Mikä on taloyhtiönetti ja mitä hallituksen pitää tietää ennen päätöstä?

Taloyhtiönetti ei kuitenkaan ole kaikille itsestään selvä ratkaisu. Kaikki yhtiöt eivät halua sitoutua pitkäaikaisiin sopimuksiin, eikä keskitetty netti välttämättä sovi tilanteisiin, joissa asukkailla on hyvin erilaiset tarpeet tai omat erikoisratkaisut jo käytössä. Lisäksi tekniset valmiudet vaihtelevat: vanhemmissa kiinteistöissä sisäverkon päivittäminen voi vaatia lisäinvestointeja.

Taloyhtiönetti tarkoittaa yhteistä, koko taloyhtiölle hankittua kiinteää laajakaistaliittymää. Se toteutetaan yleensä siten, että yhtiö tekee sopimuksen operaattorin kanssa, ja perusnopeuden tarjoava nettiyhteys kuuluu automaattisesti jokaisen asunnon varustukseen. Yhteys sisällytetään usein yhtiövastikkeeseen, jolloin asukkaat eivät tee omia liittymäsopimuksia, elleivät halua lisänopeutta tai erityisiä palveluja.

Taloyhtiönetti on teknisesti sama laajakaista, jonka asukkaat voisivat hankkia itsekin, mutta ryhmähankintana se mahdollistaa merkittäviä säästöjä. Taloyhtiö toimii sopimuskumppanina ja kilpailuttaa palvelun koko kiinteistölle. Tämän vuoksi sen käyttöönottaminen vaatii yhtiökokouksen päätöksen ja usein myös selvityksen talon teknisestä valmiudesta esimerkiksi siitä, onko kiinteistön sisäverkko riittävän nykyaikainen nopeiden yhteyksien hyödyntämiseksi.

Yksi merkittävimmistä eduista taloyhtiönetissä on kustannustehokkuus: kun nettiyhteys kilpailutetaan koko kiinteistölle, yksittäisen asunnon osuus on usein huomattavasti pienempi kuin omalla sopimuksella hankittu liittymä. Lisäksi taloyhtiö voi neuvotella sopimukseen perusnopeuden, joka riittää useimpien arjen tarpeisiin, kuten etätyöhön, suoratoistopalveluihin ja verkkoasiointiin.

Taloyhtiönetti tuo myös asumismukavuutta. Asukas ei joudu erikseen tilaamaan liittymää muuton yhteydessä, eikä liittymä vaihdu tai katkea kesken muuttokiireiden. Palvelun jatkuvuus ja yhdenmukaisuus helpottavat arkea etenkin vuokrataloissa ja suurissa taloyhtiöissä.

Asunnon markkina-arvon kannalta valmis nettiyhteys voi olla merkittävä etu. Yhä useampi ostaja tai vuokralainen arvostaa valmiina olevaa, kiinteähintaista ja toimintavarmaa nettiyhteyttä – erityisesti, jos se sisältyy yhtiövastikkeeseen. Näin liittymä ei näy erillisenä kuluna, vaan asumiskustannukset pysyvät selkeinä ja ennakoitavina.

Ennen kuin taloyhtiö lähtee hankkimaan yhteistä nettiyhteyttä, hallituksen on tärkeää valmistella asia huolellisesti. Taloyhtiönetti edellyttää yhtiökokouksen päätöstä, sillä kyseessä on koko kiinteistöä koskeva palvelu, jolla on vaikutusta sekä kustannuksiin että mahdollisiin muutostöihin kiinteistössä.

Päätettävät asiat voivat sisältää muun muassa:

• Miten yhteys rahoitetaan? Tuleeko netti osaksi hoitovastiketta vai tarjotaanko se käyttöperusteisena lisäpalveluna?
• Mikä on sopimuksen kesto ja joustavuus? Esimerkiksi määräaikainen sopimus voi sitoa taloyhtiötä vuosiksi eteenpäin.
• Miten kilpailutus hoidetaan? Hallituksen on hyvä vertailla tarjouksia ja tarvittaessa pyytää ulkopuolista asiantuntija-apua.
• Tarvitaanko muutostöitä? Kiinteistön sisäverkon tekninen kunto (esim. kaapelointi) voi vaikuttaa palvelun toteuttamiseen ja hintaan.
• Miten muutokset dokumentoidaan? Päätökset tulee kirjata yhtiökokouspöytäkirjaan ja sisällyttää huoltokirjaan.

Lisäksi on tärkeää kuulla osakkaita ja tarvittaessa järjestää infotilaisuus ennen yhtiökokousta. Taloyhtiönetin kaltaiset palvelut voivat herättää kysymyksiä, etenkin jos ne tuodaan osaksi yhtiövastiketta tai edellyttävät teknisiä muutoksia, joita kaikki osakkaat eivät koe tarvitsevansa.

Ennen taloyhtiönetin käyttöönottoa on tärkeää selvittää, onko kiinteistön sisäverkko riittävän hyvälaatuinen ja ajantasainen. Vanhemmissa rakennuksissa voi olla käytössä esimerkiksi puhelinkaapeliin perustuva verkko (VDSL), joka ei tue nopeita yhteyksiä yhtä hyvin kuin nykyaikainen Ethernet- tai valokuituverkko.

Jos sisäverkko ei vastaa nykyisiä vaatimuksia, voi olla tarpeen:

• uusia talojakamon ja asuntojen välinen kaapelointi
• asentaa uusia tietoliikennepistorasioita huoneistoihin
• päivittää kiinteistön jakamolaitteet tai reitittimet

Nämä muutostyöt voivat nostaa alkuinvestointia, mutta samalla ne parantavat kiinteistön tietoliikennevalmiuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää arvioida, kuinka suuri osa kustannuksista kohdistuu varustelun päivittämiseen ja kuinka suuri osa itse liittymään ja palvelusopimukseen.

Hyvä lähtökohta on teettää kiinteistön tietoliikenneverkon kuntokartoitus. Sen avulla selviää, täyttääkö nykyinen verkko Viestintäviraston sisäverkkomääräykset (M63) ja voidaanko nettiyhteys jakaa huoneistoihin luotettavasti.

Taloyhtiö vastaa yhteyden tuomisesta huoneiston tietoliikennepistorasiaan asti. Tämä sisältää talojakamon laitteet, runkokaapeloinnin ja muut sisäverkon rakenteet. Asukas puolestaan vastaa oman päätelaitteensa (esim. reititin, tietokoneet) toimivuudesta sekä mahdollisesti tilaamistaan lisäpalveluista, kuten suuremmasta nopeudesta.

Vikojen selvittelyssä on tärkeää tunnistaa, onko ongelma taloyhtiön vastuulla olevassa verkossa vai asukkaan omissa laitteissa. Käytännössä ilmoitus tehdään usein isännöitsijän tai operaattorin asiakaspalvelun kautta, ja vikapaikka selvitetään tapauskohtaisesti.