Etusivu

Remontti

Luonnonsuojeluun merkittävä lisärahoitus budjettiriihestä

Rakentajan toimitus

Päivitetty 21.02.2025

Luonto on asetettu etusijalle budjettiriihessä.

Hallitus päätti budjettiriihessään esittää luonnonsuojeluun sadan miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2020. Tärkein rahoituksella käynnistettävä hanke on kymmenvuotinen elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma. Sillä on määrä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa viimeistään 2030 mennessä ja turvata elintärkeiden ekosysteemien toiminta. Reilu 10 miljoonaa luonnonsuojelun lisärahoituksesta kanavoituu maa- ja metsätalousministeriön kautta.

"Luonnon monimuotoisuuden kriisi on aivan yhtä akuutti kuin ilmastokriisi. Tartumme nyt tähän tosissamme, ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousee historiallisen korkealle tasolle. Suojelemme valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ja ennallistamme soita ja perinneympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, metsälaitumia ja hakamaita, mikä mahdollistaa rikkaan lajiston paluun. Lisäksi kunnostamme lintuvesiä ja -kosteikkoja, mikä on välttämätöntä uhanalaisten vesilintujemme, kuten punasotkan ja nokikanan, suojelulle", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ministeri Mikkonen: Tartumme tosissamme akuuttiin luonnon köyhtymisen kriisiin

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan ja rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Lisärahoituksen turvin vahvistetaan myös luonnonsuojelun henkilöresursseja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja Suomen ympäristökeskuksessa SYKEssä ja lisätään Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien rahoitusta sekä korjausvelan hoitoa ja panostuksia retkeilyreitteihin erityisesti kansallispuistoissa.

Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan jatkamalla vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, ja myös ravinteiden kierrätyksen Raki-hanke saa jatkoa.

Energiakorjauksiin tukea, avustukset sähköautojen latausinfraan yli kolminkertaistetaan

Energiatehokasta asumista edistetään varaamalla erityisesti asuinkerrostalojen energiaremonttien tukemiseen 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonaa vuosina 2020-2022 yhteensä. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että ARA-rahoitteiset talot. Sähköautojen latausinfran lisäämiseen varattu määräraha yli kolminkertaistetaan.

"Suomi ottaa tärkeitä askeleita polulla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Tässä maailman ajassa ei pidä enää lämmittää harakoille eikä odotella, että liikenne sähköistyisi ilman, että sähköautojen käyttöönotto tehdään mahdollisimman helpoksi. Lisäksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa vauhditetaan liikennebiokaasun käyttöä. Nämä ovat niitä nopeita toimia, joita hallitus voi ilmastopuolella tehdä, sillä isommat, erityisesti verotukseen liittyvät ratkaisut, vaativat vielä lisäselvityksiä", ministeri Mikkonen sanoo.

Puurakentamista ja asuntorakentamista vauhditetaan

Asuntotuotantoa ja puurakentamista pyritään lisäämään erityisesti MAL-sopimusten tueksi varatulla käynnistysavustuksella. Uusien MAL-sopimusten toteutumisen tueksi varataan käynnistysavustuksia pitkän korkotuen tuotannolle yhteensä 30 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikka-avustuksia 15 miljoonaa euroa. Käynnistysavustuksiin tehdään 20 prosentin korotus silloin, kun kohde on puurakenteinen.

"Tällä porkkanalla halutaan vauhdittaa puun käyttöä kerrostalojen rakentamisessa. Noin kolmannes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista - puunkäytön lisääminen rakentamisessa auttaa osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa", ministeri Mikkonen sanoo.

Asunnottomuuden vähentämiseen varataan 3,3 miljoonaa vuosille 2020 ja 2021. Hallitusohjelman mukaan asunnottomuus puolitetaan vaalikauden aikana ja poistetaan kokonaan kahdeksassa vuodessa. Ikääntyneiden asumismahdollisuuksia parannetaan hissiavustuksilla ja esteettömyyskorjauksilla.

Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointiin massiivinen panostus

Maankäyttöä ja rakentamista koskevien päätösten sujuvoittamiseksi luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, jonka toteuttamiseen varataan noin 15 miljoonaa euroa. Kaavatiedot ja rakennuslupaan liitettävät tiedot olisivat jatkossa saatavilla alustan kautta, jolloin kunnat pystyisivät hyödyntämään niitä omassa suunnittelussaan ja kaavoituksessa ja tekemään paremmin yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Rekisterin myötä rakennuksista olisi virtuaaliset kopiot, joiden pohjalta voisi tehdä erilaisia analyyseja, poimia esimerkiksi energiatehokkuutta koskevia tietoja tai tehdä yksityiskohtaisia pelastusjärjestelmiä.

Rekisteri perustuu avoimeen dataan, joten myös kaupalliset toimijat voisivat hyödyntää sitä esimerkiksi infraan ja elinkaareen liittyvien palveluiden kehittämisessä ja kiertotalouden edistämisessä.

Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta.

Lisätiedot:
kaikkien sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ym.fi

Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013

Luontoympäristö
ylijohtaja Ari Niiranen, p. 0295 250 071

Ympäristönsuojelu
ylijohtaja Leena Ylä-Mononen, p. 0295 250 023

Rakennettu ympäristö
Rakennusneuvos Timo Tähtinen, p. 0295 250 306

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 17.09.2019

Remontti

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Isännöitsijä

Osakeluettelo

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Tutkimus

YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Isännöitsijä

Talousarvion laatiminen

Talousarvio on taloyhtiön toimintasuunnitelma ja sen laatii yleensä hallitus tai isännöitsijä hallituksen ohjeiden perusteella. Talousarvion keskeisin tarkoitus on selvittää yhtiövastikkeiden suuruus ja näin ollen sen laatiminen perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen vastikkeiden määräämisperusteista. Hallitus esittää talousarvioehdotuksen yhtiökokoukselle, joka vahvistaa sen viralliseksi talousarvioksi.Talousarvio on hyvä tehdä tuloslaskelmakaavan mukaisesti ja sitä voidaan tarkentaa tarvittavilla yksityiskohdilla. Talousarvion laadinta lähtee kulujen arvioinnista. Ensimmäisenä arvioidaan kiinteistön hoitomenot sekä ne aktivoitavat kulut, jotka on suunniteltu katettavan hoitovastikkeilla. Hoitomenojen jälkeen arvioidaan kiinteistön muut tuotot, kuten vuokrat sekä käyttökorvaukset ja näin jäljelle jää osakkailta perittävillä hoitovastikkeilla katettavat kulut. Jos edellisen vuoden talousarvio on toteutunut ylijäämäisenä, eli vastikkeina perittävät tulot ovat ylittäneet niillä katettavat kulut, otetaan tämä ylijäämä vastikkeiden arvioinnissa huomioon. Vastaavasti otetaan huomioon myös edellisen vuoden alijäämä, jolloin vastike voi olla talousarvion osoittamaa suurempi.Jos taloyhtiöllä on pankkilainoja, tulee niistä tehdä lainakohtaiset talousarviot. Samoin kuin hoitovastikkeiden määrittelyssä, ensin arvioidaan lyhennyksiin, korkoihin ja lainanhoitokuluihin kuluvat menot, jolloin saadaan selville pääomavastikkeina perittävä määrä.

LVI

Poistoilma talteen kerrostalon ilmanvaihdosta

Kiinteistöissä, joissa on käytössä pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto, lämmin huoneilma puhalletaan suoraan ulos "harakoille". Tästä hukkalämmöstä on saatavissa talteen suuri määrä energiaa, joka voidaan hyödyntää lämmitykseen sekä lämpimän käyttöveden tuotantoon. Poistoilmasta saatava teho on riippumaton ulkoilman lämpötilasta.Lämpöpumpun avulla taloyhtiön hukkalämpö voidaan siirtää lämpöenergiana olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään. Vanha huippuimuri vaihdetaan uuteen, lämmön talteenottopatterilla varustettuun malliin. Näin saadaan siirrettyä poistoilmasta talteen otettu energia maalämpöpumpun käyttöön. Tästä energiasta lämpöpumppu tuottaa lämpöä lämmitysjärjestelmään tai käyttöveteen. Lämpöpumpun automatiikka säätää lämpötilat sopiviksi.

Remontti

Linjasaneeraus tulossa - kannattaako keittiö remontoida samalla?

Kerros- tai rivitaloasunnon alkuperäinen keittiö on monesti järkevää remontoida viimeistään linjasaneerauksen yhteydessä, kun putkia uusitaan ja keittiökalusteita joudutaan joka tapauksessa irrottamaan paikoiltaan. Keittiökalusteiden vaihtamisen yhteydessä on oiva mahdollisuus päivittää myös keittiön varustetaso nykyaikaiseksi ja parantaa keittiön toiminnallisuutta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu keittiöremontti nostaa paitsi asumismukavuutta myös asunnon arvoa.

Osakas

Tarkista, mitä taloyhtiön pelastussuunnitelmaan kuuluu

Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa kodissaan niin töiden kuin vapaa-ajankin merkeissä, jolloin kodin ja sen ympäristön turvallisuuteen tulee kiinnittää myös enemmän huomiota. Tiedätkö, mikä on lakisääteinen pelastussuunnitelma ja mikä sen merkitys on?

Luetuimmat