Kiinteistölle ja irtaimistolle on omat vakuutuksensa
Putkiremontti vaikuttaa vakuutuksen hintaan
Omakotitalossa ja taloyhtiössä asuvan vakuutuksissa on oleellinen ero. Omassa omakotitalokiinteistössään asuva vakuuttaa sekä rakennukset että irtaimiston. Osakeyhtiössä asuttaessa taloyhtiö sitä vastoin vakuuttaa kiinteistön ja asukas kotivakuutuksen myötä irtaimiston kiinteistön sisällä.
On tärkeää, että taloyhtiön vakuutukset ovat ajan tasalla. Kiinteistön vakuutusten lisäksi taloyhtiöissä tulee huomioida myös mahdolliset tapaturma-, työeläke- ja vastuuvakuutukset, mikäli ne ovat tarpeen.
Taloyhtiön vakuutusten laajuus vaihtelee aina taloyhtiöittäin. Oman taloyhtiönsä vakuutusten laajuuden saa tarkastettua isännöitsijältä niin halutessaan. Vakuutuksia löytyy eri nimillä ja erilaisilla rajaavilla ehdoilla eri vakuutusyhtiöistä.
Kiinteistön vastuuvakuus korvaa ulkopuolisille aiheutuneita henkilö- ja esinevahinkoja, joista kiinteistön omistaja on vastuussa. Yhtiöjohdon vastuuvakuutus korvaa yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutuneita varallisuusvahinkoja, joista hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja (isännöitsijä) on vastuussa. Myös yhtiökokouksen ulkopuolinen puheenjohtaja kuuluu vakuutuksen piiriin.
Kiinteistön oikeusturvavakuutus sitä vastoin korvaa asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja riita- ja hakemusasioissa, jotka koskevat kiinteistön omistusta, hallintaa, hoitoa ja käyttöä. Lisäksi osakkeenomistaja, joka vuokraa asuntoaan voi hankkia kattavan turvan Huoneistoturva-vakuutuksella.
Kiinteistövakuutuksen ja kotivakuutuksen erot
Kiinteistövakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman ehtojen mukaisen vahingon. Tällaisia vahinkoja ovat esimerkiksi tulipalo, putkivuoto, viemäritukos, ilkivalta, myrskyvahinko ja vastuuvahingot. Kiinteistövakuutuksesta ei kuitenkaan korvata asukkaiden tuottamuksellisia vahinkoja.
Rakennus-, suunnittelu- ja asennusvirheitä ei korvata kiinteistövakuutuksesta, vaan ne korvataan rakennus-ja asennustyövakuutuksesta, jonka ottaa työn suorittava rakennusurakoitsija.
Myöskään asukkaan irtaimisto ei kuulu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin, vaan se on vakuutettava erikseen kotivakuutuksella. Kotivakuutus on usein yhdistelmä kodin irtaimen omaisuusvakuutuksesta, vastuuvakuutuksesta ja oikeusturvavakuutuksesta. Kotivakuutuksissa tarjolla on hyvin erilaisia tuotteita pelkästä palovakuutuksesta hyvinkin laajaan turvakokonaisuuteen.
Taloyhtiö vakuuttaa "itsensä" ja asukkaat vastaavat oman irtaimistonsa vakuutusturvasta.
Vahingon sattuessa
Taloyhtiön ja osakkaan kesken vakuutusasiat tulevat yleisimmin esille erilaisten vahinkojen korvaustilanteiden yhteydessä. Onkin tärkeää huolehtia myös omasta kotivakuutuksestaan, sillä taloyhtiön vakuutukset eivät tee asukkaiden kotivakuutuksia tarpeettomiksi.
Korjausvastuuseen ei vaikuta se, minkälaisia vakuutuksia yhtiöllä tai osakkeenomistajalla on. Kiinteistön täysarvovakuutuksen ja kotivakuutuksen korvauspiirit eivät täysin vastaa asunto-osakeyhtiölain mukaista korjaus- ja kunnossapitovastuun jakoa yhtiön ja osakkaan välillä. Kiinteistövakuutuksen korvauspiiri on eräiltä osin laajempi kuin asunto-osakeyhtiön korjausvastuun piiri.
Molempien vakuutusten ehdot poikkeavat osin toisistaan eri vakuutusyhtiöissä.
Vahinkotilanteessa tulee ensimmäiseksi yleensä selvitettäväksi se, korvaako yhtiön tai osakkeenomistajan vakuutus vahingon. Jos kiinteistössä tapahtuu esimerkiksi tulipalo tai putkivuoto, syntyy usein vahinkoa myös asukkaiden irtaimistolle. Lisäksi asukkaille voi syntyä muita kuluja, kuten ylimääräisiä kustannuksia muualla asumisesta tai varastointikustannuksia ja taloudellisia menetyksiä. Tällöin korvausta haetaan asukkaan omasta kotivakuutuksesta.
On myös tärkeää muistaa, että asukas voi joutua vastuuseen kiinteistölle aiheuttamistaan vahingoista. Mikäli asukas aiheuttaa huolimattomuudellaan vahinkoa kiinteistön rakenteille, taloyhtiö voi vaatia korvauksia asukkaalta. Asukas voi puolestaan hakea korvausta kotivakuutuksensa mahdollisesta vastuuvakuutusosasta.
Putkiremontti vaikuttaa vakuutuksen hintaan
Yleisesti ottaen rakennuksen rakennusvuosi ja putkiston ikä/uusimisvuosi vaikuttavat vuotovahinkoriskiin. Yleensä mikäli rakennuksen ikä on alle 25 vuotta, oikeuttaa se alennukseen vuotovahinkovakuutuksen vakuutusmaksusta. Alennus on täysimääräinen uudella rakennuksella. Alennusprosentti pienenee vuosittain vakuutuskauden vaihtuessa.
Ikävähennysprosentit ovat vakuutusyhtiökohtaisia.
Alennus vaikuttaa siis vakuutusmaksuun siihen saakka, kun rakennuksen ikä saavuttaa, vakuutusyhtiöstä riippuen, 20–25 vuotta. Mikäli tätä vanhemman rakennuksen vesi- ja viemäriputkisto on uusittu, saa myös vastaavan alennuksen vakuutuksesta. Tällöin putkiston iän laskenta alkaa uusimispäivästä.
On myös huomioitavaa, että kun putkiston ikä ylittää 15 vuotta vuotovahingon tai laiterikon tapahtuessa, tehdään putkiston tai laitteen ikään liittyvä ikävähennys vuotovahingon määrästä. Eräässä ikävähennysprosentin laskutavassa saadaan ikävähennysprosentti laskemalla yhteen 10 % perusvähennys sekä 2 % jokaista 15 vuotta ylittänyttä vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättynyttä täyttä kalenterivuotta kohden.
Ikävähennysprosentti voi kuitenkin olla enimmillään 60 %. Vähennykset tehdään myös vian etsimisestä sekä rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta.
Ohje
Yksi tapa laskea vakuutuksen ikävähennys
ESIMERKKI: Asuinrakennuksen vesijohtoputkisto rikkoutuu ja putkistosta vuotanut vesi aiheuttaa rakennukselle 30 000 euron vahingon. Kun rakennuksen ikä on 50 vuotta, mutta siihen on tehty täydellinen putkiremontti 9 vuotta sitten, vuotovahingosta ei tehdä ikävähennystä.
As.oy Remontti-Mallinnus maksaa tällä hetkellä Kiinteistövakuutusta talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen kera 1453,49 euroa. Kun putkiremontti on saatu tehtyä, laskee myös vakuutuksen hinta. Tämän jälkeen vakuutuksen hinta on 857,93 €.
Mikäli putkiremonttia ei olisi tehty, ikävähennys vuotovahingon korjauskustannuksista olisi ollut 60 % (10 + 35 x 2=80 % > 60 %) eli korvauksen määrä olisi ollut 12 000 € vähennettynä omavastuun määrällä.