Rivitalokotien kosteusongelmat selätettiin Sipoossa

Ennen lopullista korjausratkaisua Torpanmäen kostuneissa kodeissa ehdittiin todella elää pit­kään pelokkaissa ja huolestuneissa tunnelmissa. Sairastummeko kaikki? Menettävätkö asun­tomme kauppa-arvonsa? Monta muutakin mus­taa mietettä hiipi asukkaiden ajatuksiin. Yhdes­sä huoneistossa alin kerros oli ollut jo pakko poistaa asuinkäytöstä.

Kosteutta havaittiin siis ainoastaan talo­yhtiön toisessa rakennuksessa, siinä, missä alimman kerroksen seinät ovat osittain maan­vastaisia. Apua ja ratkaisuja todettuihin ongelmiin etsittiin aktiivisesti ja laajalti. Turvatyönä tehtiin muun muassa yhtiön molempiin taloihin uudet salaojitukset. Samalla uusittiin myös patolevyt. llmanlaatumittauksessa havaittiin ainakin yh­den kodin huoneilmassa jo mikrobitason kohoa­minen.

Yhtiön hallitus tiesi, että kosteusongelma ei to­dellakaan johtunut missään määrin taloyhtiön välinpitämättömyydestä tai laiminlyönneistä, ei myöskään rakennusaikaisesta työvirheestä.

– Rivitalomme on vain monen muun talon tavoin aikansa rakennusmallin mukainen. Se on perustettu häiriintymättömän perusmaan varaan tavalla, joka ei ole enää nykyisin käytös­sä, kertoo tämän sipoolaisen taloyhtiön asukas ja hallituksen jäsen Vesa Tomminen.

Tommisten koti on yksi niistä, jossa kosteus­ongelma havaittiin.
– Seinäntakaisesta naapuri­huoneistostamme löytyi kohta meidän jälkeem­me sama ongelma, mutta vielä suurempana. Siellä nimittäin puulevytys ja eriste olivat suo­raan kiinni kosteassa, maanvastaisessa harkkoseinässä, kertoo Tomminen.

Kosteusmittaus kertoi lopulta torpanmäkeläisi­lle karua kieltään. Mittausten mukaan toimenpiteitä vaadittaisiin taloyhtiössä toisaalla heti ja toisaalla pidemmällä aikavälillä.

– Samoihin aikoihin tehdyt radonmittaukset antoivat onneksi puhtaat tulokset, kertoo Tom­minen.

– Mittausten perusteella teimme taloyhtiön hallituksessa päätöksen, että ryhdymme kos­teusongelman vuoksi mittaviin korjaustoimiin. Edessä näytti olevan tilanne, että joudumme teettämään todella kalliin pohjakerrosremontin kostuneisiin asuntoihin. Se olisi tarkoittanut alapohjalaatan purkamista, maa-aineksen vaihtamista sekä uusia lämmöneristeitä ja lattioita. Pyysimme ja saimme tarjoukset. Ne olivat todella korkeat. Kustannukset hirvittivät kaikkia, ker­too Vesa Tomminen.

– Otimme hetken aikalisän. Sitten Juhani Siikala, yksi hallituksemme jäsenistä sattui lukemaan Helsingin Sanomien rakennus­ liitteestä jutun SafeDryingin tekemästä Liisan­kadun arvokiinteistön kuivatuksesta. Jutussa oli haastateltu kyseisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa Tapio Kojoa. Hänen haastatte­lunsa aktivoi meidät toimimaan.

Vesa Tomminen soitti välittömästi, hallituk­sessa ensin aiheesta keskusteltuaan, patentoi­dun SafeDrying menetelmän kehittäneelle Esa Tommolalle. Ja eipä aikaakaan, kun Tommola tuli Tampereelta Sipooseen. Tommola teki omat mittauksensa ja totesi vakavaksi edenneen kos­teusongelman.

– Aki Kömi, joka hänkin on yksi taloyhtiömme asukkaista, lähti samoihin aikoihin juuri sil­loin meneillään oleville rakennusmessuille tu­tustuakseen tarkemmin tähän uuteen Safe­Drying-menetelmään, kertoo Vesa Tomminen.

– Seuraavaksi SafeDryingin Esa Tommola kutsuttiin yhtiömme hallituksen kokoukseen, ja siitä se prosessi lähti sitten liikkeelle. Meille aukesi nopeasti, että tämä mies osaa asiansa ja tuntee kosteusproblematiikan läpikotaisin.
Tommisen mukaan heidän sipoolaisessa ta­loyhtiössään vallitsee asukkaiden kesken hy­vä henki. Kaikki haluavat yhtiön voivan hyvin.

Ja mitä sitten tehtiin? Mitä SafeDrying -menetel­mä tarkoitti käytännössä Sipoon Torpanmäen rivitaloyhtiössä.

– SafeDrying-menetelmä tarkoitti ensiksikin sitä, että nyt Sipoon Torpanmäen taloyhtiön tulevaisuus turvaa ja vakautta lähdettiin rakentamaan tosissaan.

– Kun Tommolan Esa tuli kokoukseemme, kuulimme menetelmän historian ja SafeDryingin osaamisen juuret. Tommola sai tätä uutta mene­telmää epäilevätkin vakuuttuneiksi.

– Seuraavaksi katsastimme kaikki taloyhtiömme ongelmakohdat ja samalta tehtiin myös uudet kosteusmittaukset. Ongelmat näyttäytyi­vät huolestuttavina, kertoo Vesa Tomminen .

Sipoolaistaloyhtiö päätti, että samanaikaisesti SafeDrying-kuivatuksen kanssa asunnoissa tehdään myös radoneritykset. Koko projektille nimi­tettiin myös ulkopuolinen valvoja. Ja sitten alkoivat todelliset toimet.

Patentoidun SafeDrying-mallin kehittäjän Esa Tommolan mukaan Torpanmäen kohteen ongelman lähde oli tyypillinen, eli ennen 2000-lukua käytössä ollut yleinen talojen perustamistapa.

– Tuohon aikaan työselostuksissa luki, että taloperustetaan häiriintymättömän perusmaan varaan. Tästä johtuen perustusten alta puuttui nykyisin vaadittava kapillaarikatko, joka toteu­tetaan usein pestyä sepeliä käyttämällä. Kapillaarikatkon puuttumisen vuoksi kosteus pääsee nousemaan rakenteisiin.

Juuri edellä mainitun kosteusongelman pois­tamiseksi asennettiin Torpanmäen kostuneiden sekä kosteusuhan alta olevien asuntojen alaker­rosten seinien alapäähän patentoitu, kosteu­den rakenteista kuivattava SafeDrying-järjestelmä, joka jää rakennukseen. Tehokuivatus käyn­nistettiin 26.4.2019. Esa Tommolan mukaan tehokuivatuksen al­kuvaiheessa käytettiin ilmavirrassa lämmitystä sekä kuivainta. Näin seinä kuivui hyvin nopeasti.

– Tehokuivatus lopetettiin 13.6.2019, jolloin otimme tehokuivauslaitteen pois kuivainyksi­kön sisältä. Tehojakso kesti siis vain noin puolitoista kuukautta, huolimatta siitä, että kosteus­ arvot olivat paikka paikoin hyvin korkeat. Sen jälkeen kostuneeseen asuinkerrokseen raken­nettu peruspuhallin säädettiin käymään noin kaksi tuntia vuorokaudessa. Samalla alkoi tii­visseuranta. Jos jostakin syystä olisi tarvetta, niin SafeDrying-tehokuivain voidaan palauttaa koska tahansa kuivainyksikön sisälle, kertoo Tommola.

Lue myös:Kun salaojaremontti ei poista kosteusongelmia

Torpanmäessä asennettiin SafeDrying-kuivatusjärjestelmä neljään asuntoon.

– Asuntoa kohti asennustöihin meni vajaa kaksi päivää. Koko homma oli viikossa ohi, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Vesa Tomminen.

Tomminen sanoo kuivatusyksikköjen asennuksen sujuneen mutkattomasti.

– Etukäteispelot siitä, että kuivatuslaitteisto on jokin ruma pömpeli, poistuivat nopeasti. Joku pelkäsi ääniongelmaa, mutta parin tunnin päivittäinen puhallus ei ole ollenkaan häiritsevä.

Nyt Sipoossa eletään jo hyvin rauhallista ja tasaista aikaa. Laitteisto pitää huolen siitä, että kosteusarvot pystyvät kurissa. Etävalvonta toi­mii koko ajan. Etävalvontaan liittyvät dataraportit toimitetaan tilaajalle kolmen kuukauden välein.

– Jos jostakin syystä esiintyisi joitakin kosteuspiikkejä, voimme välittömästi pistää tehokuivatuksen päälle. Mutta sellaista emme ole tarvinneet, kertoo Tomminen. Hän sanoo myös, että yhtään ainoata negatiivista kommenttia ei uudesta SafeDrying-järjestelmästä ole rivitalon asukkailta tullut.

– Pidän tätä erinomaisena innovatiivisena keksintönä.

Antti Harju Realia lsännöinti Oy:stä on sipoolai­sen Torpanmäen rivitaloyhtiön isännöitsi­jä.

– Olen suurella mielenkiinnolla seurannut tä­tä kuivatusprosessia ja todennut, että kysymyk­sessä on todella mielenkiintoinen innovaatio, jo­ka näyttää toimivan täysin tarkoituksenmukai­sella tavalla.

- Ja mikä parasta, sen käyttökulutkaan eivät ole pahat. Menetelmä ei siis vie taloyhtiöiden kassaa miinukselle, joten siitäkin voi antaa bo­nuksia kehittäjäyrityksen suuntaan.
Antti Harju, isännöitsijä, Realia Isännöinti Oy

Harju toteaa, että SafeDrying-menetelmä ei välttämättä ole optimaalinen ratkaisu kaikkiin kosteusongelmista kärsiviin kohteisiin, eli kutakin tapausta pitää lähestyä omana yksilöllisenä tapauksena.

– Mikäli rakennus altistuu jatkuvalle kosteusrasitukselle ja ongelman poisto vaatisi varsin suuria panostuksia rahallisesti sekä rakenne­ muutosten osalta, SafeDrying on erittäin potentiaalinen vaihtoehto tämän kokemuksen perus­teella, sanoo isännöitsijä Antti Harju.