Kokouspäätöksen moittiminen: Milloin ja miten se on mahdollista?
Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.02.2025
Yhtiökokouksen päätöstä voidaan moittia, jos asian käsittelyssä ei ole noudatettu lain tai yhtiöjärjestyksen vaatimia menettelymääräyksiä ja tämä on voinut vaikuttaa joko päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomistajan oikeuteen tai, jos se on asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen määräysten vastainen. Moiteoikeus on osakkeenomistajalla.
Moittiminen toteutetaan nostamalla kanne yhtiötä vastaan yhtiön kotipaikan tuomioistuimessa. Kanteessa voikaan vaatia päätöksen julistamista kokonaisuudessaan pätemättömäksi tai sen muuttamista. Kanteessa voidaan myös vaatia päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä.
Kanne on pantava vireille määräajassa. Määräaika on kolme kuukautta siitä, kun päätös on tehty. Määräaika alkaa siten kulua kokousajankohdasta eikä esim. siitä, kun osakkeenomistaja on saanut tiedon pöytäkirjasta.
Jos kannetta ei ole pantu vireille kolmen kuukauden määräajassa, jää päätös pysyväksi.
Tuomioistuimen päätös, jossa yhtiökokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai sitä on muutettu, koskee myös niitä osakkeenomistajia, jotka eivät ole olleet oikeudenkäynnissä osallisina.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Onko taloyhtiössä tapahtunut kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönti?
Kyse on vakavasta asumishaitasta. Ylemmän kerroksen lattia-asennus on todettu virheelliseksi ja äänieristys on todettu mittauksella (v. 2020) merkittävästi heikommaksi kuin rakennusajan ( -72) standardi. Korona-ajan tuoma muutos kyseisen asunnon asukasmäärässä on vielä huonontanut olosuhteita.Remonttihanke on ollut vireillä mutta ei etene. Tietoa on annettu huonosti. Ensin luvattiin remontti alkuvuodesta, mutta se vesittyi. Sitten maaliskuussa, mutta remontointivelvollinen ilmoitti pelkäävänsä koronaa ja asia siirtyi kahdella kuukaudella.Nyt rokotukset ovat kunnossa ja remontin piti alkaa kesäkuun alkupuolella. Mitään ei tapahdu. Isännöinti tukee yläkerran asukasta vahvasti ja minua syytetään meluherkkyydestä ja kuvittelusta. Hallituksen pj ei vastaa sähköposteihini. Mitä laki sanoo joutuisuusvaatimuksesta?
Hallitus toimi väärin, kuka maksaa ja mitä?
Taloyhtiössä tehtiin piharemontin suunnittelu. Kustannukset olivat n. 6000 €. Taloyhtiössä käytiin yhteinen katselmus missä osa hallituksen jäsenistä päätti tehdä lisäsuunnitelmia, jonka seurauksena suunnittelukustannukset lisääntyivät n. 2000 €. Hallitukselle ei ole yhtiökokous antanut valtuutusta lisäsuunnitelmien tekemiseen eikä asiasta ole pidetty ylimääräistä yhtiökokousta, missä asia olisi käsitelty. Onko osakkaalla, joka ei hyväksynyt suunnitelman muutoksia mahdollisuus kiistää tai riitauttaa asia ja kuka on lisäsuunnitelmien maksajana? Onko se hallitus? Kun asiasta laitettiin hallitukselle viesti, niin se ei ole vastannut eikä perustellut asiaa. Minkä ajan kuluessa tuollainen asia olisi otettava esille?
Taloyhtiö uudisti kerrostalon ilmeen parvekelasituksilla
Helsingin Pohjois-Haagassa sijaitseva 24-asuntoinen taloyhtiö aloitti kesällä lasitusurakan, jossa yhtiön jokaisen asunnon parvekkeet lasitettiin. Yleisimmät syyt lasitusurakkaan ryhtymisestä ovat asukkaiden viihtyvyys sekä taloyhtiön arvo sekä julkisivun siisteys. 1960-luvulla rakennetussa kolmikerroksisessa kerrostalossa haluttiin lasitetun julkisivun lisäksi hankkia lasituksiin integroitavat parvekekaihtimet.Taloyhtiön isännöitsijä Erkki Oksanen oli mukana pyytämässä tarjouksia lasitustoimittajilta, ja lopuksi valinta oli taloyhtiön kannalta selvä.‒ Lumon valikoitui urakan lasitustoimittajaksi laadukkaiden tuotteiden ja kokonaisvaltaisen palvelun vuoksi. Yhteistyö on sujunut hyvin ja olemme operoineet aikataulujen puitteissa, kertoo Oksanen projektista.
Naapuri metelöi - mitä teen?
Yläkerran huonokuuloinen naapuri pitää televisiotaan pauhaamassa olohuoneensa patterin päällä. Patterin kautta siirtyvä meteli huoneistossamme on sietämätöntä. Patterin päälinjastossa voi myös olla aukko, josta ääni kantautuu. Talossa on ollut muitakin halkeamakohtia.Asiasta on ilmoitettu isännöitsijälle tarkasti tapahtumat aikoineen kuvaillen. Isännöitsijä on todennäköisesti laittanut asukkaalle huomautuksia metelistä. Edellisen isänöitsijän mukaan hallituksen jäsenet ovat pyytäneet olla asiaan reagoimatta, koska meteli on tavanomaista. Kukaan ei ole paikan päällä käynyt asiaa toteamassa huoneistossamme, eikä tekninen isännöitsijä voi tulla, koska hallitus sen estää. Kuitenkin, en kuule naapurin television pauhun takia omaa televisiotani. Kotiteatterin ostaminen ei auttanut.Meteliä on päivittäin ja jatkuu tuntikausia. Asia on ollut esillä huoltoyhtiössä ja isännöitsijällä yli vuoden ja on mielestäni jo kiusaamista. Meteli jatkuu huomautuksista huolimatta. Mitä teen - otanko yhteyttä poliisiin?
Luetuimmat
Uusimmat