• Etusivu
  • Osakas

Huoneistotietojärjestelmä - osa 1

Rakentajan toimitus
Päivitetty 16.03.2021
20212_68573.jpg

ASREK-hanke oli yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on uudistaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi.

Sähköisen asunto-osakerekisterin eli huoneistotietojärjestelmän perustaminen ja suunnittelu aloitettiin vuonna 2015 Maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Varsinainen perustamishanke päättyi vuoden 2019 lopussa, jolloin Maanmittauslaitos otti huoneistotietojärjestelmän käyttöön. Vaikka varsinainen hanke on päättynyt vuoden 2019 lopussa, järjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen.

Huoneistotietorekisterin kehitystyön ja käyttöönoton tavoitteet

Huoneistotietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa asuinhuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta, kun tiedot osakehuineistoista, niiden omistuksista, panttauksista ja rajoituksista ovat sähköisessä muodossa, yhdessä keskitetyssä järjestelmässä. Kun osakehuoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, se korvaa paperisen osakekirjan käytön osakehuoneistojen vaihdannassa ja lainan vakuutena.

Tämä ei ainoastaan paranna kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksia, vaan samalla järjestelmä helpottaa kymmenien tuhansien ihmisten päivittäistä käytännön työtä niin taloyhtiöissä, isännöinnissä, kiinteistönvälityksessä, rahoituslaitoksissa kuin julkishallinnossakin.

Info

Info

Osakeluettelon siirron hyödyt taloyhtiölle

  • osakeluettelon ylläpito siirtyy Maanmittauslaitoksen vastuulle
  • taloyhtiö saa huoneistotietojärjestelmästä tiedot yhtiön hallinnon hoitamista ja muuta tavanomaista toimintaansa varten maksutta
  • yhtiöltä poistuu vastuu omistusten selvittämisestä, koska Maanmittauslaitos rekisteröi omistukset
  • taloyhtiö saa aina tiedot uuden omistuksen rekisteröinnistä Maanmittauslaitoksen ilmoituksella
  • tietojen ylläpidosta ja uusien omistajien merkinnästä osakeluetteloon huolehtii Maanmittauslaitos
  • taloyhtiö saa käyttöönsä tietopalvelut. Tästä on hyötyä varsinkin pienille taloyhtiöille, jotka ovat tähän asti ovat ylläpitäneet osakeluetteloa manuaalisesti
  • mahdollisen lisärakentamisen yhteydessä taloyhtiö hyötyy siinä, että uusille osakkeille ei tarvitse enää erikseen painattaa paperisia osakekirjoja
  • taloyhtiö saa osakeluettelon ja osakkaiden yhteystiedot suoraan huoneistotietojärjestelmästä
  • yhtiön velvollisuus valvoa varainsiirtoveron suorittamista osakkeiden omistajavaihdosten yhteydessä päättyy. Maanmittauslaitos saa selvityksen suoraan Verohallinnolta ja merkitsee tiedon omistajan osakeluetteloon.

Paperiset osakekirjat vaihtuvat sähköiseen merkintään

Laki huoneistotietojärjestelmästä (HTJ) tuli voimaan 1.1.2019. Samalla alkoi tietojen kerääminen valtakunnalliseen huoneistotietojärjestelmään.

Nykyisin uudet taloyhtiöt perustetaan suoraan digitaalisesti eli sähköiseen muotoon, näin ollen paperisia osakekirjoja ei enää paineta. Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt viedään sähköiseen järjestelmään kaksivaiheisesti.

Ensin taloyhtiöt vievät järjestelmään tiedot yhtiöstä ja sen huoneistoista siirtämällä yhtiön osakeluettelon, tähän tarkoitukseen luodulla ja 2020 keväällä käyttöönotetulla siirtopalvelulla.

Vasta taloyhtiön hoidettua oman osuutensa tietojen siirrosta huoneistotietojärjestelmään on osakkeenomistajien vuoro. Osakkeenomistajat voivat hakea Maanmittauslaitokselta omistuksensa rekisteröintiä omistamilleen huoneistoille. Osakehuoneiston sähköinen omistajamerkintä korvaa jatkossa paperisen osakekirjan käyttämisen osakehuoneistojen vaihdannassa ja lainan vakuutena.

20212_68574.jpg

Taloyhtiön osakeluettelon siirtomenettely

Ennen siirtoa taloyhtiön tulee tarkistaa, että osakeluettelon tiedot ovat ajan tasalla ja ne vastaavat yhtiöjärjestyksessä olevia tietoja. Mahdolliset muutokset edellä mainittuihin tulee tehdä ennen osakeluettelon siirtoa, koska Maanmittauslaitos ei tarkista annettuja tietoja. Tietojen oikeellisuudesta vastaa siis taloyhtiö. Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää pohjatietona osakeluettelon tietojen siirrossa.

Osakeluettelon voi huoneistotietojärjestelmään siirtää taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä sekä henkilö, jolle valtuutus siirron tekemiseen on annettu suomi.fi-palvelussa. On erittäin tärkeää, että kaupparekisterin tiedot ovat ajan tasalla, koska mm. kyseinen asiointioikeus tarkistetaan kaupparekisteristä. Siirron tekeminen edellyttää taloyhtiön hallituksen päätöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön 15.1.2021 päivätyn tiedotteen mukaan taloyhtiöille asetettua aikaa siirron tekemiseen on jatkettu 31.12.2023 saakka. Lisäajan myöntämisellä on haluttu antaa taloyhtiöille riittävästi aikaa valmistautua ja näin varmistaa siirron sujuvuus. Maanmittauslaitos ei peri maksu osakeluettelon siirrosta kun siirto tehdään määräajassa. Siirrosta on tiedotettava osakkaille viipymättä, koska se vaikuttaa niin taloyhtiön kuin osakkaidenkin toimintaan jatkossa.

Lisätietoa siirtomenettelystä löytyy mm. Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmän internet-sivuilta

Huoneistotietojärjestelmä

Huomio

Huomio

Lue artikkelin toinen osa ensi viikolla.

Info

Info

Tilaa Omataloyhtiön uutiskirje

Osakas
taloyhtiön hallinnointi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

piirretty kuva kun taloyhtiön hallituksen jäsenet seisovat kerrostalon katolla
Ovatko taloyhtiösi vastuuhenkilöt ajan tasalla?
Yhtiökokouksen valinnan jälkeen uusi hallitus aloittaa työnsä heti. Jotta hallituksen jäsenet voivat toimia virallisesti yhtiön edustajina, heidän tietonsa tulee ilmoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin viipymättä.
20221_76672.jpg
Kenen vastuulla on pihan talvi­kunnossapito?
Kun taloyhtiön pihalla on liukasta, kenen vastuulla on huolehtia, että kukaan ei loukkaa siinä itseään? Kiinteistön ja katualueen talvikunnossapito ei ole vain vitsin ja leikinasia, vaan hyvässä kunnossa oleva piha-alue on kaikkien etu.
asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
taloyhtiön vuosikello vuodenajat
Taloyhtiön vuosikello
Omataloyhtiö.fi tarjoaa sinulle vuosikellon taloyhtiön tapahtumien tarkasteluun ja muistuttaa sinua tulevista ja tärkeistäkin taloyhtiön vuosittaisista tapahtumista.Taloyhtiön vuosikelloa on tarkasteltu niin hallituksen, kiinteistön kuin asukkaankin näkökulmasta. Vuosikellosta löydät kuukausittain kaiken tarpeellisen tiedon taloyhtiön vuosittaiseen toimintaan ja tapahtumiin.Taloyhtiön vuosikello auttaa sinua pysymään ajan tasalla taloyhtiösi tapahtumista ja antaa samalla myös uusia vinkkejä toiminnan parantamiseen.Olemme koonneet taloyhtiön vuosikelloihin muutamia ajankohtaisia artikkeleita suunnittelun ja ideoinnin tueksi. Vuosikelloista pääset kätevästi siirtymään sinulle tärkeisiin ja mielenkiintoisiin artikkeleihin Omataloyhtö.fi-sivustolla.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
20223_77505.jpg
Voiko yhtä osakasta uhata talo­yhtiön ilman­vaihdon mittauksen laskulla?
Voiko taloyhtiön isännöitsijä uhata yksittäisiä osakkeenomistajia koko taloyhtiön ilmanvaihdon uudelleenmittauksesta ja säätämisestä aiheutuvalla laskulla?Laskutus perustuu väitteeseen, että kahdessa asunnossa olisi ilmanpoistoventtiilejä väännetty asukkaiden toimesta. Taloyhtiössä on yli 100 asuntoa ja on asuntoja, joissa mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole päästy käymään ollenkaan eli lukemia ei ole, mm. samassa linjassa. Kyseisissä asunnoissa saatiin huonot mittaustulokset, josta syyte siis asukkaille.Venttiilejä ei ole vieläkään laitettu siihen asentoon, että ilmanvaihto olisi toimiva, eikä muitakaan toimenpiteitä ole tehty asian korjaamiseksi. Huolto kävi yhdessä asunnossa, mutta asia jäi sikseen. Talossa koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmöntalteenotto.
20221_75507.jpg
Voiko taloyhtiö pakottaa osakkaan ottamaan lainaa yhtiön remonttiin?
Yhtiöömme on tulossa remontti. Yksi osakas haluaa taloyhtiön ottavan hänen osuutensa, eli noin 5.000 € yhtiölainana pankista. Voiko yhtiökokous enemmistön äänillä päättää olla ottamatta lainaa?
20221_74364.jpg
Viikon kysymys: Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana?
Saako isännöitsijä toimia kokouksen puheenjohtajana? Minkälainen vastuu puheenjohtajalla on tekemistään ehdotuksista ja näille saamistaan päätöksistä asioissa, joita ei ole kokouskutsussa mainittu?Esim. jos kokouskutsussa mainitaan, että hyväksytään kylpyhuoneremontin kulut, niin voiko puheenjohtajan esityksestä päättää, että asia on loppuunkäsitelty? Kyseessä olivat siihenastiset kulut, joihin ei kuulunut yhtiön minulle korvattavaksi kuuluvia kuluja.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Epämiellyttävä haju porraskäytävässä - mitä tehdä?
Asun kerrostalossa, jossa kaksi asuntoa/kerros. Naapurillani on viisi kissaa. Nyt jo parin kuukauden ajan on porraskäytävässä leijunut yököttävä kissan pissan haju. Toki ennenkin on ollut muutaman päivän hajuongelmia. Naapurilla on tapana säilyttää kissanpissan vaihtopusseja ulko-ovensa lähellä ja viedä sitten pois, kun on asiaa ulos. Olen laittanut asukkaalle pari kohteliasta kehotusta tehdä ongelmalle jotain. Hän ei vastaa myöskään ovikellon soittoon. Haju tunkeutuu jo oman asuntoni eteiseen, kun kuumuuden takia on pidettävä ikkunat raollaan ja parvekkeen ovi auki. Isännöitsijälle olen myös kertonut ongelmasta, ottaa yhteyttä, kunhan ehtii, oli isännöitsijän vastaus. Ystävät ja yläkerran naapurit yökkäilevät kanssani.Keneen otan yhteyttä, jotta hajuhaitasta pääsee eroon?
20227_79071.jpg
Hometta asunnossa - voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen?
Jos asunto-osakeyhtiön vuokraamassa tilassa on hometta, voiko hallitus/isännöitsijä joutua vastuuseen, jos asialle ei tehdä mitään ja jollekin tulee esimerkiksi astma tai muita sairauksia kosteuden takia? Saako tuollaista tilaa edes käyttää?Entä saako isännöitsijä kilpailuttaa yrityksiä taloyhtiön remontteihin, joissa itse on osakkaana tai jotka ovat hänen omia? Jos hallituksen jäsenillä on suhteita remontointi yrityksiin, saako niitä kilpailuttaa/käyttää taloyhtiön kunnostukseen?
202111_73503.jpg
Onko 10 vuotta vanha rakennus­virhe talo­yhtiön vai osakkaan korvattava?
Kerrostaloasunnossa (valmistunut v. 2010) irtosi painava sisäikkuna. Ikkuna irtosi seinästä irti siten, että saranat olivat kiinni ikkunassa sekä seinästä irronneessa puuosassa ja pysyneet täysin ehjänä. Ikkuna irtosi siis kokonaisuudessaan irti talon kiinteästä seinästä. Ikkuna avattiin rakennuttajan ohjeistusten mukaisesti. Eli vahinko ei johtunut huolimattomuudesta.Vastuunjakotaulukon osalta sisäikkuna kuuluu osakkaan vastuulle, mutta onko asia näin myös silloin, kun ikkuna on rakennusvirheen takia irronnut talon kiinteästä seinästä? Kumman vastuulle ikkunan korjaus tällaisessa tilanteessa kuuluu, taloyhtiön vai osakkaan vai jakautuvatko kustannukset? Entä rakennuttajan vastuu 10 vuoden jälkeen ilmenevästä piilorakennusvirheestä? Liian lyhyet tapit pitivät ikkunaa paikoillaan.
luksus kylpyhuone. kahden ikkunan välissä suuri käsienpesuallas ja kaappikokonaisuus
Tervetuloa pesulle!
Kylpyhuoneen remontointi on haasteellista, koska tutkimusten mukaan suomalaisissa kodeissa eniten parannettavaa on juuri kylpyhuoneissa. Remontti on monien mielissä hankala, kallis ja riskialtis hanke. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Lopputulokset onnistuneesta hankkeesta ovat usein asumisviihtyvyyden kannalta niin palkitsevat, että asiaan kannattaa perehtyä kunnolla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton