Lappeenrannan Kurjentiellä kerrostalot korjataan tiilellä

Kun julkisivun peruskorjausvaihtoehtoja alettiin miettiä, oli vaihtoehtoja alkuvaiheessa useita. Mietittiin mm. eristerappausta sekä erilaisia laattaverhouksia, joista tiililaattaverhous oli vielä viime metreille saakka mukana, mutta koska tavoitteena oli elinkaariedullinen ja varma ratkaisu, oli perinteinen paikalla muurattu tiiliverhous varteenotettava vaihtoehto, toteaa Sinkko. Vaikka julkisivukorjauksia tehdään tänä päivänä monillakin eri tavoilla, tulisi elinkaari ja sen aikaiset huoltokustannukset ottaa entistä paremmin huomioon, onhan peruskorjaus sekä asukkaiden että kiinteistön omistajan kannalta kallis ja hankala operaatio. Kun tiijulkisivun alla keksittiin käyttää paikallavalun sijasta uudentyyppistä elementtiratkaisua, tuli muuratusta julkisivusta loppujen lopuksi sekä halvin että urakoitsijankin kannalta sopivin ratkaisu, jatkaa Sinkko.

Paikalla muurattu tiili koetaan peruskorjauksessa usein hankalaksi ratkaisuksi, koska se vaatii useimmiten betonista valetun sokkelilevennyksen alleen. Tähän kohteeseen kehitettiin kuitenkin uudentyyppinen perustustyötä nopeuttava elementtiratkaisu, joka säästi sekä aikaa että työkustannuksia. Koska rakennus on pilariperustainen, valettiin sokkelielementtien alle pilarien kylkeen ainoastaan pilasterit, joiden päälle asennettiin valmiit yläpuolista muurausta kantavat sokkelielementit, jotka edelleen sidottiin yläpäästään pulttaamalla vanhaan sokkeliin kiinni. Uusista perustuksista ei aiheutunut kovinkaan suurta lisäkustannusta, koska sokkelin juuret jouduttiin salaojien uusimista varten joka tapauksessa kaivamaan auki. Perustamisvaihe sujui kaiken kaikkiaan varsin nopeasti ja muuraus päästiin aloittamaan niin ikään nopeammin, kertoo kohteen vastaavana mestarina toimiva Seppo Pahkala Lujatalo Oy:stä.

Julkisivumateriaaliksi valittiin aiempaa väritystä mukaillen Wienerbergerin punainen sileä moduulikokoinen tiili.

Paikalla muurattu punatiili vanhenee kauniisti ja se on myös vähän huoltoa vaativa julkisivuratkaisu. Lappeenrannassa on muutenkin pitkät perinteet punatiilen käytöstä, ovathan esimerkiksi Lappeenrannan vanhan kasarmialueen yli sata vuotta vanhat kauniisti kirjoillut julkisivut niin ikään punatiiltä, tähdentää Sinkko.

Varsinaista energiakorjausta esimerkiksi ulkoseinien lämmöneristystä lisäämällä ei rakennuksiin tulla tekemään, vaan energiatehokkuuden parantaminen tehdään lähinnä ikkunat uusimalla sekä asentamalla taloihin hyvällä hyötysuhteella lämpöä talteen ottava ilmanvaihtojärjestelmä. Talojen alkuperäiset 1980-luvun ikkunat eivät olleet vielä lämpölaseja, mutta vaihtamalla ne U-arvoltaan 1,0 W/m2K oleviin MSE/MEK tyyppisiin 3-lasisiin puu-alumiini-ikkunoihin, saadaan aikaan jo merkittävää energiansäästöä. Ilmanvaihtojärjestelmäksi valittiin talokohtainen tulo ja poistoilmajärjestelmä.

Ilmanvaihtokoneena toimii pyörivällä lämmönsiirtimellä varustettu Systemairin DV Compact 20, jonka lämmönsiirtimen hyötysuhde on 57 %. Koska taloissa ei alkujaan ollut iv-konehuoneita, joudutaan ne nyt rakentamaan. Aluksi tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa rakennusten kattomuotoa olisi muutettu hieman jyrkemmäksi harjakatoksi, jolloin iv-konehuone olisi voitu sijoittaa katon välitilaan. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin ja kattomuoto säilytettiin entisellään. Sen sijaan uusi iv-konehuone päätettiin sijoittaa kummankin talon päädyssä sijaitsevaan ylimmän kerroksen kolmion yhteen huoneeseen. Talojen kahdesta kolmiosta tulee peruskorjauksen myötä kaksioita ja iv-laitteille saadaan samalla riittävästi tilaa. Konehuoneeksi muutetun tilan ääneneristystä jouduttiin kuitenkin parantamaan monin eri tavoin äänihäiriöiden välttämiseksi; esimerkiksi lattia eristettiin ja sen päälle valettiin betonista tärinöitä vaimentava kelluva lattia.