Erimielisyyksiä naapurin kanssa - lue lakimiehen neuvot

Edellä mainituissa tilanteissa taloyhtiössä on kriisi. Tilanteeseen on voitava puuttua. Miten tällaisesta naapurista pääsee eroon? Pääseekö mitenkään?

Ensinnäkin, taloyhtiössä pitää olla selkeät järjestyssäännöt ja niiden pitäisi olla kaikkien asukkaiden tiedossa. Selkeiden järjestyssääntöjen olemassaolo ja tietoisuus niiden sisällöstä vähentää kokemukseni mukaan konflikteja.

Usein monet pienemmät erimielisyydet saadaan ratkaisua sovittelemalla ja neuvottelemalla, kunhan siihen löytyy halua. Jos halua ei löydy, kärjistyvät asiat helposti. Minäkin olen ollut mukana lukuisissa neuvotteluissa ja yhtiökokouksissa avustamassa yhtä osapuolta. Monesti tilanne saadaan rauhoittumaan avoimen vuoropuhelun avulla ja asiat saadaan sovittua.

Tilanteissa, joissa neuvottelut ja sovittelu eivät johda tyydyttävään ratkaisuun asukkaiden kannalta, voi yhtiökokous päättää ottaa käyttöön kovemmat keinot.

Yhtiökokous on ns. taloyhtiödemokratiassa tärkein päätöksentekoelin. Kokoukseen osallitustuvien osakkaiden enemmistö päättää, miten asiat omassa taloyhtiössä hoidetaan. Yhtiökokous myös vahvistaa taloyhtiön säännöt. Näitä sääntöjä asukkauden on noudatettava.

Lain mukaan jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Osakas saa myös aina halutessaan käyttää avustajaa kokouksessa eli osallistua avustajan kanssa kokoukseen.

Vaikka jurputtaminen joskus ärsyttää, pitää muistaa, että jokaisella on sananvapaus ja kyselyoikeus yhtiökokouksessa kokouksessa käsiteltävistä asioista. Jos tämä jurputtava osakas esittää näkemyksiään yleisen edun nimissä, vaikka hänen oma intressinsä on suuri, ei sitä tarvitse hyväksyä.

Jos osakas tai asukas rikkoo sääntöjä tai muulla tavalla aiheuttaa esimerkiksi jatkuvaa häiriötä, voi yhtiö antaa asukkaalle varoituksen. Mikäli varoituksen antamisen jälkeen asukas ei muuta käyttäytymistään voi yhtiökokous päättää ottaa asunnon yhtiön haltuun ja velvoittaa asukkaan muuttamaan pois huoneistosta häädön uhalla. Tämä on tietysti se viimeisin keino, jos mikään muu ei auta.

Lue aiheesta: Huoneisto voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaan ottaa yhtiön hallintaan monesta syystä >>

Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa sen, että ääritilanteessa myös osakas, jonka toiminta jatkuvasti aiheuttaa muille vahinkoa ja häiriötä, saadaan häätää eli pakottaa muuttamaan pois huoneistostaan.

Tällaisia ääritilanteita ovat lain mukaan muun muassa ne, että osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai osakehuoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa, osakehuoneistoa käytetään oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää tai osakkeenomistaja tai joku muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä järjestyksen säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen.

Haltuunottouhkaa siis voidaan käyttää kaikissa vakavammissa tapauksissa, on kyse sitten luvattomasta rakentamisesta tai remontoinnista, vahingon aiheuttamisesta huoneistossa ja niin edelleen. Ennen haltuunottoa on kuitenkin aina annettava ensin varoitus.

Pianon soittamisesta on vanha ennakkotapaus olemassa. Sen perusteella on selvää, että soittaminen aamusta iltaan ei ole sallittua, eli sitä ei tarvitse sietää. Viimekädessä tällainen pianonsoittaja saadaan häädettyä huoneistosta pois. Samaa oikeusohjetta voidaan soveltaa lähtökohtaisesti aina, kun asukkaan menettelyä ei voi pitää merkitykseltään vähäisenä ja huomautuksista huolimatta hän ei muuta käyttäytymistään.

Taloyhtiön remonteista keskustelu herättää myös usein tunteita puolesta ja vastaan. Ei ole lainkaan harvinaista, että alkuperäiset osakkaat haluavat edullisempaa vaihtoehtoa tai tahtoisivat vielä lykätä kaikkia korjauksia, mutta nuoremmat osakkeenomistajat haluavat nostaa korjausten lisäksi asumisen tasoa erilaisilla muutostöillä. Näistäkin asioista on riidelty lukuisissa yhtiökokouksissa. Miten asia pitäisi ratkaista?

Korjaustarpeiden määrittely on vaikeaa, eikä vaihtoehdot suinkaan aina ole yksiselitteisesti edes vertailukelpoisia. Nämä kysymykset pitää ratkaista tapauskohtaisesti ja usein ulkopuolisen puolueettoman ammattilaisen osallistuminen tällaiseen keskusteluun on tarpeen. Kaikkien osakkaiden etu on, että yhtiössä tehdään pakolliset korjaukset, koska niiden tekeminen vaikuttaa myös asunto- osakkeen arvon säilymiseen.

Lopuksi joudun juristina toteamaan, että kaikille yhteisöasuminen asuntoyhtiössä ei kertakaikkiaan sovi. Kyse on usein hyvin subjektiivisista asioista, periaatteista ja näkemyksistä. Tällöin pitäisi omaa etua ajatellen harkita muuttamista esimerkiksi omakotitaloon.

Kirjoittaja: Markus Talvio, Toimitusjohtaja, OTM, JuriNet