• Etusivu
  • Osakas

Huoneistotietojärjestelmä – mitä pitää tietää?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyöMaanmittauslaitos logoMaanmittauslaitos
Päivitetty 13.06.2025
20208_66301.jpg

Kuva: Riku Nikkilä

Suomessa on otettu käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä vuonna 2019, kun huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. Huoneistotietojärjestelmään kerätään tiedot taloyhtiöistä ja huoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Samalla huoneistojen paperiset osakekirjat poistuvat vähitellen. Huoneistotietojärjestelmästä vastaa Maanmittauslaitos

Huoneistotietojärjestelmä mullistaa tulevaisuudessa sähköisen asuntokaupan, kun paperisten osakekirjojen siirtämistä ei enää tarvita. Huoneistotietojärjestelmä helpottaa myös muun muassa taloyhtiöiden, kiinteistönvälityksen, pankkien sekä julkishallinnon työtä. Koko yhteiskunnan tiedonsaanti paranee.

Mitä taloyhtiön pitää tehdä?

Uudet taloyhtiöt perustetaan nykyään jo täysin sähköisesti, ja niiden tiedot tulevat suoraan huoneistotietojärjestelmään. Huoneistoilla on alusta asti sähköinen omistajamerkintä.

Vanhat, ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt siirtyvät järjestelmään kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on osakeluettelon siirto. Tässä vaiheessa taloyhtiö ilmoittaa Maanmittauslaitokselle perustietoja yhtiöstä sekä osakeluettelon mukaiset omistajatiedot.

Osakeluettelo siirretään Maanmittauslaitoksen sähköisen osakeluettelon siirtopalvelun avulla. Osakeluettelon siirtopalvelu on suunnattu taloyhtiöille, joilla ei ole käytössään isännöintijärjestelmää.

Osakeluettelon voi siirtää isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja tai henkilö, jolle on annettu valtuutus. Palveluun kirjaudutaan osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolla.

Taloyhtiöillä on aikaa osakeluettelon siirtoon vuoden 2023 loppuun asti. Siirrosta pitää ilmoittaa osakkeenomistajille.

Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää

Isännöintijärjestelmän käyttäjien kannattaa tehdä osakeluettelon siirto vasta siinä vaiheessa, kun tiedonsiirto isännöintijärjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän välillä saadaan käyttöön.

Taloyhtiön tiedot voi siirtää isännöintijärjestelmästä siirtopalveluun, jossa tiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata sekä hyväksyä. Osakeluettelon siirron ja hyväksymisen jälkeen tietopalvelu huoneistotietojärjestelmästä isännöintijärjestelmään on mahdollista rajapintapalvelun avulla.

<p data-block-key="c6bt9">Kuva: Riku Nikkilä</p>
Kuva: Riku Nikkilä

Mitä osakkeenomistajan pitää tehdä?

Osakeluettelon siirron jälkeen jokainen osakkeenomistaja hakee itse omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Tässä vaiheessa osakkeenomistaja toimittaa myös paperisen osakekirjansa Maanmittauslaitokselle. Jos osakekirja on pankissa lainan vakuutena, pankki voi hakea omistuksen rekisteröintiä osakkeenomistajan puolesta.

Omistuksen rekisteröintiin on aikaa 10 vuotta osakeluettelon siirrosta. Rekisteröinti on pakollista jo aiemmin, jos huoneisto vaihtaa omistajaa. Tällöin uusi omistaja hakee omistuksen rekisteröintiä.

Omistuksen rekisteröinnin jälkeen huoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, minkä jälkeen sille voidaan rekisteröidä panttauksia ja rajoituksia. Paperista osakekirjaa ei enää tarvita. Jatkossa omistus näkyy aina huoneistotietojärjestelmässä.

Lisätietoa huoneistotietojärjestelmästä:

Taloyhtiölle:

Osakkeenomistajalle:

Haluatko apua puhelimitse tai sähköpostitse?


Maanmittauslaitos
Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
Piirustukset ja pohjapiirustukset
Rakennusluvat ja ilmoitukset – pienremontin sudenkuopat: Osa 3
Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.
20208_66125.jpg
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.
20221_76544.jpg
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistus­rekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
200611_2027.jpg
Asunto-oy:n ja osakkeenomistajan vastuut
Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.
Putkiremonttiwebinaari_2022
Mistä tietää, että on putkiremontin aika? Katso webinaarin tallenne
Putkiremontit ovat ajankohtainen aihe monessa taloyhtiössä tänä päivänä. Valtaosa kerrostalojen rakennuskannasta on tullut ikään, jossa talotekniikan ja erityisesti putkistojen uusiminen on ajankohtaista. Myös viimevuosien poikkeusajat ovat osaltaan johtaneet hankkeiden lykkäämisiin ja tarve on nyt suuri.
Katu, jossa on taloja rivissä
Mitä tehdä, jos urakoitsija ei noudata hyvää rakennustapaa?
Olen yrittänyt etsiä tietoa osakkaan oikeuksista märkätilaremontissa; taloyhtiön tilaama ja valvoma kh:n kosteusvauriokorjaus. Osakas huomaa, että urakoitsija ei tee työtä hyvän rakennustavan mukaisesti, eikä noudata materiaalien käytössä valmistajien ohjeita. Osakas on ilmoittanut huomaamistaan asioista valvojalle, isännöitsijälle sekä taloyhtiön hallitukselle. On tehty ylimääräisiä valvontakäyntejä, mutta jo tehdyt työt ovat eri materiaalien/työvaiheiden alla piilossa, joten toteaminen jää vain urakoitsijan vakuuttelujen varaan. Mitä osakas voi tällaisessa tilanteessa tehdä? Taloyhtiön muiden osakkaiden oikeudet?
20163_45886.jpg
Onko säilytystilakaaos ongelma taloyhtiössänne?
Kuinka mukavaa onkaan, kun renkaille, pyörille, suksille ja muille ulkoiluvälineille löytyy taloyhtiöstä paikkansa. Tarpeeton kaaos ja säilytyspaikkojen riittämättömyys vain aiheuttavat ongelmia asukkaiden keskuudessa ja vaikuttavat asumisviihtyvyyteen. Järjestys yhdessä toimivan tilankäytön kanssa ehkäisee ilkivaltaa ja edistää turvallisuutta.
201810_55117.jpg
Artikkelisarja: Elämää ja remontointia taloyhtiössä
Jossain päin Keski-Suomea sijaitseva kuvitteellinen taloyhtiömme, as.oy Remontti-Mallinnus, perustuu 1970-luvun tyyppitaloon. Talo on kolmikerroksinen betonielementtitalo, jossa on kolme rappukäytävää ja 27 huoneistoa. Pääty- sekä väliseinät ovat kantavia ja päällekkäiset kerrokset identtisiä keskenään. Alimmassa kerroksessa on talon huolto- ja varastotilat, saunaosasto ja autotalleja. Alin kerros on osittain maanpinnan alapuolella, eli taloyhtiöstä löytyy maanvastaisia seiniä.Rakennuksen kunto on alle tyydyttävän ja kiinteistön arvo laskee. Ulko-ovet ovat ikkunalliset metalliovet ja parvekkeiden ovet kaksiovisia, ikkunallisia puuovia. Alkuperäiset kolmipuitteiset ikkunat aukeavat sisäänpäin ja niissä on puiset tuuletusluukut, ritilät ja hyttysverkko. Ikkunoita ja ovia on hieman ehostettu, mutta ei vaihdettu.Asuntojen omistajat ovat uusineet sisäpintoja, mutta kaikista huoneistoremonteista ei ole ajantasaista tietoa, sillä ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan 1.7.2010 tuolloin uudistetun asunto-osakeyhtiölain myötä. Virtasen rouva kyllä muistaa kuinka Hietasen perhe rehvasteli uudella keittiöllä ja kylpyhuoneella vuonna 1998...
20229_79514.jpg
Onko putkiremontilla mahdollista saavuttaa myös energiasäästöä?
Miksi taloyhtiön putkiremontin yhteydessä kannattaa pohtia myös energiankulutuksen vähentämistä? Ja miten saavuttaa nuo energiansäästötavoitteet? Putkiremontin hankesuunnittelussa kannattaa pitää mielessä, että huoneistokohtainen vedenmittaus lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omaan vedenkulutuksen lisäksi energian kulutukseen.
20123_30103.jpg
Edullinen ja nopea
Yhä useammassa 1960- tai 70-luvulla rakennetussa taloyhtiössä pohditaan, kuinka pian ja millä tavalla betonielementtikerrostalon huonokuntoinen julkisivu kannattaisi korjata. Tämä ei ole ihme, sillä aikanaan nämä betonielementtikerrostalot suunniteltiin vain 30 vuoden käyttöiälle. Näiden rakennusten julkisivut ovat tulleet toinen toisensa perään tiensä päähän, joten korjattavaa riittää. Rakennukset ovat lisäksi huonosti eristettyjä, joten saneerauksen yhteydessä onkin järkevää parantaa myös energiatehokkuutta.Kerrostalon julkisivun saneeraus on sen verran kallis projekti, että korjausratkaisuissa tarkastellaan ennen kaikkea pitkäaikaiskestävyyttä. Käyttöiän pitäisi olla vähintään 50 vuotta, mutta yhä enemmän on alettu puhumaan jo 100 vuoden käyttöikätavoitteesta. Ammattinsa osaavat rakennuttajat asettavatkin nykyään tavoitteeksi vähintään sadan vuoden käyttöiän.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton