Energiansäästöstä vuoden 2008 Taloyhtiöteko
Vuoden 2008 Taloyhtiöteko -palkinto myönnettiin keuruulaiselle As Oy Ylä-Kivelälle, jossa talon energiakulut alenivat merkittävästi lämmitysjärjestelmän muutoksen ja aurinkokeräinten käyttöönoton johdosta.
Taloyhtiöteko-kilpailussa haettiin tällä kertaa nimenomaan niitä pieniä ja suuria tekoja, joilla taloyhtiössä voidaan edistää energian tehokkaampaa käyttöä ja luoda taloudellisempaa toimintaympäristöä. Kilpailussa palkittiin kolme kilpailun kriteerit täyttänyttä taloyhtiötä. Palkintoraati totesi ykköseksi valitun keuruulaisen As Oy Ylä-Kivelän, toiseksi tulleen porilaisen As Oy Haikaranpolun ja kolmanneksi sijoittuneen klaukkalalaisen As Oy Rastaantie 3:n Harri Kaivo-ojan säästötoimenpiteet taloudellisiksi ja kauaskantoisiksi ratkaisuiksi.
Keuruulaisten rohkea pilottihanke
Kilpailun voittaneen As Oy Ylä-Kivelän osakkeenomistajat haluttiin palkita erittäin rohkeasta päätöksestä, jonka nämä tekivät siirtyessään öljylämmityksestä pellettilämmitykseen ja ottaessaan tämän yhteydessä käyttöön myös aurinkokeräimet, joilla mahdollistettiin edullinen käyttöveden lämmitys päivisin. Yhdistelmä merkitsi koko Suomessa pilottihanketta, sillä aikaisemmin yksikään kerrostaloyhtiö ei ollut siirtynyt pelletin ja aurinkokeräinten yhteiskäyttöön.
Vuonna 1974 valmistuneessa 40 huoneiston kerrostaloyhtiössä ratkaisulla saatiin välittömiä kustannussäästöjä. Keuruun OP Kiinteistökeskuksen tekninen isännöitsijä Lauri Lahtinen laskee, että uusi lämmitysjärjestelmä maksaa itsensä takaisin kaikkiaan viidessä vuodessa. Pellettilämmityksen osalta takaisinmaksuaika on niinkin lyhyt kuin 3-3,5 vuotta. Laskelmat on tehty 75 sentin öljylitran hinnalla.
"Aurinkokeräimistä on erittäin myönteiset kokemukset. Vaikka taivaalla olisi täysi pilvimassa, pakko se vain on uskoa, että hajasäteilyä on tähän aikaan vuodesta ilmassa niin paljon, että pellettikattila on saanut olla päivisin suureksi osaksi levossa", hän toteaa.
Eurot ja ekologisuus ratkaisijoina
Ennen päätöstä pellettilämmitykseen siirtymisestä asunto-osakeyhtiössä pohdittiin eri vaihtoehtoja. Öljykattilat olivat alkuperäiset, joten ne olivat jo käyttöikänsä päässä. Jotenkin lämmitysjärjestelmä oli uusittava, mutta miten?
"Kaukolämpö, öljylämmityslaitteiston uusiminen, pellettilämmitys, ilmavesilämpöpumppu…" Lahtinen listaa läpikäytyjä vaihtoehtoja.
"Kaukolämpö olisi ollut normaalisti edullisempi ratkaisu, mutta tällä la kaukolämpöputket ovat pitkiä ja hävikki suurta. Tämän vuoksi pelletistä tuli kilpailukykyisin vaihtoehto. Lisäksi meillä oli pellettilämmityksestä myönteisiä kokemuksia toisessa vastaavankokoisessa kerrostalossa paikkakunnalla. Aurinkokeräimiä tässä toisessa talossa ei kuitenkaan ole," Lahtinen kertoo.
"Näissä kysymyksissä euro on toki suurin konsultti, mutta myös ekologiset näkökohdat nousivat esille, kun asia eteni yhtiökokouksessa. Siellä esiin otettiin aurinkokeräinvaihtoehto, joka herätti innostusta ja joka ei kokonaisuuden osana nostanut enää kovin paljon hankkeen kustannuksia," hän jatkaa.
Kolmitasoinen järjestelmä
Pellettien säilytys ratkaistiin rakentamalla talon ikkunattomaan päätyyn pystymallinen, 24-kuutioinen siilo, johon mahtuu kerralla 14 000 kg pellettiä. Naapuripitäjästä Vilppulan pellettitehtaalta kulkeva Vapon automaattitoimitus on toiminut hyvin. Auto ajaa Keuruulle viikoittain, joten pelletin saanti on jatkuvasti turvattu jopa yli tarpeen.
Kustannukset nousivat yhteensä hieman yli 70 000 euroon, mistä aurinkokerääjien osuus yhdessä lämminvesivaraajien kanssa oli 13 000 euroa. Vanhoista öljylämmityskattiloista pienempi, joka oli toiminut jo aikaisemmin varakattilana, jätettiin taloon varajärjestelmäksi, ja automaatio hoitaa nyt talon lämmityksen siten, että aurinko toimii ensisijaisena energianlähteenä, ja silloin kun se ei riitä, järjestelmä käynnistää pellettilämmityksen. Jos pellettilämmitys ei toimi tai riitä, järjestelmä käynnistää varajärjestelmänä öljylämmityksen. Näin kolmitasoinen järjestelmä takaa lämmönsaannin kaikissa tilanteissa.
As Oy Haikaranpolku: Lisäeristyksellä merkittävä energiansäästö
Taloyhtiötekokilpailun toinen palkinto myönnettiin porilaiselle As Oy Haikaranpolulle. Haikaranpolku on vuonna 1970 valmistunut, pieni kerrostaloyhtiö, jossa tehtiin vuosien 2007-2008 aikana kokonaisvaltainen remontti. Remontin yhteydessä toteutettiin useita kiinteistön energiataloudellisuuteen vaikuttaneita korjaustoimenpiteitä.
As Oy Haikaranpolun isännöitsijä Juha Lähteenmäen mukaan energiataloudellisesti merkittävin toimenpide oli rakennuksen ulkokuoren uusiminen. Vanhan ulkokuoren päälle lisättiin uusi 80 millin villaeriste, jonka päälle asennettiin Stonel-tiiliverhouslaatoitus. Kiinteistön eristys parani merkittävästi ja talo sai samalla ympärilleen arvokkaan näköisen aidon tiilipinnan. Tuulettuvana rakenteena tiiliverhouslaatoitus ehkäisee lisäksi jatkossa ulkoseinien kosteusongelmia.
Eristystä paransivat myös yläpohjaan lisätyt uudet puhallusvillat. Vesikatto rakennettiin uudelleen, päälle asennettiin uusi peltikatto ja samalla kiinteistöön lisättiin aiemmin puuttuneet räystäät. Remontin yhteydessä niin ikään uusittiin ikkunat, pinnoitettiin ja kunnostettiin parvekkeet sekä maalattiin porraskäytävät.
Välitön kustannusvaikutus
Remontin kustannusten kokonaissumma oli yhteensä 600 000 euroa, mikä merkitsi noin 400 euron investointia asuinneliötä kohti. Säästöjä alkoi vastaavasti kertyä Lähteenmäen mukaan välittömästi lämmityskustannuksista, jotka alenivat kahdessa vuodessa peräti 40 prosenttia.
"Vaikka vuodet ovat erilaisia, keskimäärin 3700 euron lämmityskustannussäästö vuositasolla on jo merkittävä. Olen nyt kahden vuoden ajan, remontin alusta lähtien, jatkuvasti pudottanut kiinteistön lämmitysbudjettia," Lähteenmäki toteaa tyytyväisenä.
Remontin lähtökohtana oli alun perin muutama vuosi sitten edellisen isännöitsijän teettämä kuntotutkimus, joka osoitti, että kiinteistö tarvitsisi laajamittaista korjausta. Vanhan elementtitalon ulkokuoressa oli halkeamia, teräsrakenteet olivat tulleet osittain näkyviin, ja talvisin jäätyvä vesi rapautti seinän rakenteita jatkuvasti lisää.
Tiiliverhoilulaatoitukseen päädyttiin, vaikka se ei ollut edullisin vaihtoehto. Arvokkaan näköinen tiilipinta paransi rakennuksen ulkonäköä niin paljon, että siihen kannatti asukkaiden mielestä panostaa.
Kiinteistössä on vielä vuoden 2009 puolella, palkinnon myöntämisen jälkeen, jatkettu energiataloudellisuuteen vaikuttavia toimenpiteitä ilmanvaihtohormien nuohouksella ja ilmanvaihdon tasapainottamisella.