Kiinteistöosakeyhtiöt: Mikä se on ja miten se toimii?
Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.02.2025
Kiinteistöosakeyhtiö ei ole itsenäinen yhtiömuoto, vaan siihen sovelletaan osakeyhtiölain (624/2006) säännöksiä. Yhtiö siis toimii, kuten mikä tahansa osakeyhtiö. Sen vuoksi yhtiöstä ei tässä yhteydessä esitetä informaatiota.
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö
Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on asunto-osakeyhtiölain 28-luvun 2 §:ssä tarkoitettu muu osakeyhtiö kuin asunto-osakeyhtiö. Sen yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa ja jonka jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä yhtiön rakennuksessa olevaa huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstä.
Tällaiseen keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön sovelletaan uuden asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Em. yhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiöön sovelletaan joko kokonaan tai osittain osakeyhtiö-lain määräyksiä.
Jos keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön perusilmoitus on tehty ennen 1.1. 1992, siihen sovelletaan uutta (2010) asunto-osakeyhtiölakia vain, jos tästä on määräys yhtiöjärjestyksessä.
Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeenomistajat voivat vuokrata omistamiaan osakkeita vastaavat tilat omissa nimissään ja saada vuokratuotot itselleen. "Tavallisessa" kiinteistöosakeyhtiössä vuokranantajana on yhtiö, jolle maksetaan myös vuokra.
Sillä, kumpaa lakia sovelletaan, on lähinnä merkitystä yhtiöjärjestyksen sisällössä. Jos keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, tulee yhtiöjärjestyksen vastata kaikilta osin asunto-osakeyhtiölain määräyksiä.
Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on silloin, kun siihen sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia, oltava mm. määräykset yhtiövastikkeen määräämisperusteista sekä siitä, mikä elin päättää yhtiövastikkeen suuruudesta ja maksutavasta.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
Rakennusluvat ja ilmoitukset – pienremontin sudenkuopat: Osa 3
Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistusrekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
Asunto-oy:n ja osakkeenomistajan vastuut
Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.
Voiko hyötypuutarhan rakentaa kerrostalon katolle?
Kattopuutarhat ovat erittäin suosittuja maailman suurkaupungeissa. Kattopuutarhoilla on suuri merkitys kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden lisääjinä. Ne tarjoavat lisää elintilaa elintärkeille pölyttäjille ja toimivat hiilinieluina. Taloyhtiön asukkaille ne tarjoavat elämyksellisiä kokemuksia ja hyötyviljelmiä.
Huoneistokohtainen ilmanvaihto kaikkien viihtyvyydeksi
Ilmanvaihtoa pidetään miellyttävänä, kun se on huomaamaton ja mukautuu erilaisiin tarpeisiin esimerkiksi perheen koon, työaikojen ja muiden elintapojen mukaan. Ilmanvaihdon säätömahdollisuus tarkoittaa kustannussäästöjä niin taloyhtiölle kuin sen asukkaillekin.Kerros- ja rivitalojen samankokoisissa asunnoissa asuvien henkilöiden määrä voi vaihdella paljon niin vakituisesti kuin vuorokauden tai vuodenajan vaihtelujenkin mukaan. Ilmanvaihdon kannalta se tarkoittaa asuntokohtaisesti hyvinkin erilaisia tarpeita kulloisenkin henkilökuormituksen mukaan. Keskitetyn ilmanvaihdon haasteena onkin yhä yksilöllisempi elämänrytmi, jolloin peseytyminen tai ruoanlaitto voi ajoittua lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Huoneistokohtaisella, parhaimmassa tapauksessa kosteus- ja hiilidioksidianturein varustetulla, ilmanvaihdolla taas pystytään vaihteleviin tarpeisiin vastaamaan.
Rakennus- tai remonttihankkeen valmistelu
Pientalohankkeissa rakennushankkeeseen ryhtyvä on yleensä rakentajaperhe, jolla toiveet ovat korkealla. Realistiset tavoitteet ja kustannustilastot eivät kuitenkaan aina vastaa rakennuttajan kaikkia haaveita. Koko hankkeen onnistumisen kulmakivenä on rakennusalan realiteetit ymmärtävä rakennuttaja. Rakennuttaja tekee hankkeen valmisteluvaiheessa keskeiset päätökset, jotka suuntaavat projektin halutulle reitille.Kaikilla rakennuttajilla, varsinkin kun lähdetään ensimmäiseen pientalohankkeeseen, ei ole kovinkaan laajaa kokemusta johtaa hallitulla tavalla rakennushanketta alan normien mukaan. Urakassa piilee myös lisätyövaaroja, jotka pitää ottaa huomioon heti alussa.Useimmiten tarvitaan kokeneita asiantuntijoita rakennuttajan luottohenkilöiksi, jotta säästytään turhilta yllätyksiltä ja budjetin pettämiseltä.Tilaajan (=rakennuttajan) oikeaksi kädeksi tyypillisesti valittu rakennuttajakonsultti valmistelee hankkeen keskeisimmät päätökset ja laatii realistisen hankeaikataulun heti alussa tilaajan käyttöön. Rakennuttajakonsultti vahvistaa rakennuttajan ja suunnittelijoiden yhteistyön onnistumisen edellytyksiä tuomalla suunnittelu- ja työmaavaiheeseen oikea-aikaista tietoa tilaajan päätösten pohjaksi.
Maalämpöä palveluna: selvitä oman kiinteistösi säästöpotentiaali
Vuonna 2023 jo noin 1100 suomalaista taloyhtiötä valitsi lämmitysmuodoksi maalämmön (Tilastokeskus). Varsinkin vanhoille taloyhtiöille keskeinen syy vaihtoon on raha. Paljonko vaihtamalla maalämpöön palveluna voi siis säästää?
Kotimainen, kestävä ja ajaton julkisivujärjestelmä
weber SerpoVent Julkisivujärjestelmä mahdollistaa levyrappauksen lisäksi myös muiden julkisivumateriaalien tehokkaan käytön ja ajattoman lopputuloksen.SerpoVent Julkisivujärjestelmä sisältää kaiken tarvittavan rakennusrungosta valmiiseen julkisivupintaan asti ollen asiakkaan kannalta hyvin helppo ja yksinkertainen ratkaisu, sillä kyseessä on valmis kokonaisuus. Kaikkien järjestelmän osien yhteensopivuus ja toimivuus on varmistettu Suomen vaativassa ilmastossa - sekä käytännön kohteissa että kattavin testein ja laskelmin. Lisäksi järjestelmän kaikki tuotteet ovat CE-merkittyjä. Parasta kuitenkin on, että julkisivujärjestelmän tuotteet saa yhdeltä ja samalta toimittajalta turvallisesti sekä luotettavasti.
Onko osakkaan pakko maksaa ylimääräinen vastike?
Meillä kerätään yleensä ylimääräinen yhtiövastike taloyhtiön korjauksiin. Viime vuonna kerättiin ylimääräinen vastike, kun suihkutiloihin vaihdettiin silikonisaumat. Kahteen asuntoon ei tarvinnut vaihtaa, vaikka he maksoivat vastikkeen. Jos tänä vuonna kerätään jälleen vastike korjauksia varten, ovatko he velvollisia maksamaan vastikkeen, vaikka eivät voineet hyödyntää sitä omaan asuntoon vaan ns. maksoivat toisten korjaukset.Onko tällainen ylimääräinen vastikkeen keräys osakkaan pakko maksaa?
Luetuimmat
Uusimmat