Pelastussuunnitelma - taloyhtiösi suunnitelma vahinkojen varalle

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista
4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma lain 14 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä.

Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai kohteen haltija.

Jos rakennuksessa toimii useita toiminnanharjoittajia, rakennuksen haltijan tulee laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. Rakennuksen haltijan tulee laatia rakennuksen pelastussuunnitelma kuitenkin aina yhteistyössä 18 §:ssä tarkoitetun hoitolaitoksen ja palvelu- ja tukiasumisentoiminnanharjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä
2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
3. asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Tavanomaisten taloyhtiöiden osalta pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Pelastuslaitoksen tulee antaa neuvontaa pelastussuunnitelman laadinnasta.

Pelastuslaitos määrittelee palotarkastusten kohteet paikallisen riskinarvioinnin perusteella. Tällä pyritään kohdentamaan valvonta nykyistä paremmin riskikohteisiin. Pelastuslaitos valvoo myös kansalaisille säädettyjä varautumis- ja toimintavelvoitteita sekä rakennuksiin liittyvien turvallisuusvelvoitteiden noudattamista

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä kohteista, joihin on laadittava pelastussuunnitelma. Tavanomaisten taloyhtiöiden osalta pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Erillistalo- tai paritaloyhtiöihin pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia.

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.

Hyvä pelastussuunnitelma sisältää seuraavat tiedot:

• Rakennuksen piirros: Selkeä piirros, jossa on merkitty poistumisreitit, kokoontumispaikka ja mahdolliset vaaranpaikat.
• Poistumisreitit: Selkeät ohjeet, miten eri tiloista pääsee ulos.
• Kokoontumispaikka: Määritelty paikka, jossa kaikki asukkaat kokoontuvat hätätilanteessa.
• Hälytys: Miten hälytys annetaan (esim. palovaroitin, ovikello) ja miten siihen reagoidaan.
• Yhteystiedot: Tärkeät puhelinnumerot (esim. hätäkeskus, isännöitsijä, huoltoyhtiö).
• Erikoisryhmät: Ohjeet, miten huolehditaan esimerkiksi liikuntarajoitteisista asukkaista.
• Vaaratilanteet: Tiedot mahdollisista erityisistä vaaroista (esim. kemikaalit, sähkölaitteet).
• Harjoitukset: Tiedot säännöllisistä pelastusharjoituksista.

Lisätietoja saat esimerkiksi pelastuslaitokselta tai isännöitsijältä.

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteet lieventyvät. Pelastuslain mukaan väestönsuoja tulee rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli 1 200 neliömetriä.

Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä ei enää tarvitse rakentaa uutta väestönsuojaa. Sen sijaan väestönsuoja tulee kunnostaa muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovutaan. Muutokset pienentävät väestönsuojien rakentamisen kustannuksia arviolta noin 21 miljoonaa euroa vuodessa.

Väestönsuojan kunnostamisvaatimukset

Väestönsuojien kunnostusvaatimukset ovat osa pelastuslain uudistuksia, ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että olemassa olevat väestönsuojat ovat toimintakunnossa ja täyttävät nykyiset turvallisuusvaatimukset. Kunnostusvaatimuksiin kuuluu muun muassa:

1. Rakenteellinen tarkastus ja korjaus: Väestönsuojan rakenteiden, kuten seinien, katon ja lattian, tulee olla ehjiä ja kestää suunnitellut kuormitukset.
2. Ilmanvaihto ja suodatus: Ilmanvaihtojärjestelmien tulee olla toimivia ja suodattimien kunnossa, jotta suojassa oleva ilma pysyy puhtaana ja hengityskelpoisena.
3. Vesihuolto ja viemäröinti: Väestönsuojassa tulee olla toimiva vesihuolto ja viemäröinti, jotta siellä voidaan oleskella pidempiä aikoja tarvittaessa.
4. Varusteet ja tarvikkeet: Väestönsuojassa tulee olla riittävästi varusteita ja tarvikkeita, kuten ensiapuvälineitä, ruokaa ja juomaa, jotta siellä voidaan selviytyä hätätilanteessa.
5. Sähköjärjestelmät: Sähköjärjestelmien tulee olla kunnossa ja varmistaa, että valaistus ja muut sähköiset laitteet toimivat tarvittaessa.
6. Hätäpoistumistiet: Väestönsuojassa tulee olla selkeästi merkityt ja esteettömät hätäpoistumistiet.

Tärkeitä keinoja tahallisesti sytytettyjen tulipalojen estämiseksi ovat järjestyksen ja siisteyden ylläpitäminen sekä helposti syttyvien tavaroiden asianmukainen säilyttäminen. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa aiheuttavaa tavaraa saa säilyttää vain siihen tarkoitetuissa paikoissa.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi räjähdysvaarallisten aineiden säilyttämistä tarkoitukseen suunnitelluissa lukittavissa kaapeissa tai vastaavissa paikoissa sekä roskien ja muiden jätteiden säilyttämistä vain tarkoitukseen varatuissa paikoissa.