Onnekkaan rakennusvirheen kautta tehokkaaksi kosteusongelmien korjaajaksi

SafeDrying-järjestelmän keksijä Esa Tommola alkoi kehittää järjestelmää jo vuonna 2004. Tommola kehitteli uudenlaista ilmakiertoista lattialämmitystä. Käännekohta kehityksessä tapahtui uudiskohteessa Vesilahdella vuonna 2007, jolloin tässä tapauksessa onnekkaan rakennusvirheen johdosta betonivalun sisään asennetun umpinaiseen lattialämmitysputkeen pääsi sadevettä. Virhe korjattiin nopeasti ja siitä syntyi hullu idea, että voisiko putkia käyttää kosteuden poistamiseen rakenteista, kun kerran niiden sisään oli kertynyt vettä. Näin alkoi SafeDrying-järjestelmän kehitysprosessi, jota Tekes oli pitkään rahoittamassa.

– Innovaatio oli nerokas, koska toimintaperiaate on melko yksinkertainen ja täysin fysiikan lakien mukainen. Vesihöyry pyrkii aina tasaamaan osapaine-eronsa. Kanavistossa kulkevassa ilmassa osapaine on pieni ja kosteassa rakenteessa suuri, jolloin rakenteet kuivuvat tehokkaasti kanavistoon päin, kertoo Tommola.

Tärkein kysymys kehityksen alussa oli, miten lämmin kuiva ilma saadaan rakenteen sisään. Kanaville oli melkoiset vaatimukset. Niiden piti olla vesihöyryä läpäiseviä, mutta ne eivät saisi mennä tukkoon betonivalusta. Monen kehitysvaiheen myötä tuli ensimmäinen versio kuivatuskanavasta.

Etävalvonta oli suuressa roolissa järjestelmän kehitystyössä. Mitta-antureilla oli myös suuret vaatimukset. Niiden piti kestää suuria kosteuksia vaihtelevissa olosuhteissa. Ensimmäisissä versioissa oli paikalla luettavat anturit, mutta etäluettavat mitta-anturit osoittautuivat käytettävyydeltään huomattavasti paremmiksi, koska niistä saatiin reaaliaikaista tietoa, jonka avulla pystyttiin muun muassa eliminoimaan piileviä rakennusvirheitä perustamistavan lisäksi. Mitta-anturien avulla pystyttiin myös todistamaan, että rakenne kuivuu ja pysyy kuivana.

SafeDrying-järjestelmä voidaan asentaa pintaan tai rakenteen sisään. Käytettyjä asennustapoja on yli kymmenen erilaista. Kuivatusyksikköjä löytyy monessa eri kokoluokassa. Vuosien varrella kuivatuskanavien materiaaleina on käytetty peltiä, alumiinia ja muovia. Koko järjestelmän kehitystyöhön meni yhteensä noin 10 vuotta.

Kehitystyö ei kuitenkaan loppunut valmiiseen järjestelmään, vaan sitä parannellaan koko ajan. Viimeisin innovaatio on asuintiloihin uusi kuivatusyksikkö, jonka desibelit on saatu mahdollisimman alas.

Ensimmäinen suomalainen patentti saatiin vuonna 2015. Patentin myötä alkoi järjestelmän kaupallistaminen. Ensimmäiset kaksi vuotta tehtiin pilottiprojekteja, joissa päästiin todistamaan järjestelmän toimivuus sekä jatkamaan kehitystä.

Yksi ensimmäisistä korjausrakentamisen pilottikohteista sijaitsi vanhassa asuntomessukohteessa Tampereella. Asuntokaupat peruuntuivat vuonna 2016, koska keskellä taloa olevasta kantavasta seinästä löytyi kosteutta, jota ei ollut mahdollista korjata perinteisin keinoin. Kosteus oli noussut kapillaarisesti ylöspäin. Tähän kohteeseen tehtiin ensimmäinen pinta-asennus. Tällainen oli hyvin tyypillinen kohde, mutta helppo SafeDryingille. Kun asunto lopulta myytiin onnistuneen kuivatusjärjestelmäasennuksen jälkeen, alkoi hahmottua, että tällaiselle ratkaisulle olisi kysyntää laajemminkin.

Vuonna 2017 etäluettavat mitta-anturit otettiin käyttöön 1950-luvulla rakennetun Killinkosken koulun ja päiväkodin korjauksessa. Kohde oli peruskorjattu 2010, jolloin tehtiin salaojat, lattiat ja lattiaeristeet, mutta silti vanha ulkoseinä keskellä rakennusta nosti kapillaarisesti kosteutta. Kantavaa seinää keskellä taloa oli vaikea korjata perinteisin keinoin ja kylän ainoaa koulua ja päiväkotia uhkasi sulku. SafeDryingilla kohde saatiin korjattua ja päiväkoti pelastettua.

Lue lisää kapillaarisesta kosteudesta >>>

Ensimmäinen iso kaupallinen projekti oli Helsingissä sijaitseva taidemuseo Amos Rex. Kohteessa olleiden masiivisten paikalla valettujen rakenteiden kuivuminen olisi perinteisillä menetelmillä laskennallisesti kestänyt yli 6 vuotta. Rakennusaikataulu oli kuitenkin noin 2 vuotta. SafeDrying-järjestelmällä betonivalu saatiin kuivaksi jo 6,5 kuukaudessa ja museo avattiin alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

Taloyhtiöpuolella tärkeimpiä kohteita oli Liisankatu vuonna 2018. Osakas, jonka rintamamiestalo oli aiemmin korjattu SafeDrying-järjestelmällä, vinkkasi hallitukselle järjestelmästä, jolla arvokiinteistön asunto saatiin vihdoin korjattua. Asunto oli vaarassa muuttua varastoksi ennen SafeDryng-järjestelmää. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja kertoi Helsingin Sanomien liitteessä, että he eivät meinanneet uskoa kuivatustuloksia, koska ne olivat niin hyviä. Tämän vuoksi he tekivät omia mittauksiaan ja kun mittaukset osoittautuivat oikeaksi, taloyhtiö oli iloisesti yllättynyt.

– Liisankatu sai meidät tajuamaan, että monet taloyhtiöt kärsivät perustamistavasta johtuvista kosteusongelmista, kertoo Tommola.

HS:n juttu avasi markkinat. Sipoossa sijaitseva taloyhtiö oli ensimmäinen kevytsoraharkkokuivatus. Mielenkiintoisinta siinä oli, että tiedettiin huokoisen materiaalin kuivuvan nopeasti, mutta kun lähes märkä kevytsoraharkko kuivui parissa viikossa ylitti se kaikki odotukset. Tämän kohteen myötä SafeDryingille tuli yllätyksenä kuinka moneen taloyhtiöön oli tehty salaojaremontti, mutta silti perustamistavasta johtuvat kosteusongelmat eivät olleet poistuneet.

– Järjestelmän kehitys on ollut huimaa. Aloitettiin omakotitalojen kellareista ja nykyään järjestelmiä on asennettu muun muassa Unescon maailmanperintökohteisiin sekä muihin Suomen tunnetuimpiin kiinteistöihin.

Alkuvuodesta 2018 lähtien SafeDrying on ollut saatavilla kaikille sekä uudis- että korjauskohteisiin.

– Yksi suurimmista saavutuksista oli, kun SafeDrying valittiin mukaan Ympäristöministeriön vuonna 2019 julkaisemaan kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjausoppaaseen, kertoo Tommola.

Tärkeitä akateemisia hetkiä on ollut myös Rakennusfysiikka-seminaarin kosteusturvallisen rakentamisen palkintoehdokkuus peräti kaksi kertaa kuuden vuoden sisällä. Toinen suurista saavutuksista oli vuonna 2020 saatu eurooppalainen patentti. Se todisti, kuinka ainutlaatuinen järjestelmä oli kyseessä, kun koko Euroopasta ei löytynyt vastaavaa.

Yrityksen kehitys on ollut mielenkiintoinen. Ensimmäiset vuodet olivat haastavia kehitystyön kannalta, mutta sen jälkeen kehitys on ollut nopeaa. Tutkimustulokset ovat vahvistaneet järjestelmän toimivuuden ja tyytyväiset asiakkaat ovat auttaneet yrityksen tähän pisteeseen.

– Tulevaisuus näyttää hyvältä ja koulujen, taloyhtiöiden sekä omakotitalojen lisäksi on tiedossa myös muutamia ainutlaatuisia kohteita, sanoo Tommola.