Kiitos sinulle Omataloyhtiö.fi uutiskirjetilaaja

Kaipaatko lisää asiakkaita? Tavoitteletko yrityksenne tunnettuuden kasvattamista? Haluatko verkostoitua muiden rakennusalan toimijoiden kanssa?Tuo yrityksesi mukaan Rakenna & Remontoi -messuille. Tammikuun lopulla järjestettävä koko perheen tapahtuma Vantaan Myyrmäki-hallissa – jo 23. kerran. Messuilla vierailee vuosittain n. 10 000 ihmistä.– Rakenna & Remontoi -messut ovat loistava paikka täyttää tilauskalenteri, sillä kävijät tulevat messuille tositarkoituksella, tavoitteena viedä omia projekteja eteenpäin, Jussi Ruotsalainen, Rakentaja Mediat Oy:n messuvastaava kommentoi.

Miten tehdään onnistuneet asuntokaupat? Entäs jos kaupat menevätkin pieleen, mitäs sitten tehdään? Kaikkien asuntokaupan osapuolien pitää ottaa selvää, minkälaista kohdetta ollaan myymässä ja ostamassa. Tiedonantovelvollisuudesta ja selonottovelvollisuudesta on jo laissa määrätty. Mutta miten sitä tulkitaan? Mitä sitten tapahtuu, kun asunnosta löytyykin virhe? Kuka korvaa ja mitä?Vaikka valtaosassa tapauksista asunnon ostaminen ja myyminen onnistuukin sujuvasti, kannattaa silti miettiä myös, millaisia riskejä kaupantekoon sisältyy ja miten niihin voi varautua etukäteen.Sisältö:(2:30) Mitä eroa on omakotitalon ja kerrostalo-osakkeen kaupassa?(4:13) Myyjän vastuu osakehuoneiston kaupassa(5:20) Virhe asuntokaupassa ja sen merkitys vastuukysymyksissä(8:29) Vastuuasiat omakotitalon kaupassa(10:50) Riskien minimointi asuntokaupassa(14:34) Kuntokartoituksen merkitys ongelmatilanteissa(18:09) Mikä on salainen virhe ja miksi sillä on merkitystä(25:00) Sovittujen asioiden dokumentointi on tärkeää(29:00) Miksi kiinteistönvälittäjän käyttäminen on ihan fiksu ratkaisu?(37:00) Onko asunnon ostaminen oikopolku ongelmiin?(43:17) Millaisia riitoja on uudiskohteissa?(45:32) Muista kriittinen ajattelu ja selvitä faktat(49:30) Kaiken nyt puhutun jälkeen on hyvä muistaa: valtaosa asuntokaupoista on onnistuneita(51:05) Varautua voi myös vakuutuksiin(Podcast on tallennettu 2021 vko 2)

Taloyhtiössä oli kahden vuokralaisen aiheuttamaa järjestyshäiriötä jopa 20 vuotta. Häiriöt tapahtuvat julkisissa tiloissa ja häiriöilmoituksia ei otettu vakavasti. Asukkaat tekivät aloitteen järjestyssääntöjen päivityksestä koskemaan myös yhteisiä tiloja.Yhtiökokouksessa kysyttiin hautautuneen aloitteen perään. Hallituksen puheenjohtaja vaimensi keskustelun mielipiteellään, että ei tarvitse päivittää. Kolme asian kannattajaa eivät saaneet suun vuoroa, kun hallituksen puheenjohtaja puhui päälle koko ajan. Hän yksin oli vastustajana äänessä. Ei äänestetty. Miten nyt asian kanssa toimitaan, koska kokemusten perusteella halutaan kulkurauha kotiin ja kotoa pois. Sama tilannehan voi tulla eteen uudelleen.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?

Omataloyhtiöprojektia on kehitelty ajatusmielessä jo vuodesta 2005 lähtien, mutta sen varsinainen toteutus lähti liikkeelle Tekesin ja rakennusteollisuuden kanssa suoritettujen alkukeskustelujen jälkeen alkuvuodesta 2008. Molemmat osapuolet kiinnostuivat hankkeesta ja kehottivat aloittamaan hankkeen mahdollisimman nopeassa aikataulussa.Taloyhtiöiden korjaustarpeiden voimakas kasvu oli huomioitu ja samalla todettu ettei kyseiselle sektorille ole olemassa kokonaisvaltaista neuvonta- /ohjeistuspalvelua. Ennen hankkeen aloitusta käytiin vielä varmistusneuvotteluja useamman taloyhtiön isännöitsijän sekä hallituksen kesken. Viesti oli kaikissa sama, eli yksittäisiä tiedontarjoajia löytyy mutta yksikään ei tarjoa palveluja koko taloyhtiösektorille.Kaikki osapuolet olivat yksimielisiä siitä että mikäli uutta palvelukokonaisuutta lähdetään rakentamaan on sen palveltava sekä asunto- että kiinteistöyhtiöitä ja näiden kaikkia osapuolia, eli asukkaita, osakkaita, hallituksen jäseniä, isännöitsijöitä sekä kiinteistönhoitoalan henkilöitä.

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja, miten EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin* voisi toteuttaa Suomessa. Merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia, mihin kesällä 2021 voimaan tulevalla direktiivillä halutaan puuttua. Lisäksi direktiivin tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesääntelyä EU:n sisämarkkinoilla.Selvityksen ovat laatineet Ekoleima Ay, Enlawin Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry.Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.