• Etusivu
  • Osakas

Saako parvekkeella tupakoida?

Miten tupakointikiellon voi määrätä?

Sari Nieminen
Päivitetty 07.07.2025
parveketupakointi ja sen kieltäminen

Tupakointi herättää kiihkeää keskustelua taloyhtiöissä (Kuva Schutterstock)

Tupakoimaton haistaa tupakansavun jo kaukaa. Parveketupakointi herättääkin monessa taloyhtiössä vahvoja tunteita ja ajoittain kiivastakin keskustelua. Kukaan ei halua altistua savulle tahtomattaan, ja samalla tupakoivat pitävät kiinni omasta itsemääräämisoikeudestaan. Lain mukaan tupakointi on tällä hetkellä kielletty yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Taloyhtiö voi kuitenkin hakea viranomaiselta tupakointikieltoa myös huoneistokohtaisille parvekkeille, ulkotiloihin tai huoneistojen sisätiloihin.

Taloustutkimuksen ASH:lle tekemästä tutkimuksesta selviää, että suurin osa suomalaisista kieltäisi parveketupakoinnin kokonaan. Hyvänä tavoitteena pidettiin myös savutonta ja nikotiinitonta Suomea.

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista kannattaa parveketupakoinnin kieltämistä lailla. Tutkimukseen osallistui 2499 vastaajaa, joista 63 % kannatti kieltoa ja vain 26 % vastusti sitä. Tupakoivien joukossakin löytyi kannatusta: 24 % suhtautui kieltoon myönteisesti.

– Parveketupakoinnin ongelmat tulivat kevään aikana selkeästi esiin. Kysely toteutettiin maaliskuun alussa 2020, jolloin koronaepidemia oli vasta alkamassa. Kun ihmiset viettivät enemmän aikaa kotona, tupakansavun aiheuttamat haitat tulivat monelle aiempaa tutummiksi, toteaa toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH ry:stä.

Alueelliset erot olivat suuria: Helsingissä parveketupakoinnin kieltämistä vastustettiin selvästi Turkuun verrattuna, jossa kannatus kiellolle oli suurinta.

Parveketupakoinnin kieltäminen nykylainsäädännön puitteissa

Tupakkalain (79 §) mukaan asuntoyhteisö, kuten taloyhtiö, voi hakea kunnalta tupakointikieltoa rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin sekä tarvittaessa myös huoneistojen sisätiloihin. Kielto voidaan määrätä, jos savua kulkeutuu tiloista muihin huoneistoihin tai niihin liittyville oleskelualueille eikä savun kulkeutumista voida ehkäistä kohtuudella teknisin keinoin.

Hakemuksen jättämistä edeltää osakkaiden ja tilojen haltijoiden kirjallinen kuuleminen. Kunnan terveydensuojeluviranomainen käsittelee asian, ja viranomaispäätös on edellytys kiellon voimassaololle. Taloyhtiön yhtiökokous ei voi omalla päätöksellään määrätä tupakointikieltoa huoneistoparvekkeille, vaan kyse on aina viranomaismenettelystä.

Ennen tupakointikiellon määräämistä tilan haltijalle on annettava mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen itse, esimerkiksi tiivistämällä ovia tai ikkunoita tai siirtämällä tupakointipaikkaa.

Huomioitavaa on, että asuinhuoneiston sisätiloihin määrätty tupakointikielto ei koske sähkösavukkeiden käyttöä. Sen sijaan esimerkiksi parvekkeelle määrätty kielto voi kattaa myös sähkösavukkeet, jos viranomainen katsoo sen perustelluksi. Kunnat soveltavat lakia hieman eri tavoin. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että sähkösavuke voi sisältyä parveketupakointikieltoon nikotiinipitoisuudesta riippumatta.

Mitä tehdä, jos naapurin tupakointi häiritsee?

Jos tupakansavu kulkeutuu asuntoon ja aiheuttaa haittaa, asukas voi olla ensin yhteydessä taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään. Jos asia ei ratkea yhtiön sisällä, voidaan ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan. Hän arvioi tilanteen, tekee mahdollisesti tarkastuksen ja ohjeistaa hakemuksen vireille panemisessa.

Suomen ASH ry:n mukaan puuttuminen tupakansavuhaittoihin vaihtelee eri kunnissa. Joissakin kunnissa viranomaiskäsittely etenee nopeasti, mutta toisissa prosessi voi kestää jopa vuoden.

Huomio

Huomio

Tupakointikieltoalueet

Tupakointikielto yhteisillä alueilla koskee:

  • asukkaiden yhteisiä ulkotiloja
  • rakennuksen sisäänkäyntejä ja ilmanottoaukkojen läheisyyttä
  • lasten leikkialueita
  • yhteisillä parvekkeita.

Tupakointikielto asukkaan hallinnassa olevissa tiloissa koskee:

  • huoneistojen parvekkeita
  • huoneistojen käytössä olevia ulkotilja
  • huoneistojen sisätiloja.

Ehdotettu muutos asunto-osakeyhtiölakiin

Sosiaali- ja terveysministeriön tupakka- ja nikotiinipolitiikan työryhmä on ehdottanut tupakkalain sekä asunto-osakeyhtiölain muutosta. Työryhmän mukaan yhtiökokouksen enemmistöpäätöksen tulisi riittää silloin, kun päätetään tupakointikiellon hakemisesta parvekkeille tai muille osakashallinnassa oleville alueille. Tällä hetkellä päätös vaatii käytännössä yksimielisyyttä tai laajan konsensuksen, mikä tekee kiellon hakemisesta usein vaikeaa.

– Asuntoon kulkeutuva tupakansavu ei ole pelkkä viihtyvyyshaitta, vaan todellinen terveysriski. Tarvitsemme tässä asiassa yhteisvastuullisuutta – sekä päättäjiltä että tupakoijilta, Mervi Hara muistuttaa.

Saako isännöitsijä kieltää kaiken tupakoinnin taloyhtiössä? Lue juristin vastaus >>

Lähteet: Tupakkalaki 549/2016, § 79; Suomen ASH ry; Hengitysliitto; Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Huomio

Huomio

Tupakointikiellon hakuprosessi vaihe vaiheelta

  • Aloite: Osakas tai hallitus voi tehdä aloitteen tupakointikiellon hakemisesta.
  • Yhtiökokouskäsittely: Asia käsitellään kokouksessa, ja päätös kirjataan pöytäkirjaan.
  • Kuuleminen: Tilojen haltijat kuullaan kirjallisesti ennen hakemuksen lähettämistä.
  • Hakemus kuntaan: Taloyhtiö toimittaa hakemuksen terveydensuojeluviranomaiselle.
  • Moiteaika: Päätöksen jälkeen seuraa 3 kuukauden moiteaika mahdollisille valituksille.
  • Viranomaispäätös: Kunta tekee päätöksen tupakointikiellosta lakiperusteiden mukaisesti.

Hakuprosesiin saattaa kulua aikaa puolesta vuodesta jopa vuoteen.

79 § Tupakointikiellon määrääminen asuntoyhteisöön

Asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin. Hakemuksessa tarkoitettujen tilojen haltijoita on kuultava ennen hakemuksen tekemistä.

Kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin, jos tiloista voi niiden rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muutoin kuin poikkeuksellisesti kulkeutua tupakansavua toiselle parvekkeelle, toiseen huoneistoon kuuluvan ulkotilan oleskelualueelle tai toisen huoneiston sisätiloihin. Tupakointikielto saadaan määrätä asuinhuoneiston asuintilaan vain, jos savun kulkeutumista ei ole mahdollista rakenteiden korjaamisella tai muuttamisella kohtuudella ehkäistä ja asuintilan haltijalle on ennen kiellon määräämistä varattu mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimenpiteillään. Asuinhuoneiston asuintilaa koskeva tupakointikielto ei koske sähkösavukkeen käyttämistä.

Kunnan on peruutettava määräämänsä tupakointikielto asuntoyhteisön hakemuksesta, jos kiellolle ei muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ole enää perusteita. Kielto voidaan peruuttaa myös tilan haltijan hakemuksesta, jos asuntoyhteisö ei olennaisesti muuttuneista olosuhteista huolimatta hae kiellon peruuttamista. Tarkempia säännöksiä tupakointikieltoa ja sen peruuttamista koskevan hakemuksen tekemisestä ja asuntoyhteisön toimittaman kuulemisen kirjaamisesta hakemukseen voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Osakas
parveke
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

piirretty kuva kun taloyhtiön hallituksen jäsenet seisovat kerrostalon katolla
Ovatko taloyhtiösi vastuuhenkilöt ajan tasalla?
Yhtiökokouksen valinnan jälkeen uusi hallitus aloittaa työnsä heti. Jotta hallituksen jäsenet voivat toimia virallisesti yhtiön edustajina, heidän tietonsa tulee ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin viipymättä.
20221_76672.jpg
Kenen vastuulla on pihan talvi­kunnossapito?
Kun taloyhtiön pihalla on liukasta, kenen vastuulla on huolehtia, että kukaan ei loukkaa siinä itseään? Kiinteistön ja katualueen talvikunnossapito ei ole vain vitsin ja leikinasia, vaan hyvässä kunnossa oleva piha-alue on kaikkien etu.
asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
taloyhtiön vuosikello vuodenajat
Taloyhtiön vuosikello
Omataloyhtiö.fi tarjoaa sinulle vuosikellon taloyhtiön tapahtumien tarkasteluun ja muistuttaa sinua tulevista ja tärkeistäkin taloyhtiön vuosittaisista tapahtumista.Taloyhtiön vuosikelloa on tarkasteltu niin hallituksen, kiinteistön kuin asukkaankin näkökulmasta. Vuosikellosta löydät kuukausittain kaiken tarpeellisen tiedon taloyhtiön vuosittaiseen toimintaan ja tapahtumiin.Taloyhtiön vuosikello auttaa sinua pysymään ajan tasalla taloyhtiösi tapahtumista ja antaa samalla myös uusia vinkkejä toiminnan parantamiseen.Olemme koonneet taloyhtiön vuosikelloihin muutamia ajankohtaisia artikkeleita suunnittelun ja ideoinnin tueksi. Vuosikelloista pääset kätevästi siirtymään sinulle tärkeisiin ja mielenkiintoisiin artikkeleihin Omataloyhtö.fi-sivustolla.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
20223_77505.jpg
Voiko yhtä osakasta uhata talo­yhtiön ilman­vaihdon mittauksen laskulla?
Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.
20221_75507.jpg
Voiko taloyhtiö pakottaa osakkaan ottamaan lainaa yhtiön remonttiin?
Yhtiöömme on tulossa remontti. Yksi osakas haluaa taloyhtiön ottavan hänen osuutensa, eli noin 5.000 € yhtiölainana pankista. Voiko yhtiökokous enemmistön äänillä päättää olla ottamatta lainaa?
20221_74364.jpg
Viikon kysymys: Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana?
Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana? Minkälainen vastuu puheenjohtajalla on tekemistään ehdotuksista ja näille saamistaan päätöksistä asioissa, joita ei ole kokouskutsussa mainittu?Esim. jos kokouskutsussa mainitaan, että hyväksytään kylpyhuoneremontin kulut, niin voiko puheenjohtajan esityksestä päättää, että asia on loppuunkäsitelty? Kyseessä olivat siihenastiset kulut, joihin ei kuulunut yhtiön minulle korvattavaksi kuuluvia kuluja.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Epämiellyttävä haju porraskäytävässä - mitä tehdä?
Asun kerrostalossa, jossa kaksi asuntoa/kerros. Naapurillani on viisi kissaa. Nyt jo parin kuukauden ajan on porraskäytävässä leijunut yököttävä kissan pissan haju. Toki ennenkin on ollut muutaman päivän hajuongelmia. Naapurilla on tapana säilyttää kissanpissan vaihtopusseja ulko-ovensa lähellä ja viedä sitten pois, kun on asiaa ulos. Olen laittanut asukkaalle pari kohteliasta kehotusta tehdä ongelmalle jotain. Hän ei vastaa myöskään ovikellon soittoon. Haju tunkeutuu jo oman asuntoni eteiseen, kun kuumuuden takia on pidettävä ikkunat raollaan ja parvekkeen ovi auki. Isännöitsijälle olen myös kertonut ongelmasta, ottaa yhteyttä, kunhan ehtii, oli isännöitsijän vastaus. Ystävät ja yläkerran naapurit yökkäilevät kanssani.Keneen otan yhteyttä, jotta hajuhaitasta pääsee eroon?
20227_79071.jpg
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
201910_60386.jpg
Näin 70-luvun kerrostalon julkisivu uudistettiin onnistuneesti
Asunto-osakeyhtiöille suunnatun Julkisivuremonttikilpailun voittajaksi on tänä vuonna valittu Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab. Tuomariston mielestä kyseisen kerrostalon julkisivuremontti on onnistunut ja rohkaiseva esimerkki siitä, miten 70-luvun arkkitehtuuria voidaan uudistaa voimakkaasti ja rakennuksen ilmettä modernisoida alkuperäiset erityispiirteet huomioiden. Perusteellisesti suunniteltu ja onnistuneesti toteutettu korjaushanke huomioi kiitettävästi elinkaariajattelua. Se on myös poikkeuksellisen laaja perusparannushanke, koska ulkokuoren lisäksi uusittiin ja korjattiin talotekniikkaa.Erityisenä ansiona pidettiin osakkaiden tasapuolista kohtelua.Tuomariston mukaan hankkeessa hyödynnettiin kiitettävällä tavalla myös lähialueen rakennustenarkkitehtuuria, johon uudistunut talo istuu hyvin. Erityisenä ansiona pidettiin osakkaiden tasapuolista kohtelua, kun katujulkisivun kapeammissa asunnoissa asuvat saivat pihan puolelle uusia ulokeparvekkeita.
Silmälasipäinen mies istuu ja pitää avointa opaskirjaa kädessään katsoessaan suoraan kameraan.
Miten taloyhtiö voi siirtyä maalämpöön? Isännöitsijän tärkeimmät tehtävät
Yhä useampi taloyhtiö harkitsee maalämpöön siirtymistä – samalla myös isännöitsijän rooli kasvaa, sillä taloyhtiöt kaipaavat sparraajaksi puolueetonta mutta tuttua asiantuntijaa. Mitä kaikkea isännöitsijän on syytä tietää maalämmöstä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton