• Etusivu
  • Isännöitsijä

Miten asut kerrostalossa? Ohjeet asukkaille

Rakentajan toimitus
Julkaistu 28.01.2013Päivitetty 13.04.2015
20131_33580.jpg

Kerrostalossa asuminen on toisaalta helppoa, toisaalta ei. Asiat kuitenkin sujuvat ja naapurisopu säilyy, kun meillä kaikilla asukkailla on yhteiset pelisäännöt - talon järjestyssäännöt. Kun hoidat asuntoasi oikein, sen arvo säilyy ja mukavaahan hoidetussa kodissa on asua.

Suomessa on neljä vuodenaikaa. Asuintalon tekniikka ja rakenteet pitävät huolen siitä, että asunnossa on miellyttävää asustella ympäri vuoden.

Talon lämmityksestä huolehtii talon lämmitysjärjestelmä. Lämpöpatterit lämmittävät asuntosi. Lämpökeskus säätelee lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Jokaisessa patterissa on tietenkin vielä lisäksi termostaatti tai säädin, joista säädetään huoneen lämpötila miellyttäväksi. Jos asunnossa on kylmä, ota yhteyttä isännöitsijään.

Asunnon lämpötilan on kuitenkin oltava koko ajan tasainen, huoneessa 20-22°C. Lämpötila ei saa olla alle 18°C tai yli 24°C. Lisäksi huoneilman kosteus on oltava sellainen, että ikkunat eivät höyrysty.

Lämpöpattereita ei saa peittää verhoilla tai kalusteilla. Ne estävät lämpimän ilman virtauksen huoneessa.

Kosteusvauriot vältetään tarkastamalla putket. Vettä ei myöskään saa valua kodinkoneista lattialle. Muovinen suoja-allas on sijoitettava jääkaapin, pakastimen sekä tiskikoneen alle. Allas hankitaan konetta ostaessa ja asennetaan konetta asennettaessa. Astianpesukoneen saa asentaa vain alan ammattilainen tai asennusliike. Koneiden vedenottohanat on laitettava kiinni aina, kun koneita ei käytetä. Koneita ei myöskään saa jättää päälle, kun poistut asunnosta.

Jos vesihanat tai wc-allas vuotavat itsekseen, ne on korjattava. Turha veden valuminen nostaa vesilaskua turhaan ja nopeasti.

Vesihanojen vesi on juomakelpoista. Hanoista pitää tulla sekä kylmää että kuumaa vaettä. Jos kuumaa vettä ei tule, ota yhteys huoltoyhtiöön.

Lika- ja wc-vedet kulkevat putkia pitkin vedenpuhdistuslaitokselle. Wc-altaaseen ei saa laittaa muuta kuin wc-paperia. Ruokajätteitä sinne ei saa laittaa eikä ruokaöljyä eikä rasvaa. Ne voivat tukkia putken. Viemäreiden hajulukot ja lattiakaivot puhdistetaan siivouksen yhteydessä.

20131_33579.jpg

Jätteet lajitellaan asunnossa eri jäteastioihin ja tyhjennetään niihin kuuluviin jäteastioihin. Lajitteluohjeet löytyvät ainakin roskakatoksesta.

Ikkunoista tulee asuntoon valoa. Kun halutaan tuulettaa, avataan pienet tuuletusikkunat. Tuuletus on tehtävä lyhyesti ja tehokkaasti, etenkin talvella. Ikkunat on suljettava, kun poistutaan asunnosta. Jos sisään sataa vettä, se saattaa turmella ikkunaa, seinää ja lattiaa.

Lämmityspatterit on sijoitettu ikkunoiden alle, sillä lämmin ilma nousee ylöspäin ikkunan eteen vähentäen vedon tunnetta. Ikkunoiden tiivisteet estävät kylmän ilman pääsyn sisälle. Jos ikkunan raoista kuitenkin tuulee kylmää ilmaa tai jos ikkuna huurustuu ja menee jäähän, ota yhteys huoltoyhtiöön.

Pyykkiä voi pienissä määrin kuivata kylpyhuoneessa. Muissa huoneissa ei saa kuivata, sillä kosteus tiivistyy ikkunoihin ja rakenteisiin. Parvekkeella pyykkiä voi kuivata niin, ettei se näy ulospäin. talon kuivaushuone on paras paikka pyykin kuivatukseen ja pyykkitupa paras paikka pestä pyykit.

20131_33581.jpg

Asunnon saunan ja kylpyhuoneen ovi on pidettävä kiinni, ettei huoneistoon pääse ylimääräistä kosteutta. Höyryt ja kosteus poistuvat poistoilmaventtiilien kautta näistä tiloista. Jos ilmanvaihto ei toimi, ota yhteyttä huoltoyhtiöön.

Televisio ja sen kanavat näkyvät talon yhteisantennin tai kaapeliverkon kautta. Lisä- tai lautasantennia ei saa asentaa ilman isännöitsijän lupaa.

Jos asunnossasi tapahtuu vahinko tai jokin menee rikki, ilmoita siitä isännöitsijälle tai huoltomiehelle.

Ilmanvaihto asunnossasi tapahtuu joko koneellisen poistoilmastoinnin tai koneellisen tulo- ja poistoilmastoinnin kautta. Oleellista on, että venttiileitä ei saa peittää tai säätää. Venttiilit puhdistetaan kaksi kertaa vuodessa pyyhkimällä niin, ettei säädöt muutu. Huoltoyhtiöön on oltava yhteydessä, jos poistoventtiilistä tulee raitista ilmaa tai ruuan käryä toisesta asunnosta.

Ruokaa saa valmistaa vain keittiössä! Parvekkeella ei saa grillata, sitä varten on mahdollinen grillikatos talon pihalla. Liesituuletin on kytkettävä päälle ruokaa tehdessä. Liesikuvun rasvasuodatin on pestävä tai vaihdettava uuteen, kun se on likainen. Liesikupu puhdistetaan kolmen kuukauden välein. Kaasulieteen opastaa isännöitsijä.

Pakastin on hyvä sulattaa kerran vuodessa - näin säästetään energiaa.

Keittiöstä on löydyttävä sammutuspeite rasvapalon sammuttamiseen. Rasvapaloa ei sammuteta koskaan vedellä. Myös palovaroitin on löydyttävä jokaista alkavaa 60 m² kohden.

Sinä itse olet tulipalojen ehkäisijä: korjauta huonokuntoiset sähköjohdot ja -laitteet (mm. liesi), älä peitä pattereita, älä kuivata pyykkiä sähkölämmittimellä tai saunan kiukaan päällä, hanki valaisimeen sopiva lamppu, sammuta sähkölaitteet käytön jälkeen, jätä ilmatilaa sähkölaitteiden ympärille (tv, mikro, jääkaappi, pakasti) äläkä peitä niitä ja muistathan, ettei palavia nesteitä säilytetä asunnossa vaan yhteisissä varastoissa.

Jos haluat muuttaa asunnossasi jotain, lupa on kysyttävä isännöitsijältä tai vuokranantajalta. Muutoksiin pitää kysyä lupa, jotta rakennus pysyy turvallisena ja terveellisenä.

Lähde, teksti ja kuvat: Helsingin kaupunki: Asumisopas maahanmuuttajille 2009

Isännöitsijä
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20152_42440.jpg
Milloin on aika uusia lämmönjakolaitteet?
Kun lämmönjakolaitteet ovat yli 20 vuotta vanhat, kannattaa ne uusia seuraavan viiden vuoden sisällä suunnitelmalllisesti.
20236_82145.jpg
Remonttikustannusten jakaminen oikeudenmukaisesti?
Taloyhtiömme monessa huoneistossa kosteat tilat ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Suurin osa on tehnyt/teettänyt itse kosteiden tilojen remontin sen jälkeen, kun yhtiö teetti kosteiden tilojen kartoituksen ja remonttitarve selvisi. Yhtiö on korvannut vaihtelevasti kustannuksia rakenteista, toisille vesieristeeseen saakka. Itselläni vain puumateriaaleja sillä perusteella, että yhtiön varat olivat vähissä ja kustannukseni huomioitaisiin aikanaan, kun muille tehtäisiin kosteiden tilojen remontteja.Nyt yhtiökokouksessa päätettiin tehdä viiden huoneiston kosteiden tilojen remontti kokonaan yhtiön laskuun sillä perusteella, ettei huoneistoihin synny kalliita kosteusvauriota. Näiden viiden huoneiston remontit maksaa nyt yllättäen taloyhtiö, koska asukkaat itse eivät niitä ilmeisesti muuten tekisi. Kustannukset jaetaankin nyt tasana kaikille, eikä teettämäni remontti vaikuta millään tavoin kustannuksia tasaavasti.Eikö tämä ole epäoikeudenmukaista kustannusten jakamista? Ne viisi huoneistoa, jotka eivät ole huolehtineet huoneistostaan, palkitaan taloyhtiön tekemällä kosteiden tilojen remontilla. Eikö taloyhtiö voi velvoittaa asukasta tekemään remontin niin, että asukas itse teettää sen ja taloyhtiö osallistuu kustannuksiin rakenteiden osalta esim. vesieristeeseen saakka? Jos asukas ei tätä noudata, niin eikö kosteat tilat voida asettaa käyttökieltoon siihen saakka, kunnes ne on remontoitu? Missä menee asukkaan vastuu? Eikö asukas vastaa pinnoista ja jos ne eivät ole asialliset, esim. laatat vuotavat ja saattavat aiheuttaa kosteusvaurioita, niin asukas on velvollinen ne uusimaan? Mitä taloyhtiö voi velvoittaa asukkailta?
20104_21440.jpg
Näin käytät Suorapalvelu-mapistoa
Olemme aloittaneet Omataloyhtiö.fi Suorapalvelu -mapiston kokoamisen. Mapistoon keräämme yhteistyökumppaneidemme taloyhtiöille tarjomat palvelut, kuten tarjouspyynnöt, kuntokartoitukset ja esitelmät hallituksen sekä taloyhtiön kokouksiin. Mapiston tarkoituksena on madaltaa osapuolten välillä olevaa kynnystä ja mahdollistaa yksinkertainen tiedonkeruu hankkeen eri ratkaisuvaihtoehdoista.
20228_79177.jpg
Vastikkeen ei pitänyt nousta - joudummeko silti maksamaan?
Ostimme juuri osakkeen. Ostaessamme osaketta, isännöitsijätodistuksessa ei ollut viiteen vuoteen tulossa mitään suurempaa vastikkeeseen vaikuttavaa remonttia. Nyt kuitenkin tuli ilmoitus, että yhdessä yhtiömme asunnossa on aloitettu remontti kosteusvaurion takia. Yhtiön lainakin oli jo kilpailutettu. Remontti tulisi maksamaan yli 12 000 €. Yhtiö on kuitenkin ottamassa jopa 50 000 € lainan, vaikka vastikkeeseemme ei pitänyt tulla suuria muutoksia ainakaan 5 vuoteen.Remontti ollaan siis jo aloitettu ilman minkäänlaista yhtiökokousta. Nyt viiveellä ollaan järjestämässä ylimääräinen yhtiökokous. Voiko olla mahdollista, että saamme n. 80 € korotuksen vastikkeeseemme, vaikka juuri meille vakuuteltiin, ettei suuria muutoksia vastikkeeseen ole tulossa?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Mitä tehdä, kun yöhäirinnälle ei tule loppua?
Kun säätiö osti naapuriosakkeen, niin rappumme muuttui kuin päihdeasuntolaksi. Yöllä ei voinut nukkua. Isännöitsijä ei halunnut puuttua asiaan, vaikka rappuammekin hajotettiin ja talo yritettiin sytyttää palamaan. Lopulta säätiö itse toimitti häädön otettuani suoraan yhteyttä sinne, mutta tilalle järjestettiin vielä vaikeampi häirikkö. Olen menettänyt terveyteni tässä rumbassa. Säätiö ei enää vastaa, eikä isännöitsijää tai taloyhtiötä kiinnosta. Kaksi naapuria on jo muuttanut pois. Itse en voi muuttaa, en voi kantaa raskaita tai pakata. Lähes 10 vuotta tätä menoa on aivan liikaa. Nyt "valituskaverinikin" muuttaa pois ja jään yksin. Onko säätiöllä ylivalta? Mitä tehdä?
20225_78293.jpg
Melusta asiaa - tai kuultavaa
Melusta puhutaan paljon. Asiana melu on hankala, sillä melun aiheuttama häiriö koetaan yksilöllisesti. Tyypillisiä ympäristöstä kuuluvan melun aikaansaamia vaikutuksia ovat rentoutumisen häiriintyminen, keskittymis- ja suorituskyvyn aleneminen sekä erilaiset stressioireet. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista onkin melulle asetettu selkeät raja-arvot, jotka eivät saisi ylittyä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton