Osakeluettelomerkintä taloyhtiössä – mitä se tarkoittaa?
Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.02.2025
Hallituksen velvollisuutena on täydentää osakeluetteloa tapahtuneiden osakkeiden luovutusten perusteella. Osakkeensaajan tulee ilmoittaa saannostaan hallitukselle ja itsensä merkitsemisestä osakeluetteloon, mikä hallituksen tulee tehdä viipymättä sen jälkeen, kun merkinnän tekemisestä on esitetty luotettava selvitys. Käytännössä tämä tarkoittaa kauppakirjan esittämistä ja selvitystä siitä, että omistusoikeus osakkeisiin on myös siirtynyt.
Osakeluettelomerkinnän tekeminen edellyttää, että osakkeensaaja esittää selvityksen varainsiirtoveron maksamisesta. Hallituksen on siten valvottava, että osakkeensaaja on täyttänyt em. velvollisuutensa.
Tavanomaista on, että kaupan yhteydessä myyjä siirtää osakekirjan ostajalle osakekirjaan tehdyllä siirtomerkinnällä. Osakekirjaan on hallituksen tehtävä todistus siitä, että osakkeen siirto on merkitty osakeluetteloon ja merkintäajankohta.
Osakeluettelomerkinnän tekeminen on uuden omistajan kannalta merkityksellistä omistusoikeuden kirjaamisen lisäksi myös siinä suhteessa, että hän saa käyttää lain 6-luvun 7 §:n nojalla osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiössä vasta sen jälkeen, kun hänet on merkitty osakeluetteloon. Sama oikeus syntyy myös silloin, kun saaja esittää saannostaan luotettavan selvityksen esim. yhtiökokouksessa tilanteessa, jolloin osakeluettelomerkintää ei ole vielä ehditty tehdä.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
Rakennusluvat ja ilmoitukset – pienremontin sudenkuopat: Osa 3
Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistusrekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
Asunto-oy:n ja osakkeenomistajan vastuut
Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.
Mitä hyötyä ääneneristyksen parantamisella on?
Toisinaan saattaa kotona ilmetä ongelma, mikä vaikuttaa huomattavasti asuinviihtyvyyteen. Nimittäin äänet! Olemassa oleva eriste ei eristä ääntä ollenkaan ja/tai äänieristyksen huomioon ottaminen edellisen remontin tai rakentamisen yhteydessä on unohtunut vallan. Tehdyt ratkaisut ovat voineet myös osoittautua epäonnistuneiksi: yläkerrasta kuuluvat askelten äänet ja naapurihuoneesta pienimmätkin pihahdukset. Levollinen rauha ja hiljaisuus on tällaisissa kaukana. Mitä asialle voisi tehdä? Väliseinän ja -pohjan oikeanlaisella eristämisellä vaikutat suuresti ääneneristykseen - unohtamatta myöskään lämmöneristävyyden paranemista.
Lataa ilmanvaihdon saneerausopas
Uusi ilmanvaihtokone voi säästää jopa tuhansia kilowattitunteja lämmitysenergiaa. Samalle se auttaa pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä ja varmistaa terveellisen sisäilman kodin asukkaille.
Osakas vastaa muutostyön toteutuksesta
Osakkailla on silloin tällöin tarve tehdä yhtiön rakennuksessa ja kiinteistöllä erilaisia muutostöitä. Osakkaalla on lakiin perustuva lähtökohtainen muutostyöoikeus. Hän voi siis toteuttaa hallinnoimissaan tiloissa muutostöitä, jos niistä ei aiheudu haittaa tai vahinkoa taloyhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle.
Terassilasien talviasennuksessa ideaa
Lasiterassin asennus onnistuu vuodenajasta riippumatta. Talvi on itse asiassa oiva aika asentaa lasiterassi! Lasitettu terassi tuo lisätilaa myös jouluksi – joulukuusi ilahduttaa terassilla jo ulkoa katsottuna ja pysyy pidempään vihantana, ja lahjat ja jouluruuat voi säilyttää terassilla poissa jaloista mutta turvassa lumelta ja tuulelta.
Terassilasituksia myös rivi- ja paritaloihin
Hyvä lepotuoli, kiinnostava kirja ja lasiterassit. Siinä eväät sunnuntain aamuhetkelle. Lasiterassi avaa näkymän, joka rauhoittaa ja antaa voimia tulevalle viikolle. Sateen ropinakin kuulostaa musiikilta lasiterassihankinnan jälkeen. Alumiinirakenteinen lasiterassi tuo luonnon lähelle ja saa kaikki aistit valppaiksi. Pienikin terassi saa uuden elämän lasitettuna. Soma terassikalustus ja rauhoittava maisema tekevät siitä mieluisan oleskelupaikan. Lukittavat liukuovet tekevät siitä myös turvallisemman säilytystilan pihakalusteille ja ulkoiluvälineille.
Takaavatko järjestyssäännöt rauhan taloyhtiössä
Monissa taloyhtiöissä on järjestyssäännöt, jotka määrittelevät muun muassa yhteisten tilojen ja piha-alueiden käyttöä, remontin tekemistä ja hiljaisuutta. Kerrostalon järjestyssäännöt löytyvät yleensä ilmoitustaululta tai ne on jaettu asukkaille.Naapurien kesken voi kuitenkin välillä syntyä erimielisyyttä järjestyssäännöistä, kuten normaalin melun tasosta tai remontoinnista. Monet asiat voivat ärsyttää pianonsoitosta koiran haukuntaan ja lasten ääniin. Kuitenkin vain silloin, kun metelöinti asunnossa tai yleisissä tiloissa on niin häiritsevää ja jatkuvaa, ettei sitä voida pitää enää vähäisenä, voidaan siihen puuttua.
Luetuimmat
Uusimmat