Miten paljon taloyhtiön ilmanvaihto kuluttaa energiaa?
(Kuva Shutterstock)
Energian hinnan noustessa taloyhtiöt etsivät keinoja vähentää kulutusta. Ilmanvaihto on merkittävä tekijä, mutta voiko siitä säästää ilman riskejä? Tämä artikkeli käy läpi, miten ilmanvaihdon energiankulutusta voidaan hallita turvallisesti ja tehokkaasti
Miten ilmanvaihto vaikuttaa taloyhtiön energiankulutukseen?
Energian kallistuessa taloyhtiöissä tehdään erilaisia säästötoimenpiteitä. Myös koneellisen ilmanvaihdon energiankulutus on kirvoittanut valtavan määrän pohdintoja. Kuinka paljon energiaa ilmanvaihto kuluttaa? Ja voidaanko taloyhtiöissä säästää esim. pienentämällä ilmanvaihtoa? Voiko joillain toimenpiteillä olla haittaa koneen toiminnalle tai asukkaille?
Ilmanvaihdon energiankulutus muodostuu kahdesta asiasta
- poistettavan ilman tilalle tuotavan korvausilman lämmittämisestä (lämmöntalteenotto, jälkilämmitysvastus ja asunnon lämmitysjärjestelmä)
- ja puhaltimien sähkönkulutuksesta.
Mikäli rakennuksessa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto, korvausilma lämmitetään kokonaisuudessaan talon lämmitysjärjestelmällä.
Sen sijaan, kun rakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla, (tuloilma lämmitetään lähes kokonaan poistoilmasta saadulla lämmöllä. Vain kylmimpinä aikoina käytetään lisäksi jälkilämmitysvastusta.
Voidaan siis sanoa, että lämmöntalteenottokennon talteen ottama lämpö on ns. ilmaisenergiaa.
Tuloilman (eli se mikä tulee koneelta asuntoihin) lämpötila on säädettävissä ja se kannattaakin pitää kohtuullisena. Jos tuloilman lämpötilasäätö talviaikaan on kovin korkealla, kone käyttää jälkilämmitysvastusta sen jälkeen, kun poistoilmasta saatava lämpö ei riitä – ja tämä luonnollisesti kuluttaa energiaa. Tähän kulutukseen voi vaikuttaa pitämällä tuloilman lämpötilapyynnin kohtuullisena, jopa 15 asteessa, kunhan ei synny ikävää vedon tunnetta.
Lue lisää:
Mitä tuloilman lämpötilasta on hyvä tietää? Mitä jäteilman lämpötila kertoo?
Voiko ilmanvaihdosta säästää turvallisesti?
Säästösyistä ilmanvaihtokoneen lämmitysvastuksia ei kuitenkaan saa ottaa kokonaan pois päältä, sillä kone tarvitsee niitä sulatusjaksojen aikana kovilla pakkasilla. Jos vastukset ottaa kokonaan pois päältä, voi kone sen seurauksena jäätyä.
Yleensäkin puhallinmoottoreiden ja varsinkin nykyaikaisten EC-puhaltimien sähkönkulutus on varsin pientä verrattuna korvausilman lämmittämiseen. Niidenkään vuoksi ilmanvaihtoa ei pidä koskaan sammuttaa kokonaan.
Sammutettuna ilmanvaihto ei myöskään poista sisäilmaan kertynyttä kosteutta, vaan kosteus jää rakennuksen rakenteisiin. Ilmanvaihtoa ei siis koskaan saa sammuttaa kokonaan energiansäästösyistä, sillä se on haitallista sekä koneelle, rakennukselle että asukkaille rakennuksen sisällä!
Info
Ilmanvaihdon sanastoa
EC-puhaltimet (Electronically Commutated puhaltimet)
EC-puhaltimet ovat energiatehokkaita sähkömoottoreilla varustettuja puhaltimia, joissa on elektroninen ohjaus. Ne kuluttavat vähemmän sähköä kuin perinteiset vaihtovirta- (AC) puhaltimet ja säätävät tehoaan tarpeen mukaan, mikä vähentää energiankulutusta ja melua.
Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde
Tämä kertoo, kuinka suuri osa poistoilmasta saatavasta lämmöstä saadaan talteen ja hyödynnettyä tuloilman lämmityksessä koko vuoden aikana. Esimerkiksi, jos hyötysuhde on 77 %, se tarkoittaa, että 77 % poistuvan ilman lämmöstä saadaan hyödynnettyä uudelleen. Mitä korkeampi hyötysuhde, sitä energiatehokkaampi ilmanvaihtojärjestelmä on.
Jälkilämmitysvastus
Sähkövastus, jota käytetään tuloilman lisälämmitykseen silloin, kun lämmöntalteenotosta saatu lämpö ei riitä pitämään sisään tulevaa ilmaa tarpeeksi lämpimänä. Se toimii erityisesti kylmillä keleillä, mutta sen käyttö lisää energiankulutusta, joten sen käyttöä kannattaa optimoida.
Lämmöntalteenotto (LTO) on ilmanvaihtojärjestelmässä käytettävä tekniikka, joka hyödyntää poistoilman lämpöä tuloilman esilämmitykseen. Sen ansiosta rakennuksen lämmitysjärjestelmän ei tarvitse käyttää yhtä paljon energiaa kylmän ulkoilman lämmittämiseen.
Paljonko energiaa nykyaikainen Vallox-ilmanvaihto kuluttaa?
Nykyaikaisissa Vallox-ilmanvaihtokoneissa lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on korkea, jonka vuoksi sillä säästetään energiaa. Muutoin energiaa kuluisi tuloilman lämmittämiseen.
Lämmöntalteenotto luo merkittävän energiansäästöpotentiaalin taloyhtiölle
Energiansäästölaskelmassa on käytetty Etelä-Suomen säätietoja. Mitä pohjoisempana rakennus sijaitsee, sitä enemmän lämmön talteenotto säästää. Laskelma: Vallox 096 MV (poistoilmavirta 38 l/s).
- Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energia/asunto: 5 790 kWh/v
- LTO energiansäästö (75 %): 4340 kWh/v
Ilmanvaihtokoneen sähkönkulutus
- Lämmön talteenotto (levylämmönvaihdin): 0 kWh/v
- Puhaltimen energiankulutus: 365 kWh/v
- Tuloilman jälkilämmitysvastuksen energiankulutus: 52 kWh/v
Energiansäästö 30 asunnon taloyhtiössä
- Lämmitysenergiansäästö (30 x 4340 kWh): 130 200 kWh/v
- Ilmanvaihtokoneiden sähkönkulutus (30 x 423 kWh/v): 12 690 kvh/v
Säästöpotentiaali: 117 510 kWh/v
Laskelmassa on käytetty Vallox 096 MV -ilmanvaihtokonetta, joka on suosittu tuote kerrostalo- ja rivitalokohteissa. Sen lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on 77%.
Valloxin verkkosivuilta ladattavan laskurin avulla voi laskea arvion nykyisen ilmanvaihtokoneen energiankulutuksesta Suomen ilmastossa sekä kuinka paljon säästöä syntyy, kun vanha ilmanvaihtokone vaihdetaan uuteen energiatehokkaaseen Vallox-ilmanvaihtokoneeseen.
Miten taloyhtiössä voidaan säästää ilmanvaihdon kuluttamaa energiaa?
Energiatehokkainta on käyttää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan. Silloin energiankulutus on ilmanvaihdon osalta optimaalisinta. Kun asunto on tyhjänä, ilmanvaihto voi olla hyvinkin pienellä teholla.
Nyrkkisääntö on: kun ilmanvaihto pienennetään puoleen, sen kuluttama energia pienenee alle puoleen. Kun asunnossa ollaan kotona, ilmanvaihtoa tarvitaan, jotta esim. hiilidioksidi ja kosteus poistuvat. Silloin ilmanvaihtoa tarvitaan enemmän. Tärkeintä on tehostaa ilmanvaihtoa esim. peseytymisen jälkeen, jotta ylimääräinen kosteus poistuu hallitusti. Uusissa rakennuksissa ilmanvaihtoa ei pidä pitää kovin pitkään pienellä teholla (vaikka asunto olisi tyhjillään), jotta mahdolliset uusista huonekaluista tai rakennusmateriaaleista huoneilmaan haihtuvat aineyhdisteet tuulettuvat ulos.
Mikäli rakennuksessa on keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä, ns. tehostusaikoja (eli kun ilmanvaihto on suuremmalla nopeudella) ei pidä lyhentää kohtuuttomasti, koska kerrostaloasukkaiden elämänrytmit ovat erilaisia.
Taloyhtiön asukkaiden erilaisiin elämänrytmeihin mukautuva ilmanvaihto saadaan parhaiten aikaiseksi huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla. Nykyaikaisissa MyVallox-ilmanvaihtokoneissa onkin tähän tarkoitukseen sopivat kosteus- ja hiilidioksidianturit, jotka säätävät ilmanvaihdon tehoa automaattisesti asuntokohtaisten tarpeiden mukaan. Näin tehostus ei jää asunnon asukkaan muistin varaan, eikä ilmaa vaihdeta turhaan. Tällainen tarpeenmukainen huoneistokohtainen ilmanvaihto on energiatehokkainta.
Huomio
Mitä voit tehdä ilmanvaihdolle energiaa säästääksesi?
Energiansäästön kannalta järkevintä on, että
- ilmanvaihdon teho säätyy tarpeen mukaan huoneistokohtaisesti. Pienempi ilmanvaihto riittää, kun tila tai asunto on tyhjillään.
- jos ilmanvaihtokone sisältää sisäilman laatua mittaavia antureita, kuten MyVallox-ilmanvaihtokoneiden kosteus- ja hiilidioksidiantureita, niitä myös käytetään.
- Ilmanvaihto on päällä aina ja jälkilämmitysvastukset pidetään päällä, jotta talviaikaiset sulatusjaksot toimivat.
- tuloilman lämpötilaa lasketaan järkeväksi, jotta koneen ei tarvitse käyttää jälkilämmitysvastuksia tuloilman lämmittämiseen.
Taloyhtiön ilmanvaihdon energiankulutusta voi vähentää tehokkaasti ilman riskejä. Keskeistä on säätää ilmanvaihto tarpeen mukaan, pitää ilmanvaihto aina päällä ja välttää liian korkeita tuloilman lämpötiloja. Investointi nykyaikaiseen, huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon voi myös tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä.
Tarkistakaa taloyhtiönne ilmanvaihdon asetukset ja pohtikaa, voisiko energiatehokkuutta parantaa ilman riskejä asukkaille tai rakennukselle.
Laskuri ilmanvaihdon energiankulutuksesta
Lue juttu ilmanvaihtosaneerauksesta, joka tehtiin krs-taloon linjasaneerauksen yhteydessä.
Lue juttu taloyhtiön energiasaneerauksesta
Lue myös asunnon ilmanvaihtojärjestelmän nykyaikaistamisesta
Tilaa esite
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Tuloilman lämpötila vs. jäteilman lämpötila – mitä eroista on hyvä tietää?
As.oy Remontti-Mallinnus Osa 9. Taloyhtiön ilmanvaihtoremontti
Ilmanvaihto kuntoon omassa asunnossa
Vallox Pureo -koneista on kertynyt hyviä käyttökokemuksia
Osaava urakoitsija auttaa
Raikas ilma – myös sisällä
Luetuimmat
Uusimmat