Katsaus isännöintialaan: Haasteet ja mahdollisuudet

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva korostaa, että pääomasijoittajien omistamat yritykset asettavat korkeita kasvutavoitteita. Tämä tulee lisäämään yrityskauppoja varsinkin pääomasijoittajavetoisten yritysten kohdalla. Näillä yrityksillä on kovin hankala kasvaa ilman yrityskauppoja.

On laskettu, että yksi isännöitsijä hallinnoi keskimäärin 100 miljoonan euron arvosta kiinteistöomaisuutta. Tämä tosin vaihtelee huomattavasti paikkakunnittain. Joillakin alueilla Suomessa kiinteistöillä ei enää ole kovinkaan suurta arvoa, joka täten laskee hallittavan omaisuuden arvoa. Vaihteluväliksi onkin nyt ehdotettu 10–300 miljoonaa euroa.

Asunto-osakeyhtiöiden määrä on kasvanut vuoden 2020 luvuista (89 008 kpl) lukuun 91 831 kuluvaan vuoteen nähden. Näistä noin 55 000 asunto-osakeyhtiötä käyttää ammattimaisia isännöintipalveluja.

Asunto-osakeyhtiöiden määrän kasvu johtuu suuresti uudistuotannosta. Uudistuotannosta kuitenkin 2/3 on rakennettu vain kahdeksan kaupungin alueelle ja Suomesta löytyy 210 kuntaa, joihin ei ole rakennettu yhtään uutta kerrostaloa. Joillakin alueilla jopa 20 % asunnoista uhkaa jäädä ilman asukkaita. Kun taas esimerkiksi Espoon ja Vantaan alueella asuntojen tarve kasvaa entisestään, jopa 30 %.

‒ Jako taantuvien ja kasvavien alueiden välillä lisääntyy. Isännöinnin kannalta orgaaninen kasvu tulee vaikeutumaan. Tulevaisuuden kasvualueet löytyvät Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Ahvenanmaalta, kertoo Isännöintiliiton Olli Rekonen Isännöintiliiiton mediatilaisuudessa.

Kaikissa tarvitaan isännöinnin apua. Alle viiden asunnon taloyhtiöt eivät yleensä osta ammatti-isännöintiä, mutta tarve on kasvamassa, mikä tuo mukanaan merkittävää kasvupotentiaalia.

Nykyisinkin yli puolet taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä on eläkeläisiä. Hallituksessa toimivien keski-ikä on 62 vuotta. Taloyhtiöiden asukkaista tulevaisuudessa moni on iäkkäämpää. Tämä aiheuttaa paineita muun muassa esteettömyyskorjauksille. Myös sote-palveluiden puutteen vuoksi moni asuu omassa kodissaan pidempään. Isännöintialan olisi hyvä kehittää uusia toimintamalleja tähänkin tarpeeseen. Miten saada arki pyörimään turvallisemmin ja paremmin?

Muutokset tietojärjestelmissä ja toimintatavoissa voivat aiheuttaa kasvukipuja, mutta Koro-Kanerva uskoo, että kehitykselle on vielä paljon potentiaalia.

Fuusiot tarjoavat isännöintiyrityksille uusia mahdollisuuksia. Suuremmaksi kasvaneet yritykset pystyvät rekrytoimaan asiantuntijoita ja kehittämään omia digikehityshankkeitaan. Isännöintiliiton tuore järjestelmäselvitys osoittaa, että alan suurimmissa yrityksissä ollaan tyytyväisimpiä käytössä oleviin järjestelmiin, mikä parantaa toiminnan tehokkuutta.

Suurempi yrityskoko mahdollistaa erikoistumisen eri osa-alueilla, kuten taloyhtiöiden taloudellisten riskien hallinnassa, energiatehokkuudessa ja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Koro-Kanerva huomauttaa, että yhden ihmisen on hankala olla asiantuntija kaikissa asioissa, mikä korostaa erikoistumisen merkitystä tulevaisuudessa.

Huolimatta fuusioista ja kasvavista yrityksistä, isännöintiala on edelleen vahvasti pienten yritysten toimiala. Keskimäärin isännöintiyrityksissä on vain neljä työntekijää, ja monet asiakkaat arvostavat pienten yritysten tarjoamaa henkilökohtaista palvelua. Pienet yritykset ovat usein erikoistuneet tietyn alueen taloyhtiöihin ja tuntevat niiden tarpeet syvällisesti.

Isännöintiala on murroksessa, ja vuosi 2024 tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Ammatti-isännöinnin tarve kasvaa, ja yrityskauppojen lisääntyminen muuttaa alan rakennetta. Taloyhtiöiden päättäjien on tärkeää pysyä ajan tasalla alan kehityksestä ja varautua tuleviin haasteisiin, jotta he voivat tarjota asukkailleen parasta mahdollista palvelua.

Isännöintiala tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan yhteistyötä, innovatiivisia ratkaisuja ja joustavaa ajattelua, jotta se pystyy vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja haasteisiin.

Lähteet: Isännöintiliiton toimialakatsaus 2024, Isännöintiliiton mediatilaisuus.