Sähköautojen lataus taloyhtiöissä – auton tankkaus siirtyi kotipihalle

Hiilineutraaliin Suomeen 2035 mennessä pyrittäessä, on sähköautoilla suuri merkitys. Sähköautojen määrä tulee lisääntymään ja latauspaikkojen tarve kasvaa. "Polttoaineen jakelu" on jo siirtynyt parkkipaikoille ja pihoille. Sähköauton latausjärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät asiaan perehtymistä. On otettava huomioon, paljonko kapasiteettia liittymässä on käytettäväksi autojen lataamiseen, miten käyttöoikeudet jaetaan ja miten asiakkaita laskutetaan. On myös katsottava tulevaisuuteen ja mietittävä sähköautojen latausjärjestelmän laajennettavuutta.

Taloyhtiöt voivat hakea ARA:lta avustusta sähköautojen latausinfran rakentamiseen. Avustuksella pyritään edistämään sähköautokannan yleistymistä, matkalla ilmastoystävällisempään Suomeen.

Latausjärjestelmäprojekti on tyypillisesti sähköasennusurakka, jonka toteutuksessa tulee ratkaista kustannustehokkaasti kolme keskeistä osa-aluetta; kapasiteetti, latauksen valvonta sekä laajennettavuus tulevaisuudessa.

1. Löytyykö pääkeskuksesta kapasiteettia / tarvitaanko sähköliittymän päivitys tai uusi liittymä?
Selvitys voidaan tehdä joko mittaamalla tai kysymällä energiayhtiöltä. Optimitilanteessa uusi latauskeskus ja latauspisteet voidaan liittää nykyiseen pääkeskukseen. Jos pääkeskuksen maksimikuorma on valmiiksi äärirajoilla, liittymän kokoa on mahdollista suurentaa tai tilata sähköverkkoyhtiöltä uusi sähköliittymä.

2. Tarvitaanko kuormanhallintaa?
Useissa kohteissa liittymän kapasiteetti on valmiiksi rajallinen, lähellä maksimikuormaa, jolloin tarvitaan niin sanottua kuormanhallintaa. Kuormanhallinta voidaan toteuttaa paikallisesti laitetasolla, jolloin selvitään pienemmällä sähköliittymällä. Hallinta voi perustua latauksen aikaisten vastaavan kokoisten kuormien pudotukseen, sähköautojen lataustehojen rajoittamiseen, latausaikojen jaksottamiseen tai näiden yhdistelmiin.

3. Latauspisteiden veloitusperusteet ja maksut?

Yksinkertaisimmillaan latauspisteiden käyttäjille määritellään vastikkeeseen arvioitu kuukausittainen latausvastike, jonka määrää tarkennetaan kulutuksen mukaisesti tasauslaskulla. Latausvastike voi sisältää energian, laiteinvestoinnin ja ylläpidon osuudet. Investointiosuus voi olla myös kertaluonteinen.

4. Latauksen raportointi?
Laitetason kWh-mittauksen raportointi saadaan perinteisellä mittarien luennalla tai lähettämällä automaattisesti tiedot suoraan nimettyyn sähköpostiosoitteeseen.

5. Latauspisteiden määrä?
Määräksi suositellaan kolmella jaollista määrää, esimerkiksi aluksi 6x, laajennus 6 tai 9, laajemmissa kohteissa 15 latauspisteen ryhminä. Tällä varmennetaan 3-vaiheisen sähkösyötön eri vaiheiden tasainen kuormittuminen ja vältytään mahdollisilta vinokuormilta.

6. Miten huomioidaan latauspisteiden laajennusvaraukset?
Uudessa latauskeskuksessa laajennusvaraukset tai komponentit laitetaan valmiiksi keskukseen ja varmistetaan riittävän leveät kaapelireitit pintakaapelointina.

7. Miten käyttäjät tunnistetaan – latauksen valtuutus?
Käyttäjien tunnistus RFID-tageistä, RFID-lukijat latausrasioihin.

8. Muista myös: Talotekniikan dokumenttien päivitykset ja ylläpitosuunnitelma SFS6000 mukaisesti: sopimus-/yhteystiedot kenelle eri tilanteissa voi soittaa.

ABB on kehittänyt Terra AC -latausaseman, joka soveltuu kaiken kokoisten taloyhtiöiden tarpeisiin. Latausyksikköä on saatavilla erillisellä asennusjalustalla, johon voidaan asentaa joko yksi tai kaksi paikka. Kahden paikan asennuksella asennuskustannukset pienenevät entisestään. Terra AC -latausasema voidaan asentaa myös seinälle.

Terra AC -latausasema on helppo ja nopea ottaa käyttöön. Liittämällä Terra AC -latausasema energiamittariin, päästään alentamaan energiankulutusta seuraamalla ja hallitsemalla sitä, ja ehkäisemään jakeluverkon suojalaitteiden häiriöt. ABB:n latausinfraa tukevat toiminnot tehostavat olennaisesti latausaseman asennus-, käyttöönotto- sekä huoltotöitä.

Terra AC on erittäin helppokäyttöinen järjestelmä. Voit tarkistaa auton latauksen vaivattomasti ladattavalla sovelluksella. Järjestelmässä on otettu huomioon myös huoltotarpeet ja minimoitu nimenomaan paikan päällä tehtäviä huoltotoimenpiteitä automatisoiduilla ohjelmistopäivityksillä. Terra AC -latausaseman pystyy helposti integroimaan ympäröiviin laitteisiin ja järjestelmiin WiFi:n, Bluetoothin, Ethernetin, P1:n ja Modbus TCP/IP:n avulla.

Sähköautojen latauspisteiden valmistaja vastaa ja on vastuussa monestakin asiasta, mutta tiesitkö, että mittaustuloksen hyödyntäjänä taloyhtiöllä tai sähköautonlatausta tarjoavalla yrityksellä on omat vastuualueensa?
Mikäli lataussähköstä aiotaan laskuttaa, tulee latausaseman tai energiamittarin olla mittalaitelain vaatimusten mukainen eli MID sertifioitu.

Kun taloyhtiössä mitataan vain yhden asukkaan sähköautonlatauksen kulutusta autopaikalla sijaitsevalla mittarilla ja siitä laskutetaan asukasta, on tämä mittausdirektiivissä tarkoitettua kulutusmittausta. Toisaalta on myös teknisesti mahdollista syöttää latausenergia huoneiston energiamittarilta ilman erillistä autopaikan latausenergian mittaamista.

Terra AC-järjestelmässä Jokaista latausrasiaa voidaan käyttää tunnistautumalla RFID-tunnisteella (radiotaajuinen etätunnistin eli tägi) tai puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Näin latauspisteitä voidaan käyttää turvallisesti myös julkisissa kohteissa ja taloyhtiöissä. Terra AC latausrasiaa saa MID-sertifioituna.*

Kustannustehokkain kokonaisuus saavutetaan, kun latausrasiat voidaan kiinnittää esimerkiksi autokatoksen seinälle ja tuoda rasioille kaapelit pintakaapelointina. Tulevaisuuden laajennustarpeet voidaan huomioida valitsemalla aluksi latauskeskus, jossa on lähdöt kuudelle ja laajennusvaraus yhdeksälle latauspisteelle. Kiinteällä latauskaapelilla varustettu latausrasia on käyttäjäystävällisempi, kun latauskaapelia ei tarvitse erikseen etsiä tai asetella takaisin sähköauton sisätiloihin.