Etusivu

Osakas

Huoneistotietojärjestelmä – mitä pitää tietää?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Maanmittauslaitos

Päivitetty 28.02.2022

Kuva: Riku Nikkilä

Suomessa on otettu käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä vuonna 2019, kun huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. Huoneistotietojärjestelmään kerätään tiedot taloyhtiöistä ja huoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Samalla huoneistojen paperiset osakekirjat poistuvat vähitellen. Huoneistotietojärjestelmästä vastaa Maanmittauslaitos

Huoneistotietojärjestelmä mullistaa tulevaisuudessa sähköisen asuntokaupan, kun paperisten osakekirjojen siirtämistä ei enää tarvita. Huoneistotietojärjestelmä helpottaa myös muun muassa taloyhtiöiden, kiinteistönvälityksen, pankkien sekä julkishallinnon työtä. Koko yhteiskunnan tiedonsaanti paranee.

Mitä taloyhtiön pitää tehdä?

Uudet taloyhtiöt perustetaan nykyään jo täysin sähköisesti, ja niiden tiedot tulevat suoraan huoneistotietojärjestelmään. Huoneistoilla on alusta asti sähköinen omistajamerkintä.

Vanhat, ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt siirtyvät järjestelmään kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on osakeluettelon siirto. Tässä vaiheessa taloyhtiö ilmoittaa Maanmittauslaitokselle perustietoja yhtiöstä sekä osakeluettelon mukaiset omistajatiedot.

Osakeluettelo siirretään Maanmittauslaitoksen sähköisen osakeluettelon siirtopalvelun avulla. Osakeluettelon siirtopalvelu on suunnattu taloyhtiöille, joilla ei ole käytössään isännöintijärjestelmää.

Osakeluettelon voi siirtää isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja tai henkilö, jolle on annettu valtuutus. Palveluun kirjaudutaan osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolla.

Taloyhtiöillä on aikaa osakeluettelon siirtoon vuoden 2023 loppuun asti. Siirrosta pitää ilmoittaa osakkeenomistajille.

Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää

Isännöintijärjestelmän käyttäjien kannattaa tehdä osakeluettelon siirto vasta siinä vaiheessa, kun tiedonsiirto isännöintijärjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän välillä saadaan käyttöön.

Taloyhtiön tiedot voi siirtää isännöintijärjestelmästä siirtopalveluun, jossa tiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata sekä hyväksyä. Osakeluettelon siirron ja hyväksymisen jälkeen tietopalvelu huoneistotietojärjestelmästä isännöintijärjestelmään on mahdollista rajapintapalvelun avulla.

Kuva: Riku Nikkilä

Mitä osakkeenomistajan pitää tehdä?

Osakeluettelon siirron jälkeen jokainen osakkeenomistaja hakee itse omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Tässä vaiheessa osakkeenomistaja toimittaa myös paperisen osakekirjansa Maanmittauslaitokselle. Jos osakekirja on pankissa lainan vakuutena, pankki voi hakea omistuksen rekisteröintiä osakkeenomistajan puolesta.

Omistuksen rekisteröintiin on aikaa 10 vuotta osakeluettelon siirrosta. Rekisteröinti on pakollista jo aiemmin, jos huoneisto vaihtaa omistajaa. Tällöin uusi omistaja hakee omistuksen rekisteröintiä.

Omistuksen rekisteröinnin jälkeen huoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, minkä jälkeen sille voidaan rekisteröidä panttauksia ja rajoituksia. Paperista osakekirjaa ei enää tarvita. Jatkossa omistus näkyy aina huoneistotietojärjestelmässä.

Lisätietoa huoneistotietojärjestelmästä:

Taloyhtiölle:

Osakeluettelon siirto

Mitä taloyhtiön tulee tehdä ennen siirtoa?

Tietopalvelut taloyhtiöille

Osakkeenomistajalle:

Asiointiapuri: näin rekisteröit huoneistosi omistusoikeuden

Osakkeenomistajille

Haluatko apua puhelimitse tai sähköpostitse?

Maanmittauslaitos

Osakas

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Osakas

Taloyhtiön kunnossapito ja tulevaisuus - katso tallenne webinaarista

Tiistaina 16.11.2021 järjestettiin Taloyhtiön kunnossapito ja tulevaisuus -webinaari. Illan aikana asiantuntijat vastasivat päivän polttaviin kysymyksiin uudesta huoneistotietojärjestelmästä, kuultiin tapauksia suunnitelmallisen kunnossapidon merkityksestä varsinkin kosteusongelmien hoidossa ja lopuksi lakimies vastasi taloyhtiöiden toimintaan liittyviin kysymyksiin. Webinaariin tuli huima määrä kysymyksiä sekä ennakkoon että chatin kautta, joihin asiantuntijat vastailivat illan aikana. Tallenteen webinaarista pääset katsomaan alta.

Remontti

Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?

Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.

Isännöitsijä

Yhtiövastike

Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX

Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat

Rakentaminen

Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset

1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?

Talo

Älä anna sadeveden tunkeutua perustuksiin

Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.