• Etusivu
  • Osakas

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät

Sari Nieminen
Päivitetty 12.03.2025
taloyhtiön-puheenjohtajan-tehtävät-1920x1080

Oletko kiinnostunut taloyhtiösi toiminnasta ja haluat tietää enemmän puheenjohtajan roolista? Taloyhtiön puheenjohtaja on keskeinen henkilö yhtiön johtamisessa. Mutta mitä tehtäviä puheenjohtajalla oikein on, ja millaisia ominaisuuksia hyvältä puheenjohtajalta odotetaan?

Puheenjohtajan valitseminen ja kelpoisuusvaatimukset

Hallituksella tulee olla puheenjohtaja, kun hallituksen jäsenmäärä on enemmän kuin yksi. Puheenjohtajan valitsee hallitus, ellei yhtiöjärjestyksessä tai hallitusta valittaessa yhtiökokouksessa ole toisin päätetty.

Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja valitaan yleensä hallituksen keskuudesta ääntenenemmistöllä. Jos äänet jakautuvat tasan, puheenjohtaja arvotaan. Isännöitsijä voi toimia puheenjohtajana, mikäli kaikki osakkeenomistajat tai yhtiöjärjestys hyväksyvät tämän.

Puheenjohtajan tehtävä on keskeinen taloyhtiön toiminnassa, sillä hän edustaa yhtiötä ja johtaa hallituksen toimintaa. Tehtävä vaatii sekä aikaa että sitoutumista.

Vaikka lakisääteisiä kelpoisuusvaatimuksia puheenjohtajalle ei ole, monet taloyhtiöt voivat omissa yhtiöjärjestyksissään määritellä tiettyjä kriteereitä. Esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä voidaan edellyttää, että puheenjohtajan on oltava osakas tai että hänellä on tietty kokemus talousasioista tai johtamisesta. Yleisesti ottaen puheenjohtajalta odotetaan kuitenkin hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä johtaa kokouksia sekä kiinnostusta taloyhtiön toimintaan.

Yleensä yhtiöjärjestys määrittää puheenjohtajan kelpoisuusvaatimukset.

Puheenjohtajan tehtävät

Taloyhtiön puheenjohtajalla on monipuolinen rooli yhtiön arjessa. Hän ei ole pelkkä kokousten puheenjohtaja, vaan aktiivisesti mukana vaikuttamassa yhtiön tulevaisuuteen.

Puheenjohtaja voi esimerkiksi osallistua taloyhtiön vuosisuunnitelman laatimiseen, jossa määritellään seuraavan vuoden tavoitteet ja toimenpiteet. Budjetin valmistelussa puheenjohtaja on mukana arvioimassa yhtiön taloudellista tilannetta ja päättämässä, mihin varoja käytetään. Lisäksi puheenjohtaja on usein keskeisessä roolissa erilaisissa hankkeissa, kuten esimerkiksi taloyhtiön julkisivuremontin suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Mikäli taloyhtiössä ilmenee odottamattomia tilanteita, kuten vesivuodon aiheuttama vahinko, puheenjohtaja on mukana kriisinhallinnassa ja varmistaa, että tilanne saadaan nopeasti hallintaan.

Puheenjohtajan yleistehtäviin kuuluu myös huolehtia hallituksen kokoontumisesta sekä siitä, että kokousten päätökset kirjataan asianmukaisesti pöytäkirjaan, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja muu hallituksen jäsen tai läsnä ollut isännöitsijä.

Puheenjohtajan rooli ja vastuu

  • Puheenjohtaja edustaa taloyhtiötä esimerkiksi viranomaisten suuntaan ja neuvotteluissa.
  • Hän johtaa hallituksen kokouksia, varmistaa tehokkaan päätöksenteon ja seuraa, että päätöksiä toteutetaan.
  • Puheenjohtaja huolehtii tiedonkulusta osakkaiden ja hallituksen välillä, esimerkiksi tiedottamalla kokousten päätöksistä.
  • Hän toimii yhteyshenkilönä isännöitsijän, muiden taloyhtiön toimijoiden sekä esimerkiksi asukkaiden edustajien kanssa.

Puheenjohtajan palkitseminen

Taloyhtiön puheenjohtaja ei yleensä saa palkkaa tehtävästään. Puheenjohtajan rooli on luottamustehtävä, jossa toimitaan vapaaehtoisesti yhtiön yhteisen hyvän eteen. Joskus puheenjohtajalle voidaan kuitenkin korvata esimerkiksi kokousmatkakulut tai muut työssä aiheutuneet kulut.

Mikäli puheenjohtajalle maksettaisiin palkkaa, voisi se johtaa siihen, että tehtävään hakeutuisivat ensisijaisesti henkilöt, jotka tavoittelevat taloudellista hyötyä, eikä välttämättä ne, jotka ovat aidosti kiinnostuneita taloyhtiön asioista.

Puheenjohtajan vaihtaminen

Puheenjohtaja vaihdetaan yleensä yhtiökokouksessa tai hallituksen kokouksessa, riippuen siitä, miten yhtiöjärjestyksessä on määritelty. Yleisin tapa on, että uusi puheenjohtaja valitaan seuraavassa yhtiökokouksessa. Jos puheenjohtaja eroaa kesken kauden, voidaan uusi puheenjohtaja valita seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Puheenjohtajan vaihtamisen syitä voi olla monia, kuten esimerkiksi:

  • Puheenjohtajan kausi päättyy yhtiöjärjestyksessä määriteltyyn ajankohtaan.
  • Puheenjohtaja voi erota omasta tahdostaan.
  • Jos puheenjohtaja on toiminut virheellisesti tai jos osakkaat ovat menettäneet luottamuksen häneen, hänet voidaan erottaa.

Puheenjohtajan vastuu

Puheenjohtajan vastuu on ensisijaisesti huolehtia siitä, että taloyhtiön toiminta on lainmukaista ja että yhtiöjärjestystä noudatetaan. Jos taloyhtiössä tapahtuu jotain virheellistä, voi puheenjohtaja joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, esimerkiksi jos hän on tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut vahinkoa yhtiölle tai sen osakkaille.

Puheenjohtajan vastuut voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • Puheenjohtajan on varmistettava, että hallituksen tekemät päätökset ovat lain mukaisia ja yhtiöjärjestyksen vastaisia.
  • Puheenjohtajan on tiedotettava osakkaita yhtiön asioista riittävästi.
  • Puheenjohtajan on huolehdittava yhtiön varojen hoidosta huolellisesti.
  • Puheenjohtajan on tehtävä tiivistä yhteistyötä isännöitsijän kanssa.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös muut hallituksen jäsenet vastaavat yhtiön toiminnasta. Puheenjohtaja ei ole yksin vastuussa kaikista yhtiössä tapahtuvista asioista.

Voimme siis todeta, että taloyhtiön puheenjohtajan tehtävä on luottamustehtävä, joka vaatii sekä aikaa että sitoutumista. Puheenjohtajan on toimittava huolellisesti ja vastuullisesti yhtiön edun mukaisesti.

Osakas
isännöinti
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
yhtiökokous
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

kuva kesäisestä kadusta Porissa jonka varrella on useita matalia kerrostaloja
Neljän kohdan lakikatsaus: näin 2025 vaikuttaa taloyhtiön hallitukseen
Vuosi 2025 tuo mukanaan useita konkreettisia muutoksia, jotka vaikuttavat taloyhtiöiden hallitusten arkeen. Osa muutoksista on jo voimassa, osa taas tulossa kesän ja syksyn aikana. Tässä artikkelissa esittelemme tiiviisti ja selkeästi ne neljä lakimuutosta, joihin jokaisen hallituksen on hyvä perehtyä ja varautua: huoneistotietojärjestelmän toinen vaihe (HTJ2), PEP- ja pakoteseurannan velvoitteet, hallintaanoton menettelyn helpottuminen sekä käynnissä oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen on yhtiön jokaisella osakkeenomistajalla. Osallistumisoikeus käsittää puhe- ja äänivallan käyttämisen, mutta sen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkitty yhtiön osake-luetteloon. Osakkeenomistaja voi kuitenkin esittää yhtiökokouksessa selvityksen saannostaan, jolloin hän voi osallistua yhtiökokoukseen.Jos osakeryhmän omistusoikeus kuuluu useammalle kuin yhdelle omistajalle, he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisesti. Näin ollen kaikkien osaomistajien tulisi olla paikalla tai asia on syytä muutoin järjestää valtuutuksen kautta.Osakkeenomistaja voi käyttää osallistumisoikeuttaan yhtiökokoukseen joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamalla siihen asiamiehen. Valtuutus tulee tehdä kirjallisesti esittämällä päivätty valtakirja, joksi hyväksytään avoin asianajovaltakirja. Ellei valtakirjasta muuta ilmene, se koskee vain yhtä kokousta. Sekä avustaja että tämän asiamies voivat yhtiökokouksessa käyttää myös ulkopuolista avustajaa.Osallistumisoikeus yhtiökokouksessa on lisäksi hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä. Tämä perustuu siihen, että uuden lain 6-luvun 10 §:n nojalla hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava siitä, että osakkeen-omistajan 6-luvun 25 §:ssä tarkoitettu kyselyoikeus voi toteutua.Kyselyoikeus tarkoittaa sitä, että hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävien asioiden arviointiin.Ellei osakkeenomistajan kysymykseen voida vastata kokouksessa käytettävissä olevilla tiedoilla, on vastaus annettava osakkeenomistajalle kahden viikon kuluessa kirjallisesti.Uuden asunto-osakeyhtiölain 6-luvun 11 §:n nojalla on vuokraoikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla asuvilla asukkailla oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tämä osallistumisoikeus on kuitenkin sillä tavoin rajoitettu, että se edellyttää ensinnäkin taloyhtiössä olevan vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat.Lisäksi asukkaan osallistumisoikeus edellyttää, että yhtiökokouksessa käsitelläänyhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä;yhtiön yleisten tilojen käyttöä taisellaista kunnossapito- tai uudistamistyötä, joka vaikuttaa olennaisesti vuokralaisen tai asukkaan huoneiston tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön.Asukkaalla on em. tilanteessa oikeus käyttää puhevaltaa, mutta hänellä ei ole oikeutta osallistua päätöksentekoon.
20227_79032.jpg
Painajainen naapurissa?
Rivitalossa naapuri opettelee soittamista aamusta iltaan, jurputtaa muille kaikista mahdollisista asioista ja vaikeuttaa muutenkin päätöksentekoa pienessä taloyhtiössä. Lisäksi hän maksaa vastikkeet myöhässä, mikä vaikeuttaa yhtiön asioiden hoitoa. Naapuri vastustaa periaatteessa kaikkea.Kerrostalossa yläkerran naapuri käy öisin suihkussa, lapsi itkee kaikki yöt, ja muutenkin asunnossa tömistellään puukengät jalassa. Melua, häiritsevää elämistä ja kiusantekoa. Uhkailua ja pahimmillaan perättömiä rikosilmoituksia naapureista puolin ja toisin. Pahoinpitely, kunnianloukkaus, vainoamista…
20218_71758.jpg
10 tärkeintä tarkastus­kohtaa hissin määrä­aikaistarkas­tuksessa
Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?
20229_79597.jpg
Etäluettavat vesimittarit taloyhtiössä: hyödyt ja lain vaatimukset
Vedenkulutuksen mittaaminen on yhä ajankohtaisempaa korkeampien energian hintojen johdosta. Laki asettaa jo omat vaatimuksensa vedenmittaukselle vesimittareiden avulla, mutta mitä hyötyä taloyhtiössä on etäluettavasta vedenmittauksesta ja entä vedenmittauksesta ylipäätään? Kysymyksiin vastaa Koka Oy:n avainasiakas- ja markkinointipäällikkö Otto Moberg.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Korvausvastuut taloyhtiöissä – mitä osakkaan ja hallituksen on hyvä tietää?
Hallituksen jäsenen korvausvastuuAsunto-osakeyhtiölain 24-luku käsittelee vahingonkorvausvastuuta sekä siihen liittyviä menettelytapoja. Luvun 1 §:n mukaan hallituksen jäsen ja isännöitsijä on velvollinen korvamaan vahingon, jonka hän on aiheuttanut yhtiölle rikkomalla tahallisesti tai huolimattomuudesta uuden lain 1-luvun 11 §:ssä säädettyä huolellisuusvelvoitetta. Vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää siten tuottamusta, ts. huolimattomuutta tehtäviensä hoidossa tai niiden laiminlyöntiä.Hallituksen jäsen ja isännöitsijä on lisäksi velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän tahallisesti tai tuottamuksesta toimessaan aiheuttaa yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle toimimalla uuden asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti.Hallituksen jäsenen korvausvastuu voi syntyä hyvin erilaisista toimista ja laiminlyönneistä. Eräs esimerkki on seuraava korkeimman oikeuden tuomio:KKO:2007:62 Asunto-osakeyhtiön rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareenpudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön tuli huolehtia tarvittaessa katon puhdistamisesta. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin kuolemantuottamuksesta, kun turvallisuusvelvoite oli laiminlyöty.Hallituksen vahingonkorvausvastuu on ensisijassa kollektiivivastuuta. Hallitusta käsitellään taloyhtiön orgaanina, jolloin vastuu päätöksistä koskee kaikkia hallituksen jäseniä. Vastuu voi kuitenkin olla myös henkilökohtaista, jos hallituksen jäsenellä on erityistehtäviä hallituksen päätöksen tai sopimuksen nojalla. Vastuuta saattaa lisätä myös jäsenen jotain alaa koskevan erityisasiantuntemus.Hallituksen jäsen voi vapautua korvausvastuusta äänestämällä korvausperusteena olevaa päätöstä vastaan. Eriävä mielipide on syytä kirjauttaa hallituksen pöytäkirjaan.Jos vahingonkorvauksen perusteena on yhtiöjärjestyksen vastainen menettely tai asunto-osakeyhtiölain rikkominen muulla tavoin kuin toimimalla vastoin lain 1-luvussa tarkoitettuja toiminnan keskeisiä periaatteita, on vahingonaiheuttajan näytettävä toimineensa huolellisesti välttyäkseen korvausvastuulta (uusi asunto-osakeyhtiölaki 24-luku 1 §:n 3. mom.). Tässä tapauksessa sovelletaan ns. käännettyä todistustaakkaa.Vahingonkorvausvelvollisuus tarkoittaa, että korvausvelvollisen tulee korvata kaiken aiheuttamansa vahingon. Koska täyden korvauksen periaate saattaa johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan korvausta sovitella. Sovittelu on kuitenkin poikkeus pääperiaatteesta, joten sen käyttäminen riippuu kussakin tapauksessa erikseen vallinneista olosuhteista ja tapaukseen muutoin liittyvistä seikoista. Myös vahingonaiheuttajan ja vahinkoa kärsineen asema ja olosuhteet otetaan huomioon.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton