• Etusivu
  • Osakas

Osakkeenomistaja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg

Yhtiöön nähden yhtiön osakkeenomistajana on osakeluetteloon merkitty omistaja. Ennen osakeluettelomerkintää osakkeenomistaja ei voi yleensä käyttää hänelle kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Poikkeuksena tästä on, että osakeluettelomerkinnän sijaan esim. yhtiökokouksessa voi osakkeenomistaja käyttääkseen äänioikeutta esittää luotettavan selvityksen saannostaan.

Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
20208_66125.jpg
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Heinäkuu
Taloyhtiön vuosikello tikittää: Heinäkuu
Lämpöinen ja aurinkoinen heinäkuu hellii. Heinäkuu on yleisesti suosituimpia lomakuukausia ja myös taloyhtiössä vietetään lomaa. Mitään suuria päätettäviä asioita ei tässä kuussa ole tarkoitus tehdä, vaan hallituskin kokoontuu, jos sille on tarvetta.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osakkeenomistajan ilmoitusvelvollisuus
AOYL 4 luvun 7 §:ssä säädetään osakkeenomistajan omaa kunnossapitotyötään koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Kunnossapito- ja muutostöistä on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen hallitukselle tai isännöitsijälle. Ilmoitusvelvollisuus koskee sellaista työtä, joka voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistöön, rakennuksen tai huoneiston osaan tai yhtiön tai toisen osakkeenomistajan huoneiston käyttämiseen.Ilmoitusvelvollisuus on lähtökohtaisesti laaja. Ilmoitusvelvollisuus ei koske lähinnä pintakäsittelytöinä pidettäviä huoneiston maalaus- ja tapetointitöitä. Sen sijaan esim. pinnoitetyö, joka vaikuttaa esim. ääni- tai lämpöeristeisiin, on jo ilmoitusvelvollisuuden piirissä.Ilmoituksen tule sisältää sellaiset tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakkeenomistaja, jonka huoneistoon työ vaikuttaa, voi niiden perusteella arvioida, noudatetaanko työssä hyvää rakennustapaa tai aiheutuuko siitä mahdollisesti haittaa tai vahinkoa.
201911_61418.jpg
Rahaa ympäristöjärjestöjen avustuksiin ja Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeelle
Hallitus antoi tänään täydentävän talousarvioesityksensä, jonka mukaan luonto- ja ympäristöjärjestöjen avustuksiin varataan 400 000 euron lisäys ensi vuodelle.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Onko taloyhtiön hallitus vastuussa huonosti toteutetusta salaojituksessa?
Vuonna 1974 rakennetun kolmikerroksisen, kellarittoman kerrostalon salaojat uusittiin. Työhön oli valittu valvoja joka oli laatinut urakkatarjouspyynnöt. Urakka oli tehty suurpiirteisesti, mainittu ainoastaan salaojituksen ja sadevesiviemäreiden uusiminen, vaadittavista syvyyksistä ei ole mainittu, ainoastaan routaeristeiden asentamisesta, mutta ei niistäkään määrää. Hallitus ei ollut käsitellyt työselitystä.Salaojat on vedetty korkeimmalta kohdalta n. 400 mm:n etäisyydelle maan pinnasta, eikä pilarianturoiden alapuolella. Koska pommisuoja on salaojituksen korkeimmalla kohdalla päädyssä, mistä salaojitus lähtee, sitä osuutta ei ole lainkaan salaojitettu. Eikö salaojan pidä olla yhtenäinen verkosto? Salaojitussepeliä ei ole käytetty ja styrox-levyjä ei kukaan ole havainnut asennettavan. Valvojan mielestä ne on asennettu, mutta ei työn aikana otetuista kuvista niitä ei ole havaittavissa. Kaato, n. 3-4 mm/m on valvojan mielestä riittävä. Eikö pidä olla 1 cm/m? Salaojituksen purku on kaupungin viemäriverkostoon ja ilman pumppuakin olisi kaadot saatu vaikka lähtö olisi ollut pommisuojankin osalta kauttaaltaan anturoiden alapinnan alapuolelta. Nyt salaojitusta tarkistettaessa tarkistuskaivoista kaivot ovat aivan kuivia.Kuka korvaa työn uudelleen tekemisestä aiheutuneet kustannukset? Urakoitsija, valvoja, isännöitsijä vaiko hallitus? Hallitus ei ole hyväksynyt salaojitustyötä. Yhtiökokous ei antanut vastuuvapautta isännöitsijälle eikä hallitukselle, vedoten kyseenalaiseen salaojitustyöhön. Eikö ole selvää, että urakoitsijan on tehtävä työnsä niinkuin rakentamismääräyksissä sanotaan, vaikkaikin työselitys oli puutteellinen. Miten hallituksen pitää toimia tästä eteenpäin?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton