• Etusivu
  • Talo

Mikä on taloyhtiönetti ja mitä hallituksen pitää tietää ennen päätöstä?

Yhteinen laajakaista taloyhtiöön – fiksu valinta vai turhaa kuluja?

Sari Nieminen
Päivitetty 09.07.2025
taloyhtiönetti

Yhteinen laajakaista eli taloyhtiönetti tuo nopean nettiyhteyden jokaiseen huoneistoon – usein edullisemmin kuin erilliset sopimukset. (Kuva Jarno Kylmänen)

Nopea ja luotettava nettiyhteys on tänä päivänä lähes yhtä välttämätön kuin sähkö tai vesi. Taloyhtiöissä yleistynyt yhteinen laajakaista, eli niin sanottu taloyhtiönetti, tarjoaa mahdollisuuden järjestää nettiyhteydet keskitetysti ja usein kustannustehokkaammin kuin asukkaiden yksittäiset sopimukset. Samalla se tuo taloyhtiölle uuden päätettävän asian: kannattaako yhteinen netti hankkia, ja millä ehdoilla?

Taloyhtiönetti ei kuitenkaan ole kaikille itsestään selvä ratkaisu. Kaikki yhtiöt eivät halua sitoutua pitkäaikaisiin sopimuksiin, eikä keskitetty netti välttämättä sovi tilanteisiin, joissa asukkailla on hyvin erilaiset tarpeet tai omat erikoisratkaisut jo käytössä. Lisäksi tekniset valmiudet vaihtelevat: vanhemmissa kiinteistöissä sisäverkon päivittäminen voi vaatia lisäinvestointeja.

Mikä on taloyhtiönetti?

Taloyhtiönetti tarkoittaa yhteistä, koko taloyhtiölle hankittua kiinteää laajakaistaliittymää. Se toteutetaan yleensä siten, että yhtiö tekee sopimuksen operaattorin kanssa, ja perusnopeuden tarjoava nettiyhteys kuuluu automaattisesti jokaisen asunnon varustukseen. Yhteys sisällytetään usein yhtiövastikkeeseen, jolloin asukkaat eivät tee omia liittymäsopimuksia, elleivät halua lisänopeutta tai erityisiä palveluja.

Taloyhtiönetti on teknisesti sama laajakaista, jonka asukkaat voisivat hankkia itsekin, mutta ryhmähankintana se mahdollistaa merkittäviä säästöjä. Taloyhtiö toimii sopimuskumppanina ja kilpailuttaa palvelun koko kiinteistölle. Tämän vuoksi sen käyttöönottaminen vaatii yhtiökokouksen päätöksen ja usein myös selvityksen talon teknisestä valmiudesta esimerkiksi siitä, onko kiinteistön sisäverkko riittävän nykyaikainen nopeiden yhteyksien hyödyntämiseksi.

Info

Info

Näin homma toimii

  1. Taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä pyytää tarjouksen taloyhtiönetin toimittajalta.
  2. Taloyhtiönetin toimittaja neuvottelee hinnan sekä teknisesti järkevimmän ratkaisun.
  3. Asia viedään yhtiökokoukseen esityslistalle päätösasiana.
  4. Yhtiökokouksen hankintapäätöksen jälkeen tehdään sopimus ja sovitaan palveluiden käyttöönottopäivä.
  5. Taloyhtiönetin toimittaja lähettää asukkaille tiedotteen tarjolla olevista palveluista sekä ohjeet niiden käyttöönottoon.

Hyödyt taloyhtiölle ja asukkaille

Yksi merkittävimmistä eduista taloyhtiönetissä on kustannustehokkuus: kun nettiyhteys kilpailutetaan koko kiinteistölle, yksittäisen asunnon osuus on usein huomattavasti pienempi kuin omalla sopimuksella hankittu liittymä. Lisäksi taloyhtiö voi neuvotella sopimukseen perusnopeuden, joka riittää useimpien arjen tarpeisiin, kuten etätyöhön, suoratoistopalveluihin ja verkkoasiointiin.

Taloyhtiönetti tuo myös asumismukavuutta. Asukas ei joudu erikseen tilaamaan liittymää muuton yhteydessä, eikä liittymä vaihdu tai katkea kesken muuttokiireiden. Palvelun jatkuvuus ja yhdenmukaisuus helpottavat arkea etenkin vuokrataloissa ja suurissa taloyhtiöissä.

Asunnon markkina-arvon kannalta valmis nettiyhteys voi olla merkittävä etu. Yhä useampi ostaja tai vuokralainen arvostaa valmiina olevaa, kiinteähintaista ja toimintavarmaa nettiyhteyttä – erityisesti, jos se sisältyy yhtiövastikkeeseen. Näin liittymä ei näy erillisenä kuluna, vaan asumiskustannukset pysyvät selkeinä ja ennakoitavina.

Mitä hallituksen tulee huomioida päätöksenteossa?

Ennen kuin taloyhtiö lähtee hankkimaan yhteistä nettiyhteyttä, hallituksen on tärkeää valmistella asia huolellisesti. Taloyhtiönetti edellyttää yhtiökokouksen päätöstä, sillä kyseessä on koko kiinteistöä koskeva palvelu, jolla on vaikutusta sekä kustannuksiin että mahdollisiin muutostöihin kiinteistössä.

Päätettävät asiat voivat sisältää muun muassa:

  • Miten yhteys rahoitetaan? Tuleeko netti osaksi hoitovastiketta vai tarjotaanko se käyttöperusteisena lisäpalveluna?
  • Mikä on sopimuksen kesto ja joustavuus? Esimerkiksi määräaikainen sopimus voi sitoa taloyhtiötä vuosiksi eteenpäin.
  • Miten kilpailutus hoidetaan? Hallituksen on hyvä vertailla tarjouksia ja tarvittaessa pyytää ulkopuolista asiantuntija-apua.
  • Tarvitaanko muutostöitä? Kiinteistön sisäverkon tekninen kunto (esim. kaapelointi) voi vaikuttaa palvelun toteuttamiseen ja hintaan.
  • Miten muutokset dokumentoidaan? Päätökset tulee kirjata yhtiökokouspöytäkirjaan ja sisällyttää huoltokirjaan.

Lisäksi on tärkeää kuulla osakkaita ja tarvittaessa järjestää infotilaisuus ennen yhtiökokousta. Taloyhtiönetin kaltaiset palvelut voivat herättää kysymyksiä, etenkin jos ne tuodaan osaksi yhtiövastiketta tai edellyttävät teknisiä muutoksia, joita kaikki osakkaat eivät koe tarvitsevansa.

Tekniset valmiudet – onko kiinteistön verkko ajan tasalla?

Ennen taloyhtiönetin käyttöönottoa on tärkeää selvittää, onko kiinteistön sisäverkko riittävän hyvälaatuinen ja ajantasainen. Vanhemmissa rakennuksissa voi olla käytössä esimerkiksi puhelinkaapeliin perustuva verkko (VDSL), joka ei tue nopeita yhteyksiä yhtä hyvin kuin nykyaikainen Ethernet- tai valokuituverkko.

Jos sisäverkko ei vastaa nykyisiä vaatimuksia, voi olla tarpeen:

  • uusia talojakamon ja asuntojen välinen kaapelointi
  • asentaa uusia tietoliikennepistorasioita huoneistoihin
  • päivittää kiinteistön jakamolaitteet tai reitittimet

Nämä muutostyöt voivat nostaa alkuinvestointia, mutta samalla ne parantavat kiinteistön tietoliikennevalmiuksia pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää arvioida, kuinka suuri osa kustannuksista kohdistuu varustelun päivittämiseen ja kuinka suuri osa itse liittymään ja palvelusopimukseen.

Hyvä lähtökohta on teettää kiinteistön tietoliikenneverkon kuntokartoitus. Sen avulla selviää, täyttääkö nykyinen verkko Viestintäviraston sisäverkkomääräykset (M63) ja voidaanko nettiyhteys jakaa huoneistoihin luotettavasti.

Info

Info

Tarkista nämä ennen taloyhtiönetin hankintaa

  • Sisäverkon tyyppi ja kunto
  • Talojakamon laitteet
  • Tietoliikennepistorasiat huoneistoissa
  • Viestintäviraston määräysten täyttyminen
  • Mahdolliset lisätyöt ja kustannukset
  • Kartoitus tehty?

Kuka vastaa mistä?

Taloyhtiö vastaa yhteyden tuomisesta huoneiston tietoliikennepistorasiaan asti. Tämä sisältää talojakamon laitteet, runkokaapeloinnin ja muut sisäverkon rakenteet. Asukas puolestaan vastaa oman päätelaitteensa (esim. reititin, tietokoneet) toimivuudesta sekä mahdollisesti tilaamistaan lisäpalveluista, kuten suuremmasta nopeudesta.

Vikojen selvittelyssä on tärkeää tunnistaa, onko ongelma taloyhtiön vastuulla olevassa verkossa vai asukkaan omissa laitteissa. Käytännössä ilmoitus tehdään usein isännöitsijän tai operaattorin asiakaspalvelun kautta, ja vikapaikka selvitetään tapauskohtaisesti.

Talo
netti
taloyhtiönetti
porraskäytävät
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20215_70716.jpg
Voiko isännöitsijää hakea korvaus­vastuuseen kosteus­vahingosta?
Talonyhtiön yhden asunnon ulkoseinässä alkoi näkyä kosteusvauriota syksyllä. Asukasisännöitsijä ja hallituksen yksi jäsen olivat tietoisia asiasta. Hallituksen jäsenelle isännöitsijä sanoi hoitavansa asian. Muihin hallituksen jäseniin ei isännöitsijä tai vauriosta tiennyt jäsen ollut sen enempää yhteydessä.Keväällä seinä oli kastunut vielä enemmän. Isännöitsijä sanoi, että sisätilat on tutkittu ja vika on todennäköisesti salaojissa. Tässä vaiheessa tuli kuitenkin tieto, että vuoto tulee sisältä päin. Vauriot ovat mittavat. Voiko isännöitsijää hakea korvausvastuuseen?
202011_67495.jpg
Lakimuutos tulossa - kulutuksen mukainen vesilasku
Uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat huoneistokohtaiset veden kulutusmittarit sekä lämpimälle että kylmälle vedelle, ja vesilaskutus perustuu todelliseen mitattuun kulutukseen. Hallitus esittää asiaan liittyviä lakimuutoksia Tasavallan presidentin vahvistettavaksi 13.11.2020.
202211_79934.jpg
Taloyhtiön energia­tehokkuus on suuresti riippuvainen ikkunoista ja ovista
Kallistuvan sähkön ja kaukolämmön hinnan myötä monessa taloyhtiössä etsitään nyt kuumeisesti keinoja parantaa energiatehokkuutta ja alentaa lämmityskustannuksia.Rivitalojen ja kerrostalojen voidaan katsoa olevan sitä energiatehokkaampia mitä parempi lämmöneristys niissä on. Lämmöneristyksen lisäksi ilmaa pitävät rakenteet tekevät rakennuksesta energiatehokkaan. Ja mitä energiatehokkaampi rakennus, sitä vähemmän lämpöä vuotaa ulkopuolelle, mikä puolestaan näkyy selvänä säästönä lämmityskustannuksissa. Näihin asioihin on kuitenkin verrattain hankalaa puuttua ilman merkittäviä remontteja ja parannustöitä.Koko rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen osalta katse onkin syytä kääntää ikkunoihin ja oviin.
Katu, jossa on taloja rivissä
Kaaos pyöräsuojassa - kenen pyörät suojaan?
Voiko yhtiökokous tai hallitus asettaa rajoituksia pyöräsuojan käyttöoikeuksiin seuraavasti:1. Pyörien säilytys on sallittua ainoastaan talossa kirjoilla asuvien omassa käytössä oleville pyörille. Muutama asukas säilyttää pyörävarastossa useita lastensa pyöriä, vaikka kukaan lapsista ei ole talon kirjoilla eikä täten asu virallisesti talossa.2. Voidaanko yksittäisen asukkaan säilytettävien pyörien määrää rajoittaa?Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa asiasta.
Kokous
Viikon kysymys: Taloyhtiön hallitus
Taloyhtiössämme on 12 asuntoa. Hallitukseen on valittu kolme varsinaista ja yksi varajäsen, isännöitsijä toimii sihteerinä. Voiko hallitukseen kuulua enemmän jäseniä? Tuleeko varajäsen kutsua aina kokoukseen? Voiko varajäsen osallistua kokoukseen,  vaikka varsinaiset jäsenet ovat kaikki paikalla?
20236_82003.jpg
Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja isännöitsijälle?
En tiedä pääsenkö yhtiökokoukseen, niin voinko kirjallisesti ilmoittaa, että en anna hallitukselle ja isännöitsijälle vastuuvapautta? Onko niin, että kun haetaan johtohenkilöiltä ja yhtiöltä vahingonkorvausta, niin niiden ei tarvitse osallistua vahingonkorvauskuluihin jotka ovat vastuuvapauden evänneet?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton