Muutto omakotitalosta kerrostaloon helpottaa elämää ja kannattaa vielä kahdeksankymppisenä

Vuoden 2020 lopulla Liisa, 80, ja Juhani, 82, päättivät, että nyt on aika etsiä uutta kotia läheisestä kaupungista tositarkoituksella. Päätökseen vaikutti se, että molemmat olivat vielä niin hyvässä kunnossa, että kykenisivät sopeutumaan muutokseen. Mahdollisiin remontteihinkin olisi voimia. Nuorempia heistä ei kuitenkaan tulisi, joten nyt olisi oikea hetki.

Asunnolle oli muutamia kriteerejä. Sopiva hinta tietenkin, parveke, vähintään kolme huonetta ja hissitalo. Omaa saunaa pariskunta ei kaivannut, vaikka Juhani onkin innokas saunoja.

– Aluksi näytöissä käyminen oli hupia. Meillä ei ollut mikään kiire tai pakko. Viime kesänä asia muuttui pikkuhiljaa todemmaksi, kertoo Liisa.

Yhtäkkiä heinäkuussa löytyi se oikea.
– Siihen asti kaikki asunnot tuntuivat ahtailta ja jopa sokkeloisilta. Tässä huoneiden koko oli meille sopiva, muistelee Juhani ensikäyntiä nykyisessä kodissaan.

Myös heidän lapsensa kävivät katsomassa kuudennen kerroksen kolmiota. Asunnon valoisuus ja hyvä pohjaratkaisu saivat kaikilta kiitosta.

Kiinteistönvälittäjä kertoi, että asunnosta oli kiinnostunut toinenkin ostaja. Pariskunta vietti unettoman yön pohtiessaan päätöstään. He ehtivät käydä huoneistossa vain kerran ennen tarjouksen tekemistä. Taloyhtiön papereihin he tutustuivat kuitenkin huolella.

Listalle kertyi monta plussaa. Asunto on sopivan kokoinen ja pohjaratkaisu hyvä. Se on valoisa, ylimmän kerroksen kolmio. Taloyhtiö on hoidettu esimerkillisesti. Sen taloustilanne on hyvä.

Tuleva viemäriremonttikaan ei pelottanut, sillä remonttisuunnitelmat vaikuttivat kohtuuhintaisilta ja ammattitaidolla tehdyiltä.

Hinta veti mietteliääksi. Sen pitäisi olla tarpeeksi korkea, että tarjous hyväksytään, mutta kuitenkin sellainen, että rahaa jää myös remonttiin.

Uneton yö kannatti: Liisan ja Juhanin tarjous meni läpi. Ennen kauppakirjan allekirjoitusta piti kuitenkin hetki odottaa, sillä yhtiössä on lunastuslauseke. Kukaan osakkaista ei sitä käyttänyt, ja alkoi remontin suunnittelu.

Eniten pohdintaa vaati kylpyhuoneremontti. Sitä varten tehtiin jopa asbestikartoitus. Paikalla käyneet asiantuntijat varoittivat, että lattian auki repimiseen liittyy riskejä. Lvi-ammattilaisten neuvosta perusteellinen remontti jäi odottamaan taloyhtiönviemäriremonttia.

Kylpyhuoneelle tehtiin kevyt kasvojen kohotus. Rumat kaakelit maalattiin piiloon. Rikkinäinen suihkukaappi purettiin, ja tilalle löytyi moderni suihkuseinä. Myös kylpyhuoneen kalusteet uusittiin.

– Vasta neljäs tärppäsi. Mutta hän olikin sitten todella hyvä tekijä. Seinät ovat niin tasaiset, että en ole ennen nähnyt, kiittelee Juhani.

Liisa lisää, että remonttimies oli myös tehokas. Hän teki sitä mukaa kun pystyi ja työ vaatii.
– Omakotitalon remontointiin verrattuna erona on, että remonttia ei saa tehdä milloin vain. Työt on taloyhtiössä rajattu kello 7.30 ja 17 välille, eikä viikonloppuna saanut tehdä remonttia ollenkaan, Juhani toteaa.

Henkisesti remontti ja muutto ovat olleet jonkinmoista vuoristorataa. Rakennusalaa viime aikoina vaivannut tarvikepula ei onneksi haitannut remonttia. Pariskunta esimerkiksi sai toivomansa hellan, jossa on integroitu liesituuletin. Vain mikroaaltouunia joudutaan edelleen – maaliskuussa – odottamaan.

Välillä Juhanin mieleen on noussut epäily, oliko päätös muutosta kaupunkiin oikea, ja oliko juuri tämän asunnon ostaminen järkevää. Myös lainan ottaminen mietitytti, sillä pariskunta koti maalla oli päätetty myydä vasta muuton jälkeen.

Samaan aikaan remontin kanssa Liisa ja Juhani tyhjensivät omakotitaloaan ja myivät turhia tavaroita verkossa ja kirpputorilla. Vävy ja toinen pojista vähän toppuuttelivatkin Juhanin intoa myydä hyviä työkaluja. Niitä saattaisi vielä mökillä tarvita.

– Vaikka remontti tehtiin rauhassa, olin välillä todella väsynyt, tunnustaa Liisa.

Raskain oli muuttoviikko. Apuna lopullisessa muutossa oli ystäviä ja sukulaisia. Pitkät päivät olivat sekä fyysisesti että henkisesti rankkoja. Muuttokuormat konkretisoivat sen, että muutos on lopullinen. Oli haikeaa jättää koti, johon he olivat muuttaneet nuorena perheenä jouluksi 1966.

Nyt asunto tuntuu molempien mielestä kodilta.
– Joka kerta kun tulen rappukäyvästä sisään, iloitsen uudesta kodista, kertoo Liisa.

Liisalle on tärkeää, että kaikki arjen toiminnot sujuvat hyvin. Molemmilla on myös omaa rauhaa, johon he jo omakotitalossa kaksin asuessaan tottuivat.

Kodin tuntua lisäävät tietenkin tutut tavarat. Kalustus on sopiva sekoitus uutta ja vanhaa.
– Makuuhuone on niin samanlainen, että joskus herätessä havahtuu siihen, että tosiaan, olemme uudessa kodissa, nauraa Liisa.

Juhani iloitsee kerrostaloasumisen vaivattomuudesta. Pieniin pulmiin saa apua huoltomieheltä tai voi kysyä neuvoa naapureilta. Taloyhtiössä on otettu uudet asukkaat ystävällisesti vastaan. Etenkin hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat antaneet monia hyviä neuvoja tulokkaille.

– Nyt ei enää tarvitse käydä pannuhuoneessa katsomassa, onko siellä kaikki kunnossa. Eikä tarvitse luoda lunta tai leikata nurmikkoa, Juhani kiittelee.

Yksi kunniatehtävä Liisalla ja Juhanilla taloyhtiössä on. Heillä on perjantaina ensimmäinen saunavuoro, ja sauna pitää muistaa laittaa ajoissa päälle. Tämä velvollisuus ei innokasta saunojaa rasita, varsinkin taloyhtiön yhteinen sauna tarjoaa makoisat löylyt.