Osakeluettelomerkintä taloyhtiössä – mitä se tarkoittaa?

Valtioneuvosto on antanut 26.7.2007 asetuksen, joka sisältää säännökset arseenikyllästeillä (CCA-kyllästeillä) käsitellyn puun, kuten vanhojen sähkö- ja puhelinpylväiden uudelleen käytöstä ja markkinoille luovuttamisesta uudelleen käyttöä varten.Uudelleen käytettävää CCA-kyllästeillä käsiteltyä puuta saa luovuttaa vain ammattimaiseen taikka teollisuuskäyttöön. Käsiteltyä puuta saa käyttää vain, jos puun kestävyys on välttämätöntä ihmisen tai karjan turvallisuuden kannalta ja jos puun joutuminen ihokosketukseen on epätodennäköistä. Sallittuja käyttötarkoituksia ovat muun muassa julkisten rakennusten ja maatalousrakennusten kantavat puurakenteet, sillat ja siltarakenteet, laiturit, perustukset ja tukirakenteet. Käsiteltyä puuta ei saa koskaan käyttää asuinalueilla tai kotitalouksissa käytettävissä rakenteissa eikä myöskään maataloudessa lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, kuten edellä mainitut kantavat puurakenteet. Käsitelty puu ei myöskään saa joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa.

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Ostimme alle vuosi sitten vanhasta kerrostalosta osakkeen, Remontoimme osakkeen ja muutimme asumaan. Nyt olemme kärsineet koko perhe silmä- ja hengitystieoireista. Isännöitsijä on käynyt pintakosteusmittarilla mittailemassa pintoja mutta mitään kosteutta ei löytynyt. Lopulta kommentti oli, että meidän pitää ensin osoittaa, että asunnossa on ongelma ja taloyhtiö osallistuu sitten vasta savottaan esim. korjauttaa vaurioituneet rakenteet.Onko se näin? Joidenkin "tietojen" mukaan taloyhtiön pitäisi tutkia ja ottaa näytteitä asunnosta eikä meidän osakkaiden.

Kuulin asiasta aivan sattumalta erään hallituksen kokouksen jälkeen, kun isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja keskustelivat ilmaisen internetliittymän järjestelyistä. Kuulemani perusteella isännöintiyritys tarjoaa hallinnoimilleen taloyhtiöiden puheenjohtajille ilmaiset internetliittymät yhteistyökumppaninsa kautta (puhelin/internet -operaattori). Yleisesti tämä ei ole ollut taloyhtiömme osakkaiden tiedossa eli siis ainakaan tiedotus ei tässä asiassa ole ollut avointa.Käsitykseni mukaan tällainen järjestely on ollut taloyhtiössämme käytössä n. 8 vuoden ajan ja hallituksen puheenjohtaja on ollut tällä ajanjaksolla sama henkilö. Tietojeni mukaan kyseessä on kuluttajahinnaltaan n. 20e/kk maksava liittymä eli laskennallinen rahallinen hyöty liittymästä kahdeksalta vuodelta olisi 1920e. Myös pienempiä "näkyviä" lahjoja on hallituksen puheenjohtajalle sadellut esim. lippiksiä ja t-paitoja. Hallituksen muille jäsenille taas ei ole tajottu mitään hyödykkeitä eli "ilmaiset ateriat" ovat olleet varsin suunnattuja pelkästään puheenjohtajalle.Muuten en asiasta erityisesti välittäisi, mutta havaintojeni mukaan isännöitsijäyrityksen ja puheenjohtajan välisillä sidoksilla näyttäisi olevan vaikutuksia päätöksentekoon ja varsinkin päätöksien toteutukseen yhtiössämme. Yhtiössämme on ollut hyvin yleinen tapa haudata asioita passiivisuudella. Puhetta ja kirjattuja päätöksiä kyllä riittää, mutta asioita ei toteuteta, jos ne eivät käykkään puheenjohtajan mieleen. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita talkoovoimin toteutettavan ulkomaalauksen maalien ostamisen. Asia on yhtiökokouksen päätöksellä vahvistettu ja rahat varattu kunnossapitosuunnitelmassa maalien ostamiseen. Tämä taitaa olla nyt jo kolmas kerta, kun asia on käynyt yhtiökokouksen kautta. Silti aina on maalit jätetty ostamatta. Rahojenkäyttöoikeus yhtiössämme on vain hallituksen puheenjohtajalla ja tietysti isännöitsijällä.Tästä alkaa olla jo merkittävää haittaa joidenkin (pj:n mielestä "huonojen") yhtiökokouksen päätösten toteuttamisessa ja näinollen haittaa yhtiön toiminnalle (riippumatta siitä ovatko yhtiökokouksen päätökset olleen "hyviä" vai ei). Jos asioita ottaa suoraan puheeksi, niin kylläpä heti leimataan valittajaksi ja edelleen kaikki säilyy ennallaan, mitään ei tapahdu. Sama passiiviasenne toistuu hallituksen kokouksen päätösten toteuttamisessa. Joissakin keskusteluissa pj:n kanssa on tullut esille hänen mielipiteensä päätöksenteosta, joka "on hankalaa, kun on niin monia mielipiteitä". Eli nähtävästi hän on valinnut toteutettavaksi vain oman mielipiteensä, isännöitsijän myötävaikutuksella. Isännöintiyritys taas välttyy tässä järjestelyssä tehokkaasti kaikenlaisista "ylimääräisistä" toimenpiteistä (ts. toiminnasta, josta ei ole rahallista tuottoa). Tosin tämän isännöintiyrityksen hinnastoon tulee hurjaa vauhtia kaikenlaisia uusia maksuja joka vuosi, mutta se onkin taas eri tarina.

Taloyhtiössämme on pihatie, jota saa käyttää vain tarvittaessa eli se ei ole yleinen kulkutie autoille (järjestyssääntöjemme mukaan). Taloyhtiössä on A-, B- ja C-talot. Parkkipaikka on A-talon päässä, B-talon asukkaiden tutut, sukulaiset sekä ulkopuoliset ajavat pihatietä pitkin B-taloon. B-taloon pääsisi suoraan toisen kadun kautta.Pihatiellä on siis jatkuvasti tarpeetonta ajoa, eniten tämä häiritsee A-talon päätyasuntoa, joka on 2 metriä pihatiestä. Onko oikein, että B-talon asukkaat saavat päättää, että mitään toimenpiteitä ei voida tehdä pihatien rauhoittamiseksi?Muutamana kesänä on ollut betoniporsas, mutta se on kielletty. Palotarkastaja on antanut lausunnon, että pihatielle voi laittaa ajoportin, joka rauhoittaisi kulkua. B-talo päätti, että ei mitään porttia laiteta. Jos päätökset tehdään enemmistöpäätöksellä, silloinhan B-talo päättää kaikesta, sillä siellä on eniten asuntoja. Eikö tässä ole pukki kaalimaan vartijana? Onko A-talon päätyasukkaan vain kestettävä? Ajoa tapahtuu myös myöhään jopa klo 23 aikaan ja aamuyöstä ja äänet kuuluvat täysin sisälle. Mitä tässä pitäisi tehdä? Asia on todella riitainen, asiaa ei voi hoitaa keskustelemalla, toisten arvostaminen tässä taloyhtiössä täysin hukassa!

Taloyhtiössämme suunnitellaan putkiremonttia. Olen itse tehnyt saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitotilan remontin siten että tila purettiin kokonaan ja uusittiin, vaihdettiin lattiakaivojen paikkaa ja siirrettiin lämminvesivaraaja sekä lisättiin käsienpesuallas. Näiltä osin myös putket vaihdettiin.Miten suunnitellun putkiremontin osalta nämä pitäisi huomioida esim. kustannuksissa?