusien asuntojen määrä vaikuttaa alueen vuokrien kehitykseen

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien nousu on jatkutut tasaisesti pitkään koko Suomessa. Koronapandemian aikana vuokrakehitys on kuitenkin hidastunut koko maan tasolla. Vuokrien nousu hidastui suurissa kaupungeissa ja pysähtyi kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa.

Suomen vuokranantajien Vuokranantajabarometrissa vuokranantajilta kysyttiin keväällä 2021 kaupunkikohtaisesti näkemyksiä vuokramarkkinoiden kehityksestä. Suurissa kaupungeissa sekä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen lukeutuvissa pienissä kaupungeissa vuokranantajien näkemykset olivat selkeästi muuta maata positiivisemmat.

Vuokramarkkinoiden eriytymiskehitys on lähtenyt voimistumaan jo ennen koronaa. Monissa keskisuurissa kaupungeissa vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu on ollut viime vuosina hyvinkin voimakasta kysynnän kehitykseen nähden. Tarjonnan kasvu on tärkein selittäjä hidastuneelle vuokrakehitykselle.

Suurissakin kaupungeissa on valmistunut viime vuosina ennätysmäärä uusia asuntoja, mutta varsinkin pienten asuntojen tarjonnalla on ollut vaikeuksia pysyä nopeasti kasvavan kysynnän perässä. Lisärakentamisen seurauksena suurissakin kaupungeissa vuokrien nousu on selkeästi hidastunut.

Koronan seurauksena selkeämmin kasvukeskuksiin keskittyvä rakentaminen voi tulevina vuosina tasoittaa erikokoisten kaupunkien välisiä eroja vuokrakehityksessä.

Alueen valinnan lisäksi asuntosijoittajan lista päätettävistä ja selvitettävistä asioista on piktä. Oikotien Asuntosijoittajan opas kertoo sekä aloittelevalle että kokeneelle asuntosijoittajalle tarpeelliset vinkit kannattavaan toimintaan.

Lähteet: Suomen Vuokranantajat, OP-media

Osakas
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201511_44835.jpg
Ratkaisu, joka on hinnallisesti ja laadullisesti kilpailukykyinen
Kahteen Lappeenrannan Mäntylän kaupunginosassa sijaitsevaan kerrostaloon tehdään laajamittainen peruskorjaus. Uudeksi julkisivuratkaisuksi valittiin paikalla muurattu tiili, joka osoittautui niin hinnallisesti kuin laadullisestikin kilpailukykyiseksi ratkaisuksi. Julkisivukorjauksen lisäksi taloihin tehdään myös täydellinen sisätilojen peruskorjaus sisältäen niin ilmanvaihdon kuin putkistojenkin uusimisen.
20117_27156.jpg
Väestönsuojat
Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessäRakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske tilapäistä enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta.
20236_82003.jpg
Hallituksen ja isännöitsijän ilmoitusvelvollisuus?
Taloyhtiössämme on kaksi kerrostaloa. Molempien talojen varastokoppeihin murtauduttiin lukot rikkomalla. Isännöitsijä ja hallitus saivat tiedon, mutta eivät mitenkään ilmoittaneet asukkaille eikä poliisille. Jotkut huomasivat murron vasta viikkojen jälkeen ja varastojen ovet olivat olleet auki kokoajan.Onko isännöitsijä tai hallitus velvollisia ilmoittamaan asukkaille asiasta?
20236_82145.jpg
Voiko hallituksen jäsen tehdä yksin taloyhtiötä velvoittavia sopimuksia?
Taloyhtiön hallituksen jäsenistä kaksi kolmesta sopi suullisesti, että toiselle heistä maksetaan palkkaa ympäristön hoitamisesta ja siivouksesta. Onko sopimus pätevä?
20231_80734.jpg
Mikä lämmitys­muodoksi taloyhtiöön?
Monissa taloyhtiöissä pohditaan keinoja kasvavien lämmityskulujen pienentämiseen. Pitäisikö nykyinen lämmitysjärjestelmä vaihtaa kokonaan tai ainakin päivittää? Mikä lämmitysmuoto olisi järkevin – maalämpö, ilma-vesilämpö, kaukolämpö vai eri lämmitysmuotoja yhdistävä hybridiratkaisu?
20134_34544.jpg
Pelastussuunnitelma - taloyhtiösi suunnitelma vahinkojen varalle
Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Toisaalta tavoitteena on myös, että tilanteessa jossa onnettomuuden uhka on olemassa tai sen tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan sekä onnettomuuden seurauksia rajoitetaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton