• Etusivu
  • Osakas

Asuntosijoittaminen: Miltä alueelta sijoitusasunto kannattaa hankkia?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.11.2024
20198_59252.jpg

Sijoitusasunnon hankintaa harkittaessa on tärkeää perehtyä alueellisiin eroihin ja löytää positiiviseen suuntaan kehittyviä alueita, joiden asunnoille riittää todennäköisemmin kysyntää myös tulevaisuudessa.

Asuntosijoittamista pidetään matalariskisenä sijoitusmuotona, koska asuntojen hinnat ja vuokrat kehittyvät vakaasti. Myös rahoittajat suhtautuvat asuntosijoittamiseen myönteisesti. Alueella on iso merkitys sijoitusasunnon hintaan, tuottoon ja arvonnousuun. Ensimmäisen koronavuoden aikana vuokrien nousu hidastui suurissa kaupungeissa, mutta pysähtyi kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa.

Sijainti vaikuttaa olennaisesti asunnon vuokrattavuuteen. Tyhjillään olevasta asunnosta aiheutuu pelkästään kuluja, joten huoneiston vuokrattavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo ostoa harkittaessa.

Huoneiston vuokran määrään ja asunnon kuntoon sijoittaja voi halutessaan vaikuttaa myöhemmin, mutta sijainti on mikä se on. Siksi alueiden tutkimiseen ja valintaan kannattaa perehtyä huolellisesti ennen sijoitusasunnon hankintaa.

Muuttotappiokaupunki on usein riski, mutta voi olla myös mahdollisuus

Sijoitusasunnon tuotto muodostuu kuukausittaisesta vuokratuotosta ja asunnon arvon muutoksesta. Alueen väkiluvun pieneneminen voi vaikuttaa negatiivisesti molempiin, kun asuntojen kysynnän heikentyessä vuokra- ja hintataso alenevat.

Asuntojen kysynnän vähentyessä myös myyminen vaikeutuu, jolloin sijoituksen realisoiminen saattaa olla hankalaa. Vuokratuotto voi kärsiä vuokratason alentumisen lisäksi tyhjien kuukausien takia, kun kysynnän heikentyessä asuntoon ei saada vuokralaista yhdeksi tai useammaksi kuukaudeksi.

"Kannattaa tutustua alueen liikenneyhteyksiin, palveluihin, maineeseen, suurimpiin työllistäjiin, oppilaitoksiin sekä myytyjen asuntojen hintatason kehitykseen."

Kannattaa kuitenkin huomioida, että vaikka kaupunki olisi kasvava, sen jokainen asuinalue ei välttämättä ole – ja päinvastoin. Koska alueelliset erot kaupungin sisällä voivat olla suuria, muuttotappiokaupungissakin saattaa siis olla järkeviä ja hyvin tuottavia sijoitusalueita ja -kohteita. Tärkeää onkin perehtyä alueellisiin eroihin ja löytää positiiviseen suuntaan kehittyviä alueita, joiden asunnoille riittää todennäköisemmin kysyntää myös tulevaisuudessa. Kannattaa tutustua mm. alueen liikenneyhteyksiin, palveluihin, maineeseen, suurimpiin työllistäjiin, oppilaitoksiin sekä myytyjen asuntojen hintatason kehitykseen.

Suomen vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan suurten kaupunkien vuokramarkkinoiden kehitys on viime vuosina selkeästi eriytynyt keskisuurten ja pienten kaupunkien kehityksestä. Vuokrien vuosikehitys on ollut nopeinta suurista kaupungeista Turussa (+1,6 %) sekä Espoossa ja Vantaalla (+1,4 %). Helsingissä, Tampereella ja Oulussa vuokrat nousivat 1,2 prosentilla. Vastaavasti vuokrien nousu on käytännössä pysähtynyt Jyväskylässä (+0,2 %) sekä Lahdessa, Joensuussa, Porissa ja Seinäjoella (+0,1 %). Poikkeuksen pienempien kaupunkien joukossa muodostavat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluvat kaupungit Kerava, Järvenpää ja Porvoo, joissa vuokrat nousivat pääkaupunkiseudun tahdissa tai jopa nopeammin. (*luvut vuodelta 2021)

Hyvä tapa on myös perehtyä alueen nykyiseen vuokra-asuntotarjontaan: kuinka paljon ja millaisia asuntoja alueella on tarjolla ja mikä on yleinen vuokrataso.

Oleellista on, että asuntotyyppi ja sijainti kohtaavat. Esimerkiksi pieni yksiö oppilaitoksen vieressä saattaa olla hyvinkin haluttu, mutta suureen perheasuntoon samalla sijainnilla ei välttämättä löydykään yhtä helposti vuokralaisia.

Myös uusien asuntojen määrä vaikuttaa alueen vuokrien kehitykseen

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien nousu on jatkutut tasaisesti pitkään koko Suomessa. Koronapandemian aikana vuokrakehitys on kuitenkin hidastunut koko maan tasolla. Vuokrien nousu hidastui suurissa kaupungeissa ja pysähtyi kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa.

Suomen vuokranantajien Vuokranantajabarometrissa vuokranantajilta kysyttiin keväällä 2021 kaupunkikohtaisesti näkemyksiä vuokramarkkinoiden kehityksestä. Suurissa kaupungeissa sekä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen lukeutuvissa pienissä kaupungeissa vuokranantajien näkemykset olivat selkeästi muuta maata positiivisemmat.

Vuokramarkkinoiden eriytymiskehitys on lähtenyt voimistumaan jo ennen koronaa. Monissa keskisuurissa kaupungeissa vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu on ollut viime vuosina hyvinkin voimakasta kysynnän kehitykseen nähden. Tarjonnan kasvu on tärkein selittäjä hidastuneelle vuokrakehitykselle.

Suurissakin kaupungeissa on valmistunut viime vuosina ennätysmäärä uusia asuntoja, mutta varsinkin pienten asuntojen tarjonnalla on ollut vaikeuksia pysyä nopeasti kasvavan kysynnän perässä. Lisärakentamisen seurauksena suurissakin kaupungeissa vuokrien nousu on selkeästi hidastunut.

Koronan seurauksena selkeämmin kasvukeskuksiin keskittyvä rakentaminen voi tulevina vuosina tasoittaa erikokoisten kaupunkien välisiä eroja vuokrakehityksessä.

Alueen valinnan lisäksi asuntosijoittajan lista päätettävistä ja selvitettävistä asioista on pitkä.

Lähteet: Suomen Vuokranantajat, OP-media

Osakas
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20224_77803.jpg
Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?
Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
Helsingin kaupungin mukulakivikatu ja molemmilla puolilla tietä kivitalot ja keskellä kulkee raitiotie
Melusta asiaa - tai kuultavaa
Melusta puhutaan paljon. Asiana melu on hankala, sillä melun aiheuttama häiriö koetaan yksilöllisesti. Tyypillisiä ympäristöstä kuuluvan melun aikaansaamia vaikutuksia ovat rentoutumisen häiriintyminen, keskittymis- ja suorituskyvyn aleneminen sekä erilaiset stressioireet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista onkin melulle asetettu selkeät raja-arvot, jotka eivät saisi ylittyä.
20233_81324.jpg
Onko pyöreä talo vastannut odotuksia? Mitä kuuluu Pyörre-talolle nyt?
Yleisön kiinnostus oli taattu, kun Lohjan asuntomessualueelle alettiin rakentaa pyöreää taloa. Pyörre-taloon jonotettiin välillä tuntikaupalla, jotta päästäisiin ihmettelemään, miten pyöreässä talossa voisi edes asua. Talon omistajilla Jukka Turusella ja Timo Rannalla on nyt reilusti yli vuoden kokemus siitä, mitä on asua pyöreässä talossa.
2k-polyuretaanielastomeerin-levitys-pensselillä-weber
Huputuksen hajuhaitat historiaan
M1-luokiteltu rakennusmateriaali on vähäpäästöinenRemonteissa yksi ikävimmistä asioista on rakennusmateriaaleista lähtevät erilaiset hajut. Herkille ihmisille nämä hajut saattavat tehdä talon ulkopuolisista remonteistakin todella ikävää aikaa. Weberin M1-luokiteltu vedeneristyspinnoite parvekkeille, luhtikäytäville sekä sisä- että ulkoportaille jättää hajuhaitat historiaan. weber 2-K Polyuretaanielastomeeri on jatkoa Weberin vähäpäästöisille rakennusmateriaaleille.M1-luokitellut rakennusmateriaalit ovat vähäpäästöisiä edistäen asuntojen sisäilmaa.
Katu, jossa on taloja rivissä
Kaaos pyöräsuojassa - kenen pyörät suojaan?
Voiko yhtiökokous tai hallitus asettaa rajoituksia pyöräsuojan käyttöoikeuksiin seuraavasti:1. Pyörien säilytys on sallittua ainoastaan talossa kirjoilla asuvien omassa käytössä oleville pyörille. Muutama asukas säilyttää pyörävarastossa useita lastensa pyöriä, vaikka kukaan lapsista ei ole talon kirjoilla eikä täten asu virallisesti talossa.2. Voidaanko yksittäisen asukkaan säilytettävien pyörien määrää rajoittaa?Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa asiasta.
Geonovan myyntijohtaja Mika Hartikainen
Vastuukysymykset maalämpöhankkeessa
Ammattitaitoisesti suunniteltu ja toteutettu maalämpöjärjestelmä on helppo ja turvallinen valinta taloyhtiön lämmitysjärjestelmäksi. Maalämpöä harkitsevan taloyhtiön kannattaa kuitenkin aina selvittää etukäteen myös vastuukysymykset. Jos matkalla ilmenee ongelmia, kuka on vastuussa päätöksistä ja kustannuksista? Silloin kun taloyhtiö ostaa maalämpöä palveluna, on vastuu energiantoimittajalla. Silloin kun taloyhtiö vastaa hankkeesta itse, vastuu on usein taloyhtiöllä itsellään.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Vahingonkorvausvaatimukset
Vahingonkorvausvaatimuksen esittämisestä päättäminen on pääsääntöisesti yhtiökokouksen asia. Hallituksella on kuitenkin oikeus päättää korvauskanteen nostamisesta silloin, kun kyse on rangaistavaan tekoon perustuvasta korvauskanteesta.
kolme ihmistä keskustelee pöydän ääressä ja pöydällä on paljon papereita ja sopimuksia
Taloyhtiön hallituksen vastuutehtävät
Hallituksen yleistehtävänä on uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 2 §:n mukaan huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen yleistehtävänä on lainkohdan mukaan myös velvollisuus huolehtia kiinteistön ja rakennusten ylläpidosta.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Hallituksen päätösvaltaisuus
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun yli puolet jäsenistä on paikalla, ellei yhtiöjärjestys sisällä muuta määräystä.Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 3 §:ssä on kuitenkin päätöksentekokielto silloin, jos kaikille hallituksen jäsenille ei ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä ja hallituksessa on varajäseniä, on varajäsenelle varattava vastaava tilaisuus.Hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksin, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Tasatilanteessa puheenjohtajan kanta ratkaisee päätöksen sisällön.
20236_82004.jpg
Viikon kysymys: Kenellä vedeneristeiden korjaus- ja kustannusvastuu?
Minulla on 80-luvun loppupuolella rakennetun rivitalon huoneisto, jossa on alkuperäinen kylpyhuone ja sauna, vedeneristyksiä ei siis ole. Pari kysymystä taloyhtiön vastuunjakotaulukkoon liittyen remontista: - Kylpyhuoneen alkuperäiset laatat ovat halkeilleet levysaumojen kohdalta, riski kosteusvauriolle siis on. Olen siis tekemässä perusparannusremontin uusimalla kylpyhuoneen. Eikö taloyhtiön kuulu korvata vedeneristyksen osuus tässä tapauksessa? Ja jos pintamateriaalin alta löytyy kosteutta, niin korvaa rakenteet vedeneristykseen asti ja sitä ennen kuivatuksen? - Kylpyhuoneessa on myös alkuperäisesti asennettu lattialämmitys, minkä termostaatti on ilmeisesti viallinen, tai anturi, koska lämpiää miten sattuu. Mikä on taloyhtiön vastuu tämän lattialämmityksen osalta kun se tarkastetaan / korjataan remontin yhteydessä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton