Miksi ja miten tehdään kerrostalon energiataloudellinen nykyaikaistaminen asukkaiden toiveet huomioiden?
Suomen kerrostaloasunnoista suurin osa on valmistettu 1950–1980 -luvulla. Kyseisellä aikakaudella rakennetut kerrostalot tehtiin sen aikaisista raaka-aineista ja aikakauden teknisillä sovelluksilla. Energiatehokkuus tämän päivän toteutuksiin verrattuna on todella heikkoa.
Asumistottumukset ovat muuttuneet lisääntyneen tekniikan ja erilaisten harrastusten vaikutuksesta. Myös ostettavan energian – sähkö ja lämpö – sekä veden ja jäteveden hinnat ovat nousseet niin, että on alettu miettiä, miten asuntojen tiloja pitäisi muuttaa ja miten kustannuksia voitaisiin pienentää.
Rakennusten iän ollessa jo 40–60 vuotta, on sekin osaltaan vaikuttanut siihen, että on ryhdyttävä rakenteita korjaaviin ja nykyaikaistaviin toimenpiteisiin, koska usein rakennusten ylläpitävät korjaukset on laiminlyöty.
Jotta rakennuksen ehostaminen tapahtuisi kustannus- ja energiatehokkaasti, on koko hankkeen onnistumiseksi syytä järjestää asukkaille yhteisiä keskustelu ja tiedostustilaisuuksia.
Esimerkkinä Saksa
Saksassa vastaavissa tapauksissa asunto-osakeyhtiössä järjestään, noin puoli vuotta ennen kuin varsinainen suunnitteluprosessi käynnistetään, tiedostustilaisuus missä kerrotaan laajasti: kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa, mikä on rakennusvaipan kunto, kuinka kauan putkistot vielä kestävät, minkä laatuisia ongelmia asunnoissa on ollut, mitä korjauksia asunnoissa on jouduttu tekemään.
Myös asukkaat saavat kertoa omat kommenttinsa ja toivomuksensa ennen hankkeen suunnittelun käynnistämistä.
Näiden neuvonpitojen jälkeen tehdään ensimmäiset luonnossuunnitelmat, ja ne esitellään asukaskokouksessa. Kokouksen jälkeen voidaan vielä tehdä pieniä muutoksia ja luonnosten pohjalta tehdään varsinaiset suunnitelmat.
Rakennuksen nykyaikaistaminen kokonaisuutena
Rakennuksen nykyaikaistamisen yhteydessä muutetaan usein myös huoneistojen tilaratkaisuja, sillä vallitseva asuntomuoto on ollut aiemmin 3 huonetta, keittiö ja pesuhuone/WC. Uudessa pohjassa voi usein olla niin, että kahdesta kolmiosta tehdään tilava kaksio ja toimiva sekä tilava kolmio. Myös ullakkotilojen muuttamisella "ateljee asunnoiksi" saadaan tiivistettyä kaupunkirakennetta ja samalla taloyhtiölle – myytävistä uusista asunnoista - korjausrahaa.
Nelihenkinen perhe tuottaa päivän aikana erilaisilla toiminnoillaan runsaasti kosteutta asunnon sisäilmaan. Kosteusmäärä vastaa noin 10–12 litran vesimäärää päivässä. Mikäli sen poistamisesta ei ole huolehdittu ilmanvaihdolla, on useimmiten - vanhoissa kerrostaloasunnoissa - havaittavissa kosteus ja homevaurioita ikkunapuitteissa sekä ulkoseinärakenteissa ja kylpyhuoneessa.
Toisaalta, jos vaihdetaan vain vanhat lämpöä vuotavat ja talvella kostuvat sekä jäätyvät ikkunat uusiin, seurauksena on, että sisäkosteus tiivistyykin seuraavaksi heikoimpaan rakenteeseen eli kylmään nurkkaan tai ikkunan viereisiin seinärakenteisiin.
Siksi ryhdyttäessä rakennuksen rakenteiden ja järjestelmien uudistamiseen, pitää tarkkaan miettiä, mitä toimenpiteet vaikuttavat koko rakennuksen toimintaan.
Voidaan sanoa, että rakennuksen uudistaminen on kuin palapelin kokoamista, eikä se ole valmis kuin vasta sitten, kun viimeinenkin pala on paikallaan. Esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan, ylä- ja alapohjan sekä ikkunoiden vaihtaminen kannattaa tehdä samoilta telineiltä. Seurauksena edellisestä on energian säästyminen ja rakenteiden tiivistyminen. Siksi pitää samanaikaisesti rakentaa myös – sisäilmaan syntyvien hajujen, käryjen ja kosteuden poistamiseksi – energiaa säästävä hallittu ja helposti säädettä ilmanvaihto, jotta rakennus ja ihmiset eivät sairastu.
Teksti vuodelta 2014
Tilaa esite
Aiheeseen liittyvää
Ilmanvaihto kuntoon omassa asunnossa
Asuntosaneerauksissa näkyvä osa ilmanvaihdolla
Talojen korjaus tulevaisuudessa
Hallituksen pj kertoo podcastissa ison yhtiön energiaremontista: "Seitsemän vuotta siinä meni"
Yhtiön edustaminen
Miten lattialämmityksen käyttö voidaan laskuttaa osakkaalta?
Luetuimmat
Uusimmat