Etusivu

Remontti

Kaikki kerrostalokodit saavat vesimittarit

Rakentajan toimitus

Julkaistu 16.11.2012

Vuoden 2013 alusta myös vanhoihin kerrostaloasuntoihin on asennettava huoneistokohtaiset vesimittarit – uusissa kerrostaloasunnoissa vesimittarit ovat olleet pakolliset vuoden 2011 alusta. Vesimittareiden piiriin kuuluvat myös liike- ja toimistohuoneistot.

Vesimittareiden asennus on seuraus kiristyvistä korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksista. Veden kulutuksen seuranta kuuluu osana rakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin. Lämmitetyn veden osuus ja merkitys kasvaa rakennusten muiden lämpöhäviöiden vähenemisen myötä. Kun veden kulutus laskee, laskee myös lämmitysenergian tarve.

Vedenkulutus saattaa vaihdella huoneistokohtaisesti 70-400 litran välillä. Huoneistokohtainen vesimittari tekee veden käytön laskutuksesta tasapuolisen – maksetaan vain omasta kulutetusta vedestä. Nykyinen tasapuolinen laskutus ei tee oikeutta nuukasti vettä käyttävälle yksinasujalle. Lisäksi vesimittareiden on oltava sellaisia, että vastikkeen tai vuokran maksuperusteeksi voidaan määrätä veden kulutus. Vesimittarit asennetaan kiinteistöjä eikä vesihuoltolaitoksia varten.

Mittareiden asennuksella odotetaan myös asukkaiden kiinnittävän huomiota omaan vedenkulutukseensa. Asiantuntijoiden mukaan pakolliset mittarit vähentävät veden kulutusta noin 25 % tai jopa enemmän. Omakohtainen saattaa myös kiinnittää huomiota omaan veden kulutukseen.

Vesimittarien luenta

Osa vesimittareista on paikalla luettavia ja mekaanisia. Kehittyneimmissä mittareissa on antureita, joilla saadaan luenta keskitettyä ja niitä voidaan liittää muihin kiinteistön automaattisiin järjestelmiin. Laajakaistalla kulutustiedot siirtyvät aina laskutukseen asti. Saatavana on myös laitteita, jotka hälyttävät mikäli vettä kuluu koko ajan. Tällainen laitteen hälytys voi olla merkki vuodosta. Laite saattaa myös hälyttää, mikäli vettä ei kulu ollenkaan.

Luonnollinen asennusaika putkiremontti

Huoneistokohtaisen vesimittarin asennus on kirjattu korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksiin. Mikäli teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti on mahdollista, mittarit on asennettava linjasaneerauksen yhteydessä.

Remontti

kulutus

putkiremontti

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Remontti

Älyominaisuuksilla on merkitystä vedenmittauksessa

Energiatehokkuusdirektiivi on määrännyt, että vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Valitettavasti direktiiviä on tulkittu siten, että mittarit on ollut pakko asentaa, mutta ei ottaa käyttöön. Lokakuussa 2020 astuu voimaan kulutuksen mukaisen vesilaskutuksen pakollistava asetus. Mitä tämä tarkoittaa sinun taloyhtiössäsi?

Remontti

Tiedätkö kotitalouden suurimmat vesisyöpöt?

Asumisen perusedellytysten, veden, sähkön ja lämmön, tuottamiseen käytettävän energian kustannukset nielaisevat valtaosan taloyhtiön rahavirrasta. Vesi on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä, sillä vedenkäyttö muodostaa keskimäärin 37 % kokonaiskustannuksista. Kokonaisuutena veteen kuluu enemmän rahaa kuin koko taloyhtiön lämmittämiseen. Koska vesi on kallista, veden säästäminen on todellakin kannattavin energiainvestointi.

Remontti

Toimiva vedenhallinta on keskeinen osa kiinteistöjen kunnossapitoa

Toimiva vesitekniikka, johon kuuluu muun muassa sade- ja jätevesiviemäröinti, on olennainen osa kiinteistöjen ylläpitoa. Asiantuntevan kumppanin tuella vesitekniikka toteutuu edullisesti palvelun laadusta tinkimättä. Haussa onkin henkilökohtainen palvelu ja pitävät aikataulut – yritys, jossa myös työnjohto tekee töitä.

LVI

5 syytä siirtyä kokonaisvaltaiseen vedenkulutuksen mittaukseen

Reaaliaikainen vesidata on onnistuneiden päätösten edellytys. Uusi teknologia helpottaa kiinteistön koko vedenkulutuksen optimointia.

Talo

Passiivienergiatiilitalo Valkeakoskelle

Wienerberger Oy Ab:n ja VTT:n yhteistyöllä kehittämä passiivienergiatiilitalo rakennetaan vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuille. Kohde rakennetaan täystiiliperiaatteella: sekä rakennuksen runko että julkisivut muurataan poltetusta tiilestä.Rakennettava täystiilitalo on Suomen ensimmäisiä passiivienergiataloja. Lämmitysenergian tarve passiivienergiatalossa on vain 20-25 % tavanomaisen talon energian kulutuksesta. Pieni kulutus perustuu siihen, että rakennuksen lämmöntarve saadaan pieneksi passiivienergiatalon vaatimusten mukaisella lämmöneristyksellä, ilmanpitävyydellä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Ihmisistä, laitteista ja auringosta peräisin olevat lämpökuormat kattavat talvellakin suurimman osan lämmöntarpeesta. Myös rakennuksen massiivisuuden vaikutus tulee korostumaan passiivienergiataloissa lämmitys- ja jäähdytysenergian säästönä.

Kasvillisuus

Sienistä hyvinvointia – viljellyt vaihtoehdot lautaselle

Sienet ovat yhä melko harvinainen osa suomalaista ruokavaliota, vaikka niitä on saatavilla sekä luonnosta että viljeltyinä. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai osaamista sienestää, ja toisinaan myös sääolot, kuten viime kesänä, heikentävät luonnonsienten saatavuutta. Viljeltyjä sieniä sen sijaan on helposti saatavilla kaupoista ympäri vuoden.

Rakentaminen

Uusi kotisi vesiputket hyvissä ajoin

Asiayhteydestä riippuen putkiremontti tarkoittaa joko pelkkien käyttövesiputkistojen vaihtamista rakenteita avaamatta, koko talotekniikan uusimista tai jotain siltä väliltä. Onnistunut putkiremontti vaatii suunnitelmallisuutta sekä riittävän aikaisen varautumisen: remontin aloittamisessa kannattaa olla mieluummin etuajassa kuin myöhässä. Täysi varmuus tulevan remontin laajuudesta saadaan vasta, kun rakenteet päästään avaamaan ja tarkistamaan tilanne.

Remontti

Vesivahinko - ennaltaehkäistävä painajainen

Noin 70 % taloyhtiöille tapahtuvista vahingoista on vesivahinkoja. Finanssialan Keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia yli 36 000 vesivahingosta. Korvausten yhteissumma on noin 157 miljoonaa euroa, mikä kasvaa vuosittain. Luvussa ovat mukana ilmoitetut ja vahinkotapauksiksi hyväksytyt vesivahingot. Vahinkojen todelliset kustannukset arvioidaan ainakin kolme kertaa suuremmiksi, sillä kaikki vahingot eivät mene vakuutusyhtiön maksettaviksi.

LVI

Talvituuletus ja huono sisäilma?

Talviaikaan suomalaiset viettävät suurimman osan päivästä sisätiloissa. Terveysilma teetti lokakuussa kyselyn, jossa selvitettiin, mitä mieltä suomalaiset ovat kotinsa sisäilmasta. Kyselyyn vastasi 1000 iältään 18–86-vuotiasta. Tyytymättömimpiä ovat nuorimmat vastaajat, jotka kokevat saavansa eniten oireita huonon sisäilman takia. Toista ääripäätä edustavat eläkeikäiset, jotka viettävät eniten aikaa kotonaan. Talvituulettajien suuri määrä kertoo monien asuntojen riittämättömästä ilmanvaihdosta. Yllättävän moni kertoo pitävänsä ikkunaa lähes aina raollaan, myös talvella. Vain omakotiasujat, jotka tuntevat lämmityskulujen kasvun heti kukkarossaan, välttelevät talvella tuulettamista. Tulokset vahvistavat Terveysilman arvion, että joka kolmannesta asunnosta eli noin miljoonasta suomalaiskodista puuttuvat kokonaan raitista ilmaa sisälle tuovat ilmanvaihtoventtiilit.

LVI

Mitä korvausilmaventtiilit asennettuna kustantavat?

Päivittämällä taloyhtiön korvausilmaventtiilit kuntoon saadaan ilmanvaihto nostettua nykypäivän vaatimusten tasolle niin sisäilman laadun kuin asumismukavuudenkin osalta.

Remontti

Parvekkeet ja niiden korjaaminen

Korjaaminen lisää muutakin kuin käyttöikääSuomalaisessa rakennuskannassa on lähes miljoona parveketta, joista varsin merkittävää osaa odottaa korjaaminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi iso osa parvekkeista on jo ainakin kertaalleen korjattu, ja uudet korjauskierrokset odottavat tekijäänsä. Parvekkeiden korjaaminen tarkoittaa usein sitä, että parveke on poissa käytöstä ainakin yhden kesän kerrallaan.Parvekekorjauksilla voidaan jatkaa paitsi olemassa olevaa käyttöikää, myös parantaa parvekkeen käyttömukavuutta merkittävästi. Siksi korjaustavan valinnassa kannattaa miettiä muitakin tekijöitä kuin vain urakkatarjouksen loppusummaa.

Isännöitsijä

Lumityöt ja liukkauden torjunta talkoilla?

Rivitaloyhtiössämme on lumityöt tehty talkoilla, jossa vuoroviikoin vastuu siirtyy toiselle osakkaalle. Yhtiössä on 6 huoneistoa. Myös liukkauden torjunta seuraa lumivuoroja. Nyt yksi osakas kieltäytyy noudattamasta velvoitettaan.Voiko yhtiö yhtiökokouksen päätöksellä tehdä sopimuksen, jossa osakas tai yhtiö voi tilata työn, jolla osakkaan lumi- ja liukkaudentorjuntapalvelut suoritetaan viikolla, joka osuu kieltäytyjän kohdalle? Sopimuksen mukaiset kustannukset yhtiö veloittaa osakkaalta.

Luetuimmat

Kaikki kerrostalokodit saavat vesimittarit

Vesimittarien luenta

Luonnollinen asennusaika putkiremontti

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Älyominaisuuksilla on merkitystä vedenmittauksessa

Tiedätkö kotitalouden suurimmat vesisyöpöt?

Toimiva vedenhallinta on keskeinen osa kiinteistöjen kunnossapitoa

5 syytä siirtyä kokonaisvaltaiseen vedenkulutuksen mittaukseen

Passiivienergiatiilitalo Valkeakoskelle

Sienistä hyvinvointia – viljellyt vaihtoehdot lautaselle

Uusi kotisi vesiputket hyvissä ajoin

Vesivahinko - ennaltaehkäistävä painajainen

Talvituuletus ja huono sisäilma?

Mitä korvausilmaventtiilit asennettuna kustantavat?

Parvekkeet ja niiden korjaaminen

Lumityöt ja liukkauden torjunta talkoilla?

Luetuimmat

Uusimmat