Kierrätys kannattaa taloyhtiössä

Taloyhtiölle sekajäte tulee aina kalliimmaksi kuin oikein lajiteltu jäte, joten hyvin huolellinen lajittelu ja kierrätys säästää taloyhtiössä paitsi luonnonvaroja, myös selvää rahaa. Oikeat roskat oikeaan paikkaan. Siksipä kerrostaloissa ei ole enää jätekuiluja käytössä.

Kunnan jätehuoltomääräykset viime kädessä määräävät, mitä jätettä kerätään ja miten. Asumisessa syntyvä jäte on kunnan vastuulla ja määrää osittain sen, minne jäte viedään.

Taloyhtiö huolehtii jätehuollon järjestämisestä ja tekee sitä varten tarvittavat tilat ja rakennelmat. Jätehuolto voidaan jakaa myös yhteisjärjestelynä kiinteistönomistajien kesken, jolloin useilla taloyhtiöillä on yhteinen jätekatos ja jäterakennelma.

Kiinteistön tulee järjestää jätteenkuljetus joko kunnan järjestämänä tai sopimusperusteisesti. Yleensä tämä tarkoittaa jätehuoltosopimuksen tekemistä jonkun paikallisen jätteidenkeruuyrityksen kanssa. Myös jäteastioiden sijoittelusta piha-alueelle on olemassa omat sääntönsä.

Taloyhtiön asuntokohtainen keräysastia koostuu biojäte-, paperi-, kartonki- ja kaatopaikkajäteosioista. Biojäteastiaan menevät elintarvikkeet, suodatinpaperit kahviporoineen, talouspaperit, munakennot, kasvit multineen, puiset aterimet, hammastikut ja muut kompostoituvat jätteet. Tämän astian sisältö päätyy yhteisille kompostointilaitoksille, joissa jäte joko kompostoidaan tai mädätetään.

Laitoksissa mädättämisessä syntynyt metaani ei pääse karkaamaan suoraan ilmakehään. Kompostointi voidaan hoitaa myös kiinteistön omassa kompostissa.

Paperiastiaan kerätään uusiopaperi, kirjekuoret, värilliset paperit, mainokset, esitteet, sanoma- ja aikakauslehdet.

Kartonkiastia täytetään ruskealla pahvilla, ruskealla kartongilla, voimapaperilla, keksi- ja muropaketeilla, pizzalaatikoilla, kananmunakennoilla, sokeri-, jauho- ja leipäpusseilla, aaltopahvilla ja ruskeilla paperikasseilla. Pakkausten on oltava puhtaita. Keräyskartonkia ja –paperia ei saa sekoittaa keskeään, sillä kartongilla on erilainen kuiturakenne kuin paperilla. Kääre- ja lahjapaperit kuuluvat energiajakeeseen likaisten paperien ja pahvien kanssa.

Lisäksi pihan jätenurkkauksessa saattaa olla peltipurkkien ja lasin keräyslaatikot.

Kaatopaikka-astiaan laitetaan näissä tapauksissa kaikki muu näihin kuulumaton jäte.

Sähkö- ja elektroniikkajäte on tuottajavastuulain alaista jätettä ja sen kierrätysmaksu kerätään tuotteen hinnan SER-osuudessa, jolloin tuotteen maahantuoja ottaa vastaan romut. Ostotilanteessa myyjä ottaa vastaan vanhan tuotteen.

Puutarhatalkoissa kannattaa etukäteen arvioida tulevan jätteen määrä. Jos oksia, lehtiä ym. tulee vain vähän, ne kannattaa joko laittaa biojäteastiaan tai kerätä jätesäkkeihin. Isompaan jätemäärään kannattaa tilata irtolava.

Asunnon remontin yhteydessä remonttijäte on itse hoidettava pois. Jos remontti koskee koko taloyhtiötä, taloyhtiö on siinä tapauksessa velvollinen hoitamaan jätehuollon. Omasta, yksittäisen asunnon remontista aiheutuva rakennusjäte on kätevintä viedä pois peräkärryllä lajitellen erilaiset jätteet esim. omiin nurkkauksiinsa.

Jäteastioiden väärinkäytöksiä ei voida erityisesti valvoa, vaan valvonta jää naapurien ja jätteenkuljettajien tehtäväksi. Kierrätyksen idea voi kuitenkin mennä pilalle, jos vääriä jätteitä joutuu vääriin astioihin. Pahimmassa tapauksessa koko astian sisältö muuttuu kaatopaikkatavaraksi. Jätteiden lajittelu ja jätteenkeräyspisteen järkevä käyttö on siltä osin kaikkien taloyhtiön asukkaiden vastuulla. On ikävää, jos etummaisten jätesäiliöiden kansi ei mene pursuavien jätteiden vuoksi kiinni, ja samaan aikaan perimmäisessä säiliössä olisi tilaa. Pahinta on jättää pussi maahan, jolloin taloyhtiölle tulee siitä lisälasku. Jätesäiliöön laitetut ehjät pahvilaatikot taas vievät monen perheen roskille varatun tilan.

Biojätteen erottelu muusta jätteestä on jokaisen velvollisuus. Lajittelu edellyttää keittiössä omat jäteastiansa. Myös muita erilliskeräilyastioita tulee jokaisen hyödyntää.

Pihassa on järjestetty paikka jätteille, johon jäteauton on helppo päästä. Nykyisin jäteastiat ovat jätekatoksen suojassa. Jätteille on varattu yleisesti 660 litran astiat, biojäteastian ollessa enintään 240 litraa. Astiatarpeen määrää taloyhtiön koko ja viime kädessä kokemus. Myös kunnan jätehuoltomääräykset vaikuttavat.

Jätteet on suojattava niin, etteivät haittaeläimet pääse niihin käsiksi. Astioiden tyhjennys tapahtuu parin viikon välein, biojäte kerätään kesällä kerran viikossa ja talvella kahden viikon välein. Jätekatos on siitä hyvä, että sen seiniin saa kiinnitetyksi lajitteluohjeet sekä muut asiaa koskevat tiedotteet. Jos taloyhtiössä on jätehuone, jäteauton kuskilla on huoneeseen luonnollisesti avain. Jätteenkeräyskatosten lattian tulee olla valmistettu jostain kovasta materiaalista, eikä siinä saa olla tyhjentämistä haittaavia kynnyksiä. Katoksen tulee kaikkiaan olla sellainen, ettei se rikkoudu helposti. Sijoittelussa on otettava huomioon myös paloturvallisuus ja huoneistojen sisäilma – jätekatos ei saisi olla alle kahdeksan metrin päässä ilmanvaihtoaukoista.