Etusivu

Osakas

Huoneistotietojärjestelmä - osa 1

Rakentajan toimitus

Päivitetty 16.03.2021

ASREK-hanke oli yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on uudistaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi.

Sähköisen asunto-osakerekisterin eli huoneistotietojärjestelmän perustaminen ja suunnittelu aloitettiin vuonna 2015 Maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Varsinainen perustamishanke päättyi vuoden 2019 lopussa, jolloin Maanmittauslaitos otti huoneistotietojärjestelmän käyttöön. Vaikka varsinainen hanke on päättynyt vuoden 2019 lopussa, järjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen.

Huoneistotietorekisterin kehitystyön ja käyttöönoton tavoitteet

Huoneistotietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa asuinhuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta, kun tiedot osakehuineistoista, niiden omistuksista, panttauksista ja rajoituksista ovat sähköisessä muodossa, yhdessä keskitetyssä järjestelmässä. Kun osakehuoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, se korvaa paperisen osakekirjan käytön osakehuoneistojen vaihdannassa ja lainan vakuutena.

Tämä ei ainoastaan paranna kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksia, vaan samalla järjestelmä helpottaa kymmenien tuhansien ihmisten päivittäistä käytännön työtä niin taloyhtiöissä, isännöinnissä, kiinteistönvälityksessä, rahoituslaitoksissa kuin julkishallinnossakin.

Info

Osakeluettelon siirron hyödyt taloyhtiölle

osakeluettelon ylläpito siirtyy Maanmittauslaitoksen vastuulle
taloyhtiö saa huoneistotietojärjestelmästä tiedot yhtiön hallinnon hoitamista ja muuta tavanomaista toimintaansa varten maksutta
yhtiöltä poistuu vastuu omistusten selvittämisestä, koska Maanmittauslaitos rekisteröi omistukset
taloyhtiö saa aina tiedot uuden omistuksen rekisteröinnistä Maanmittauslaitoksen ilmoituksella
tietojen ylläpidosta ja uusien omistajien merkinnästä osakeluetteloon huolehtii Maanmittauslaitos
taloyhtiö saa käyttöönsä tietopalvelut. Tästä on hyötyä varsinkin pienille taloyhtiöille, jotka ovat tähän asti ovat ylläpitäneet osakeluetteloa manuaalisesti
mahdollisen lisärakentamisen yhteydessä taloyhtiö hyötyy siinä, että uusille osakkeille ei tarvitse enää erikseen painattaa paperisia osakekirjoja
taloyhtiö saa osakeluettelon ja osakkaiden yhteystiedot suoraan huoneistotietojärjestelmästä
yhtiön velvollisuus valvoa varainsiirtoveron suorittamista osakkeiden omistajavaihdosten yhteydessä päättyy. Maanmittauslaitos saa selvityksen suoraan Verohallinnolta ja merkitsee tiedon omistajan osakeluetteloon.

Paperiset osakekirjat vaihtuvat sähköiseen merkintään

Laki huoneistotietojärjestelmästä (HTJ) tuli voimaan 1.1.2019. Samalla alkoi tietojen kerääminen valtakunnalliseen huoneistotietojärjestelmään.

Nykyisin uudet taloyhtiöt perustetaan suoraan digitaalisesti eli sähköiseen muotoon, näin ollen paperisia osakekirjoja ei enää paineta. Ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt viedään sähköiseen järjestelmään kaksivaiheisesti.

Ensin taloyhtiöt vievät järjestelmään tiedot yhtiöstä ja sen huoneistoista siirtämällä yhtiön osakeluettelon, tähän tarkoitukseen luodulla ja 2020 keväällä käyttöönotetulla siirtopalvelulla.

Vasta taloyhtiön hoidettua oman osuutensa tietojen siirrosta huoneistotietojärjestelmään on osakkeenomistajien vuoro. Osakkeenomistajat voivat hakea Maanmittauslaitokselta omistuksensa rekisteröintiä omistamilleen huoneistoille. Osakehuoneiston sähköinen omistajamerkintä korvaa jatkossa paperisen osakekirjan käyttämisen osakehuoneistojen vaihdannassa ja lainan vakuutena.

Taloyhtiön osakeluettelon siirtomenettely

Ennen siirtoa taloyhtiön tulee tarkistaa, että osakeluettelon tiedot ovat ajan tasalla ja ne vastaavat yhtiöjärjestyksessä olevia tietoja. Mahdolliset muutokset edellä mainittuihin tulee tehdä ennen osakeluettelon siirtoa, koska Maanmittauslaitos ei tarkista annettuja tietoja. Tietojen oikeellisuudesta vastaa siis taloyhtiö. Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää pohjatietona osakeluettelon tietojen siirrossa.

Osakeluettelon voi huoneistotietojärjestelmään siirtää taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai isännöitsijä sekä henkilö, jolle valtuutus siirron tekemiseen on annettu suomi.fi-palvelussa. On erittäin tärkeää, että kaupparekisterin tiedot ovat ajan tasalla, koska mm. kyseinen asiointioikeus tarkistetaan kaupparekisteristä. Siirron tekeminen edellyttää taloyhtiön hallituksen päätöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön 15.1.2021 päivätyn tiedotteen mukaan taloyhtiöille asetettua aikaa siirron tekemiseen on jatkettu 31.12.2023 saakka. Lisäajan myöntämisellä on haluttu antaa taloyhtiöille riittävästi aikaa valmistautua ja näin varmistaa siirron sujuvuus. Maanmittauslaitos ei peri maksu osakeluettelon siirrosta kun siirto tehdään määräajassa. Siirrosta on tiedotettava osakkaille viipymättä, koska se vaikuttaa niin taloyhtiön kuin osakkaidenkin toimintaan jatkossa.

Lisätietoa siirtomenettelystä löytyy mm. Maanmittauslaitoksen Huoneistotietojärjestelmän internet-sivuilta

Huoneistotietojärjestelmä

Huomio

Lue artikkelin toinen osa ensi viikolla.

Info

Tilaa Omataloyhtiön uutiskirje

Lähteet:
Maanmittauslaitos
Osakehuoneistorekisteri
Valtioneuvoston kanslia, pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015
Maa- ja metsätalousministeriö

Tekstin tarkastaja: Maanmittauslaitos

Osakas

taloyhtiön hallinnointi

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Osakas

Tiesitkö, että putkiremontti vaikuttaa vakuutuksen hintaan?

Omakotitalossa ja taloyhtiössä asuvan vakuutuksissa on oleellinen ero. Omassa omakotitalokiinteistössään asuva vakuuttaa sekä rakennukset että irtaimiston. Osakeyhtiössä asuttaessa taloyhtiö sitä vastoin vakuuttaa kiinteistön ja asukas kotivakuutuksen myötä irtaimiston kiinteistön sisällä.

Isännöitsijä

Saako vesimittaria asentaa vain yhteen huoneistoon?

Voiko asennuttaa vain yhteen rivitalon vuorattuun huoneistoon vesimittaria? Muut 3 huoneistoa ovat omistuskäytössä. Uudet vuokralaiset käyttävät vettä mielestämme kohtuuttoman paljon.

LVI

Kevennä taloyhtiösi kuluja vesitehokkuudella

Taloyhtiöiden kustannuksista merkittävä osa syntyy käyttövedestä, veden lämmityksestä ja jätevesijärjestelmästä. Vesitehokkailla valinnoilla vedenkulutusta on mahdollista pudottaa nopeasti ja asumismukavuudesta tinkimättä jopa 30 %.

Isännöitsijä

Pitääkö kaikkien osallistua remonttikuluihin?

Rivitaloyhtiössämme täytyisi tehdä isompi remontti, koska on löytynyt kosteusvaurio alajuoksussa. Alakerran asuntoihin (ulkopuolelle) pitäisi tehdä korjaukset. Voivatko lain mukaan yläkerran asuntojen omistajat hylätä korjaukset? Siis niin, etteivät osallistuisi kustannuksiin? Kaikki muut remontit menevät osakemäärän mukaan.

Remontti

Taloyhtiön kunnossapitovelvollisuus?

Ostimme helmikuussa 2012 osakehuoneiston, jonka taloyhtiö oli remontoinut 1999 liikehuoneistosta asuinkäyttöön. Vanhat näyteikkunat on pienennetty tekemällä ikkuna-aukkoihin puurunko ja vaihtamalla pienemmät ikkunat tilalle. Taloyhtiö (18 asuntoa) teetti koko taloon ikkunaremontin 2009, tähän meidän asuntoomme ei kaikkia ikkunoita vaihdettu (vanhat olivat kuulemma hyväkuntoisia). Nyt ko. ikkunat vetävät tiivistämisestä huolimatta ja samalla on selvinnyt, että ikkunoita ympäröivä puurunko on väärin tehty.Runko on vain ikkunapokien paksuinen jolloin ulkoseinärakenteeseen vaadittavia tuuletusrakoja, eristeitä ja tuulensuojalevyjä ei mahdu. Niinpä seinistä puhaltaa pakkasilmaa sisälle. Infrapunamittarilla on mitattu seinästä alimmillaan neljän asteen lämpötiloja.Taloyhtiön hallitukselle on asiasta informoitu ensimmäisen kerran puolitoista vuotta sitten ja isännöitsijälle vuosi sitten. Vuosi sitten luvattiin katselmus ja viime syksynä lämpökuvaus. Tämän talven pakkaset tulivat ja menivät ja kuvausta ei kyselyistä huolimatta tehty.Vaikuttaa siltä, että taloyhtiötä emme saa kiinnostumaan asuntomme rakennusvirheistä. Mikä on se keino, jolla saadaan hallitus ottamaan asia hoitoonsa? Koska kyseessä on aivan selvä rakennusvirhe, olemme valmiita vaikka oikeuteen. Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen vaihtoehto. Mikä olisi oikea viranomainen tai instanssi johon voisi ottaa yhteyttä?