Luonnonsuojeluun merkittävä lisärahoitus budjettiriihestä
Luonto on asetettu etusijalle budjettiriihessä.
Hallitus päätti budjettiriihessään esittää luonnonsuojeluun sadan miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2020. Tärkein rahoituksella käynnistettävä hanke on kymmenvuotinen elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma. Sillä on määrä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa viimeistään 2030 mennessä ja turvata elintärkeiden ekosysteemien toiminta. Reilu 10 miljoonaa luonnonsuojelun lisärahoituksesta kanavoituu maa- ja metsätalousministeriön kautta.
"Luonnon monimuotoisuuden kriisi on aivan yhtä akuutti kuin ilmastokriisi. Tartumme nyt tähän tosissamme, ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousee historiallisen korkealle tasolle. Suojelemme valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ja ennallistamme soita ja perinneympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, metsälaitumia ja hakamaita, mikä mahdollistaa rikkaan lajiston paluun. Lisäksi kunnostamme lintuvesiä ja -kosteikkoja, mikä on välttämätöntä uhanalaisten vesilintujemme, kuten punasotkan ja nokikanan, suojelulle", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Ministeri Mikkonen: Tartumme tosissamme akuuttiin luonnon köyhtymisen kriisiin
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan ja rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Lisärahoituksen turvin vahvistetaan myös luonnonsuojelun henkilöresursseja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja Suomen ympäristökeskuksessa SYKEssä ja lisätään Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien rahoitusta sekä korjausvelan hoitoa ja panostuksia retkeilyreitteihin erityisesti kansallispuistoissa.
Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan jatkamalla vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, ja myös ravinteiden kierrätyksen Raki-hanke saa jatkoa.
Energiakorjauksiin tukea, avustukset sähköautojen latausinfraan yli kolminkertaistetaan
Energiatehokasta asumista edistetään varaamalla erityisesti asuinkerrostalojen energiaremonttien tukemiseen 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonaa vuosina 2020-2022 yhteensä. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että ARA-rahoitteiset talot. Sähköautojen latausinfran lisäämiseen varattu määräraha yli kolminkertaistetaan.
"Suomi ottaa tärkeitä askeleita polulla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Tässä maailman ajassa ei pidä enää lämmittää harakoille eikä odotella, että liikenne sähköistyisi ilman, että sähköautojen käyttöönotto tehdään mahdollisimman helpoksi. Lisäksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa vauhditetaan liikennebiokaasun käyttöä. Nämä ovat niitä nopeita toimia, joita hallitus voi ilmastopuolella tehdä, sillä isommat, erityisesti verotukseen liittyvät ratkaisut, vaativat vielä lisäselvityksiä", ministeri Mikkonen sanoo.
Puurakentamista ja asuntorakentamista vauhditetaan
Asuntotuotantoa ja puurakentamista pyritään lisäämään erityisesti MAL-sopimusten tueksi varatulla käynnistysavustuksella. Uusien MAL-sopimusten toteutumisen tueksi varataan käynnistysavustuksia pitkän korkotuen tuotannolle yhteensä 30 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikka-avustuksia 15 miljoonaa euroa. Käynnistysavustuksiin tehdään 20 prosentin korotus silloin, kun kohde on puurakenteinen.
"Tällä porkkanalla halutaan vauhdittaa puun käyttöä kerrostalojen rakentamisessa. Noin kolmannes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista - puunkäytön lisääminen rakentamisessa auttaa osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa", ministeri Mikkonen sanoo.
Asunnottomuuden vähentämiseen varataan 3,3 miljoonaa vuosille 2020 ja 2021. Hallitusohjelman mukaan asunnottomuus puolitetaan vaalikauden aikana ja poistetaan kokonaan kahdeksassa vuodessa. Ikääntyneiden asumismahdollisuuksia parannetaan hissiavustuksilla ja esteettömyyskorjauksilla.
Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointiin massiivinen panostus
Maankäyttöä ja rakentamista koskevien päätösten sujuvoittamiseksi luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, jonka toteuttamiseen varataan noin 15 miljoonaa euroa. Kaavatiedot ja rakennuslupaan liitettävät tiedot olisivat jatkossa saatavilla alustan kautta, jolloin kunnat pystyisivät hyödyntämään niitä omassa suunnittelussaan ja kaavoituksessa ja tekemään paremmin yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Rekisterin myötä rakennuksista olisi virtuaaliset kopiot, joiden pohjalta voisi tehdä erilaisia analyyseja, poimia esimerkiksi energiatehokkuutta koskevia tietoja tai tehdä yksityiskohtaisia pelastusjärjestelmiä.
Rekisteri perustuu avoimeen dataan, joten myös kaupalliset toimijat voisivat hyödyntää sitä esimerkiksi infraan ja elinkaareen liittyvien palveluiden kehittämisessä ja kiertotalouden edistämisessä.
Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta.
Lisätiedot:
kaikkien sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ym.fi
Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013
Luontoympäristö
ylijohtaja Ari Niiranen, p. 0295 250 071
Ympäristönsuojelu
ylijohtaja Leena Ylä-Mononen, p. 0295 250 023
Rakennettu ympäristö
Rakennusneuvos Timo Tähtinen, p. 0295 250 306
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 17.09.2019
Aiheeseen liittyvää
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Yhtiövastike
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
Älä anna sadeveden tunkeutua perustuksiin
Miksi espoolainen rivitaloyhtiö hankki älylukot?
Taloyhtiön urakoiden kilpailutus - miten toimia oikein?
Luetuimmat
Uusimmat