Hanki uusin suunnittelutieto korjaushankkeiden tueksi RIL-oppaista

Taloyhtiön kannalta ryhmäkorjaushanke on taloudellisempi, vähemmän riskejä sisältävä ja kokonaisuudessaan laadukas tapa toteuttaa tarvittavat korjaustyöt.

RIL 260-2012 Ryhmäkorjaushankkeen kokoaminen, suunnittelu ja toteutus avaa ryhmäkorjaushankkeen (RK-hanke) toimintamallia lähtien ryhmän kokoamisesta aina takuuajan loppuun. Laadittu ohje on kohdistettu taloyhtiöiden hallituksille sekä isännöitsijöille, suunnittelijoita ja korjaushankkeen fyysisen työsuoritteen tekijöitä unohtamatta.

Suomessa on totuttu routaan ja pakkaseen sekä ennalta ehkäisemään ja hoitamaan niiden aiheuttamat ongelmat. Routa osataan ottaa huomioon niin talon- kuin infrarakentamisen suunnittelussa sekä itse toteutuksessa.

Routasuojaus –rakennukset ja infrarakenteet (RIL 261-2013) pyrkii käsittelemään monipuolisesti routasuojausta niin talon- kuin infrarakentamisenkin kannalta. Routailmiöstä ja suojaustavoista on koottu yksiin kansiin tiedot, joiden pyrkimyksenä on parantaa alan osaamista. Näin on pyritty saamaan erinomainen työkalu roudan vaikutuksiin ja roudan aiheuttamien riskien hallintaan ja sitä myöden myös vahinkojen estämiseen. Julkaisuun on lisätty päivitettyä tietoa sekä viimeisintä tutkimustietoa, lisäksi on otettu huomioon nykyisen rakennuskannan yhä vähäisempi energiankulutus.

Korjausrakentaminen eroaa merkittävästi uudisrakentamisesta siinä, että jo olemassa olevat puitteet asettavat omat rajoitteensa työn toteuttamiselle. Perinteisesti tehdyt korjaukset ovat usein kestoltaan pitkiä ja raskaita toteuttaa sekä kalliita. Korjaustyön suorituksessa on muistettava ottaa huomioon myös käyttäjä. Uudentyyppinen korjausmenetelmä on kuitenkin kehitetty keventämään rakentamisen raskassoutuisuutta.

Teolliset korjausrakentamismenetelmät tarjoavat helpotusta korjausrakentamisen kustannuksiin sekä pitkäksi venyvään aikatauluun. Moduulirakentaminen voi olla tulevaisuuden korjausrakentamisessa se oikea suunta, sillä moduulirakentamisella voidaan luoda vanhaan kiinteistöön myös täysin uusia tiloja nopeasti ja helposti.

Teollisen korjausrakentamismenetelmän käyttöönotto heijastuu moneen: suunnitteluprosessiin, itse toteutusmuodon valintaan sekä tuotantoprosessiin. RIL 258-2011 Teolliset ratkaisut korjausrakentamisessa -tarjoaa reilusti lisätietoa sekä toteutusesimerkkejä aiheesta.

Kiinteistön piha-alueet tulee olla suunniteltu käyttäjiä ajatellen. Viihtyisä, turvallinen sekä käyttö- ja säärasitukset huomioiden saavutetaan pitkäikäinen ja toimiva piha-alue. Muun muassa maaperän laatu sekä vaadittavat kantavuusominaisuudet määräävät lähtöarvot alueen suunnittelulle.

RIL 234-2007 opas sisältää suosituksia sekä periaatteita, joiden noudattamista esitetään pihan ja siihen liittyvien rakenteiden suunnittelussa sekä toteuttamisessa. Ohje esittelee myös ratkaisumalleja erilaisista tapauksista sekä rakenteista. Varsinaisia päällysteitä ohjeessa ei juurikaan ole käsitelty kuin esimerkinomaisin tapauksin. Pääpaino oppaan sisällöllä on uudisrakentaminen, mutta korjausrakentajaakaan ei ole unohdettu.

Rakenteiden kosteusteknisen toiminnan haasteita on noussut esille 2000-luvulla. Nämä esille tulleet ongelmat ovatkin omalta osaltaan vaikuttaneet mm. RIL 107-2012 ohjeen sisältöön.

Vaikuttajia on useita: ilmastonmuutoksen johdosta nousevat kosteusrasitukset, home- sekä kosteusongelmat, matalaenergiarakentaminen ja sitä seurannut vaipan kosteusteknisten olosuhteiden muutos. Myös standardien uusiutuminen sekä tuotehyväksyntämenettely ovat vaikuttaneet omalta osaltaan.

Rakennusten veden- kosteudeneristysohjeet sisältää käytännön ratkaisuja sekä teknisiä ohjeita, miten rakennusten kosteustekninen suunnittelu, toteutus, ylläpito sekä korjaus tulisi tehdä, jotta lopputulokseksi saataisiin terve rakennus.

Suomen rakennuskannan vanhetessa, alkaa saneeraustarve näkyä esimerkiksi 1960-ja 1970 –lukujen asuinkerrostaloissa. Erityisesti saneeraustarve kohdistuu kiinteistöjen julkisivuihin ja ulkovaippaan. Myös kiinteistöjen talotekniikka alkaa olla korjauksen tarpeessa.

Asuinkerrostalojen linjasaneeraus – RIL on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä osassa (RIL 252-1-2009) käsitellään itse saneeraustyön perusteita, kakkososan (RIL 252-2-2009) keskittyessä tarjoamaan malliratkaisuja eri tilanteisiin. Asuinkerrostalojen linjasaneeraus -kirjaparin tarkoituksena on toimia apuvälineenä vesi-, viemäri- ja sähkölinjasaneerauksissa niin asunto-osakeyhtiöille kuin myös suunnittelijoille ja urakoitsijoille ja tarjota näin yhteisen kielen sekä tilaajalle että palvelun tarjoajalle.

Kestävä kehitys, energiatehokkuus sekä ilmastonmuutos ovat kaikki tämän päivän käytetyimpiä termejä, jotka eivät taatusti ole jääneet keneltäkään kuulematta. Miten nämä vaikuttavat varsinaiseen rakentamiseen?

RIL 249-2009 kertoo matalaenergiarakentamisesta yksityiskohtaisemmin, avaa käsitteet ja perehtyy myös energiakorjausten suunnitteluun ja toteutukseen. Ohje pyrkii tuomaan eri osapuolille kattavaa tietoa matalaenergiarakentamisesta sekä edistämään matalaenergia- ja passiivitalojen yleistymistä. Matalaenergiarakentaminen-ohje ei perehdy ainoastaan uudisrakentamiseen, vaan avaa myös energiakorjauksen sekä asuinrakennusten ylläpidon ja käytön maailmaa.

Jo ennen varsinaista rakennusprojektia tulee miettiä, miten ja millä toimenpiteillä tuleva rakennus säilyy rakenteiltaan kuivana. Jotta rakennus säilyy hyvässä kunnossa, on huolehdittava rakennuspohjan tehokkaasta kuivatuksesta sekä kosteuseristyksestä, lisäksi on huomioitava rakennuksen korkeusaseman valinta.

RIL 126-2009 tarjoaa selkeät ohjeet, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon kun suunnitellaan rakennuspohjan sekä tonttialueen kuivatusta. Ohjeeseen on otettu omana uutena osionaan radonsuojausta koskevat asiat rakennuspohjan kuivatukseen liittyvältä osaltaan. RIL 126-2009 on tiivis tietopaketti, joka havainnollistaa muiden muassa salaojien sijaintia leikkauskuvin erilaisten perustustapojen yhteydessä.

Uusimmat RIL oppaat nyt saatavilla Rakentaja.fi Verkkokaupan kautta