Kukkasipulit saattelevat puutarhaa kaikkiin vuodenaikoihin

Vaativat lajit tarvitsevat laadukkaan ja syvämultaisen, kuohkean ja läpäisevän kasvualustan. Sellaisia ovat esimerkiksi pitkälle jalostetut korkeavartiset ja papukaijatulppaanit tai liljat ja suuret laukat. Istuta ne kukkapenkkiin tai hyvin muokattuun muuhun istutusalueeseen omaksi ryhmäkseen tai muiden kasvien lomaan.

Osa lajeista jaksaa kasvaa jopa nurmikossa, vaikka ne joutuvat siinä kilpailemaan tiiviskasvuisen nurmen juuriston kanssa. Istuta nurmikkoon vain pienimpiä ja varhaisimpia kukkijoita, sillä nurmen leikkuuseen ei voi ryhtyä ennen kuin kukkasipulit ovat lakastuneet. Idänsinililjat, kiurunkannukset ja kasvitieteelliset krookukset jaksavat yleensä levitä hyvin nurmikossa. Siemenistä leviävät lajit kannattaa säilyttää leikkaamatta, kunnes siemenet kypsyvät. Monilla varhaiskevään kukkijoilla, kuten kiurunkannuksilla, se tapahtuu onneksi aika nopeasti.

Jos puutarhassasi on pienikin niitty, istuta sinne sekalainen valikoima lähellä luonnonlajeja olevia kukkasipuleita. Saat viehättävän lisän sen kukkaloistoon. Ja mikä parasta, niityllä kukinnan jälkeen lakastuvat lehdet eivät häiritse, sillä ne piiloutuvat kätevästi muun kasvillisuuden sekaan.

Puiden alustat ovat myös hyviä paikkoja sipulikukille. Kun puut ja pensaat eivät vielä ole täydessä lehdessä, puutarhan varjoisemmissakin paikoissa on tavallisesti enemmän valoa kuin myöhemmin kesällä. Silloin olot ovat juuri sopivat varhaisille kukkijoille, kuten kevätkurjenmiekoille, idänsinililjoille, krookuksille, kevättähdille ja kevätkelloille.

Kivikkoryhmiin, joissa multakerros on ohutta, maa läpäisevää ja kuivaakin, sopivat luonnonlajeja lähellä olevat sipulilajit, kuten kevätkurjenmiekat, pikkunarsissit, kasvitieteelliset krookukset ja villitulppaanit. Kivikossa sipulit harvoin kärsivät talvimärkyydestä, josta ne eivät lainkaan pidä. Keväällä taas, kun kosteutta tarvitaan, sitä on usein kivikkopaikoissakin. Ja jos ei ole, kastelu on aina helpompaa kuin liiallisen kosteuden poisto. Kukinnan jälkeen moni kukkasipuli toivoo kuivahtavaa maaperää, joka usein kivikkotarhoissa toteutuu.

Lue miten tunnistat laadukkaat kukkasipulit ja miten istutat ne

Matalien havukasvien tai lehtipensaiden lomaan sopivat muuta kasvillisuutta hieman korkeammaksi kasvavat sipulikukat, jotta ne näkyvät hyvin ja korostuvat hienosti taustaansa vasten. Seuraavan vuoden kukinnalle on eduksi, jos lehdet saavat lakastua paikoilleen ennen kuin ne korjataan pois. Lakastumisvaihe tuntuu usein roskaiselta tai epäsiistiltä, mutta jos etualalla on pikku pensaita tai perennoja, jäävät ränsistyvät lehdet piiloon muun kasvillisuuden taakse.

Pienemmissä pihoissa näyttävyyttä loihditaan muilla kuin kukkien määrillä. Esimerkiksi muutaman sipulin ryppäistä voi kasvattaa vaikuttavia kukkayhdistelmiä. Niiden yksityiskohdat tulevat hyvin esiin, kun istutuspaikat valitaan kulkureittien tai oleskelupaikkojen läheltä. Hyödynnä yhdistelmissä erilaisia muotoja, kuten helmihyasintin ja narsissien tai isokevättähden ja pikkutulppaanien vastakohtaisuutta.

Keväällä kukkivia sipuleita voi istuttaa syksyllä ruukkuihin ja talvettaa ne kylmäkellarissa tai muussa riittävän viileässä (0–10 °C) paikassa. Viileys on tärkeää, sillä kukkiakseen ne tarvitsevat kylmäkäsittelyn, joka maahan istutettaessa tapahtuu talvella luonnostaan. Liian lämmin varasto houkuttelee ne myös kasvuun liian aikaisin. Kun kevätaurinko alkaa lämmittämään, ruukut nostetaan patiolle tai parvekkeelle, portaille ulko-oven viereen tai muuhun paikkaan, missä ne ovat hyvin esillä.

Katso ruukkuistutuksen niksit

• Kukinta-aika riippuu kasvupaikasta, säistä ja kevään tulosta, joihin eri lajit reagoivat eri tavoin. Siksi voi olla vaikeaa täsmäyttää useiden lajien kukintaa samanaikaisiksi. Istuta varmuuden vuoksi yhteen sellaiset lajit, jotka eivät häiritse silmää väriyhdistelmillään, vaikka kukinta-ajat eivät osuisikaan aivan suunniteltuihin aikoihin.
• Sipulikukkien kasvukorkeudet ovat vain suuntaa antavia. Valo-olot, kasvualustan syvyys ja ravinteikkuus, kosteus, lämpötila jne. vaikuttavat lopulliseen korkeuteen. Siksi ei aina ole helppoa sijoitella korkeimpia lajeja taakse ja matalampia eteen. Jos kasvukorkeudet ovat suunnitelmassasi tärkeitä, valitse lajit, joilla on suuri korkeusero ja onnistut yhdistelyssä varmimmin.
• Puiden alustoilla kasvuolot ovat erilaiset kuin hyvässä kukkapenkkimaassa. Kasvualusta saattaa olla matalaa, kun puiden juuret kasvavat siellä myös. Jos tulee kiusaus istuttaa sipulit liian pintaan, saattaa kukinta jäädä vaisuksi tai sipulit paleltua. Keväisin puiden alustoilla riittää yleensä kosteutta, jota sipulitkin silloin tarvitsevat. Koivun ja kuusen juurella on usein kuivaa, joka vaikuttaa sipuleiden kasvuun.
• Osa näyttävistä puutarhalajeista voi olla lyhytikäisiä. Istutuksia kannattaa täydentää vähän joka vuosi kukkaloiston varmistamiseksi. Esimerkiksi pitkälle jalostetut tulppaanit, kuten papukaija- ja liljankukkatulppaanit, saattavat pikkuhiljaa taantua. Narsissit, laukat, pikarililjat, ja muut liljat sekä lähellä luonnonlajeja olevat sipulit ovat pitkäikäisiä. Samoin useimmat pikkusipuleista.
• Jyrsijät voivat tehdä tuhojaan. Suojaa tarvittaessa verkoilla tai valitse lajeja, jotka eivät ole niille mieleen. Usein laukat, pikarililjat ja narsissit jäävät koskemattomiksi.

Teksti: Muhevainen Oy, Tuuli Järvinen

Kuvat: iStock