Miksi hallitustyöskentely ei kiinnosta nuorta ikäpolvea?

Hallitusjäsenyys on mahdollisuus oppia uutta. Luottamustoimet näyttävät hyvälle CV:ssä.

– Muistan jostain lukeneeni, että etenkin rakennus- tai kiinteistöalalle haluavalle hallitustyöskentelyyn osallistuminen kerryttäisi alan tietoa ja kokemusta, josta on hyötyä ja jota varmasti arvostetaan työnhaussa. Tähän näkemykseen minunkin on helppo yhtyä. Valituksi tuleminen on lähtökohtaisesti luottamuksen osoitus naapureilta, koska hallitus edustaa kaikkia taloyhtiön osakkaita. Luottamustoimet näyttävät hyvälle kaikessa työnhaussa alasta riippumatta, kertoo kiinteistöjuristi Markus Talvio Jurinet Oy:stä.

Hallituksen valinnan jälkeen hallituksen tulee kokoontua ja pitää järjestäytymiskokous. Hallitus valitsee kokouksessa keskuudestaan itselleen puheenjohtajan. Yhtiökokous ei siis valitse hallituksen puheenjohtajaa. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy lähtökohtaisesti valintaa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsen voi myös erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Hallituksen jäsenen erottamisesta puolestaan päättää sama taho, joka on hänet valinnutkin, eli yleensä yhtiökokous.

– Hallituksen kokoonpanon muutoksesta on muistettava tehdä ilmoitus kaupparekisteriin joka kerta kun kokoonpano muuttuu, muistuttaa Talvio. Hallituksen jäsenen keskeisin tehtävä on asunto-osakeyhtiölain mukaan huolellisesti toimien edistää taloyhtiön etua. Tämä lainsäätäjän ilmaisu nyt ei sinänsä vielä kerro tehtävien sisällöstä kovinkaan paljoa, mutta se kertoo olennaisella ja tärkeällä tavalla sen, miten luottamustehtävää pitää hoitaa.

Onko sinut valittu taloyhtiön hallitukseen uutena jäsenenä? Miten hallituksessa toimitaan?

Hallituksen on syytä sisäistää, mitkä asiat kuuluvat hallitukselle, mitkä yhtiökokoukselle ja mitkä puolestaan isännöitsijälle. Isännöitsijän tehtävät määräytyvät isännöintisopimuksen perusteella, mutta myös asunto-osakeyhtiölaissa on tehtävistä määräyksiä.

Hallituksen tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten ylläpidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kyse on järjestämisvastuusta, ei kaikkien asioiden itse tekemisestä. Hallitus on vastuussa myös siitä, että yhtiön kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Tässä tehtävässä pitää olla aktiivinen.

Isännöitsijän puolestaan tulee huolehtia isännöintisopimuksen perusteella konkreettisesti kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että taloyhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Isännöitsijän on myös aina annettava hallitukselle ja sen jäsenelle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle myös, jos yksikin hallituksen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii.

Hallituksen jäsenten tulee muistaa ja sisäistää, että hallituksen jäsen ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn hallituksessa, jossa hän on esteellinen.

– Tästäkin syystä kehotan jokaista hallituksen jäsentä paneutumaan asunto-osakeyhtiölain määräyksiin, painottaa Talvio.

Lain mukaan hallituksen jäsen on esteellinen silloin kun päätettävä asia koskee hänen ja taloyhtiön välistä sopimusta tai muuta toimenpidettä tai sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien hallinnassa olevien osakehuoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta.

Myöskään sellaiseen päätöksentekoon ei tietenkään saa osallistua, joka koskee esimerkiksi hallituksen jäsenen oman osakehuoneiston ottamista yhtiön hallintaan.

Esteellisyys syntyy kaikissa tilanteissa, jos hallituksen jäsenelle on odotettavissa asiasta olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.

– Tämä siksi, että hallituksen tärkein tehtävähän on huolellisesti toimien edistää taloyhtiön etua, jota päämäärä pyritään turvaamaan asunto-osakeyhtiölain esteellisyyssäännöksillä, tarkentaa Talvio.

Hallituksen jäsenyys tuo vastuuaseman perusteella myös vastuun tehdyistä päätöksistä, mikä tarkoittaa henkilökohtaista vastuuta. Vastuuta ei kuitenkaan tarvitse Talvion mukaan pelätä.

– Asunto-osakeyhtiölakiin on koottu säännökset yhtiön johdon vahingonkorvausvastuusta. Lain mukaan hallituksen jäsenen (ja isännöitsijän) on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään jo mainitun huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, Talvio jatkaa.

Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on siis huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Vastuuseen liittyy huolimattomuus (tai tahallisuus), joka on vahingonkorvausvastuun peruste.

Hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai kokonaan jollekin muulle henkilölle.

– Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty myös osakkeenomistajan-, yhtiökokouksen puheenjohtajan-, tilintarkastajan- ja toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuusta. Niihin kannattaa tutustua, vinkkaa Talvio.