Taloyhtiön arjen huolehtijat

RTK-Palvelun huoltomies Kimmo Talvitie tietää 14 vuoden kokemuksesta, miten laaja toimenkuva huoltomiehellä viime kädessä on ja miten paljon harkintaa esimerkiksi päivystysvuorossa on käytettävä.

Huoltoyhtiön tavallisimpia töitä ovat piha- alueiden hoito sekä erilaiset pienet korjaustyöt. Huoltoyhtiö huolehtii myös lämmönjako- ym. laitteiden normaalista tarkkailusta. Vaikka mittareissa on nykyisin usein etäluenta, paikan päällä myös huoltomies tarkkailee mittareita siten, että mahdolliset viat havaitaan nopeasti.

24/7 päivystys, avainrekisterin ylläpito ja avainten luovutus, asukasluettelon ylläpito, ovien ja porttien avaus ja sulkeminen, kiinteistön kunnontarkkailu ja huoltotyöt kuuluvat yleisiin kiinteistöhuoltotöihin, jotka ovat huoltoyhtiön vastuulla. Ulkoalueiden hoitotöitä ja vihertöitä ovat mm. piha-alueiden pesu, talvisin lumenpoisto ja liukkauden esto, kesäisin nurmikon leikkaus ja istutusten hoito sekä kaikkina vuodenaikoina irtoroskien poisto, pihakaivojen huolto ja piharakennelmien kunnossapito.

Päivystysvuorossa huoltomies kohtaa kuitenkin vielä laajemman tehtävien kirjon, jolloin on kyettävä päättämään nopeasti, mikä sisältyy huoltosopimukseen ja mikä ei, mutta mihin on silti välttämätöntä puuttua välittömästi ja milloin taas paikalle tarvitaan aivan muuta apua.

"Päivystykseen tulee puheluita laidasta laitaan. Päivystäjän on tärkeä huolehtia ennen kaikkea isompien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä kiinteistössä. Pitää olla myös tarkkana, kenet päästää mihinkin asuntoon ja milloin tarvitaan ulkopuolista apua, jos vahinko koskee henkilöitä mutta ei kiinteistöä. Avunpyyntö voi koskea vaikkapa vanhuksen kaatumista. Toisaalta eteen voi tulla vaikkapa viemärivahinko, joka vaatii nopeaa tilanteeseen puuttumista," Talvitie kertoo.

Huoltoyhtiön vastuun rajat kiinteistössä vaihtelevat sopimuskohtaisesti. Yleisten kiinteistöhuoltotöiden ja ulkoalueiden hoitotöiden lisäksi sopimuksia voi olla erikseen mm. teknisistä palveluista, kuten ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihdoista.

Siinä missä kaikki huoltoyhtiön sopimuskiinteistöt kaupungissa kuuluvat päivystäjän vastuulle, arjessa jokaisella huoltomiehellä on oma vastuualueensa, kuten Talvitiellä Pohjois- Pori, ja siellä tietyt nimikkokiinteistöt, joista huolehditaan päivittäin. Päivittäin toistuvissa kiinteissä kohteissa tulevat tutuiksi niin talo kuin kasvotkin. Vakiokohteiden lisäksi huolehdittavana on ajoittain tuurausja lomituskohteita.

"Useimmiten työpäiväni alkaa asiakaskohteen uima-altaan tarkistamisella. Otan joka aamu altaasta vesiarvot ja huolehdin siitä, että uima-allas on kunnossa. Sen jälkeen tavallisten tarkastuskäyntien lisäksi työpäivät vaihtelevat tilanteiden mukaan. Aikaa menee mm. varaosien hakemiseen ja pieniin korjaustöihin. Päivän töihin voi kuulua vaikkapa lämpötolppien sulakkeiden vaihtoa, seinien pesemistä, jos niitä on töhritty, avainten viemistä ja talvikelillä lumitöitä," hän listaa.

Jos tulee paljon lunta, huoltomiehen päivä voi alkaa jo aamuneljältä kulkuväylien avaamisella. Jos lunta on hyvin paljon, lumityöt jatkuvat vielä seuraavanakin päivänä eri muodoissaan. Kesken lumitöiden voi tulla myös muita käyntejä, kuten ovenaukaisuja tai vesivuoto- ongelmien ratkaisua, minkä jälkeen huoltomies jatkaa taas lumitöiden parissa. Kattojen lumenpudotukset ei yleensä kuulu huoltosopimuksiin, mutta ellei kattotöistä huolehtiva alihankkija ehdi pikaisimpaan apuun, on huoltoyhtiön tehtävänä käydä laittamassa paikalle varoitusmerkit.

Joka-aamuinen rutiini talviaikaan on lisäksi käydä hiekoitettavat paikat läpi ensimmäiseksi aamulla. Joidenkin kohteiden, kuten kauppakeskusten, hoito pitää ajoittaa sen mukaan, ettei huoltotöitä tehdä iltaisin vilkkaimpaan ostosaikaan, jolloin koneilla ajo voisi vaarantaa kauppakeskuksen asiakkaiden turvallisen kulun piha-alueilla.

Kiinteistöjen huolto on alana monipuolistunut ja kehittynyt huomattavasti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Siinä missä huoltotyöt kirjattiin ennen käsin ruutuvihkoon, nykyisin huoltomies kuittaa tehdyt työt älypuhelimellaan sähköiseen huoltokirjaan.

Raportointi on nykyisin erittäin tarkkaa, jopa niin, että tehty työ katsotaan tekemättömäksi, jos sitä ei ole kuitattu järjestelmään. "Takavuosina 16 vuotta sitten kun tulin alalle, huudeltiin ikkunasta, että tuu ny Kalle kaffeelle, mutta sitä sukupolvea ei enää oikein ole. Talomäärä per huoltomies on alaan kohdistuvassa kovassa hintakilpailussa myös kasvanut niin ettei siinä kaffeelle enää ehtisikään. Vaikka kiire on kasvanut ja työ teknistynyt, silti työn asiakaspalveluluonne on pysynyt samana – huoltomies toimii edelleen ihmisten kanssa ja kaikkien kanssa on tultava toimeen niin hyvinä kuin huonompinakin päivinä," huoltopäällikkö Kalle Söderberg RTK-Palvelusta toteaa.

"Joskus huoltomies on psykologin ja lohduttajankin roolissa. Työtä on tehtävä hymyssä suin, vaikka henkilökohtaisessa elämässä olisi sillä hetkellä murheita. Huoltomiehen on pyrittävä olemaan aina palvelualtis eikä ihmisiä kannata ryhtyä neuvomaan liian teknisin termein. Jos asukkaiden puolelta alkaa tulla kovin erikoisia toivomuksia, on hyvä soittaa isännöitsijälle ja kysyä, miten menetellään," Kimmo Talvitie vahvistaa. Myös talotekniikan kehittyminen on vaikuttanut huoltomiehen työn muuttumiseen. Nykyisin huollettavana on rinnakkain vanhojen kiinteistöjen vanhempi tekniikka ja uusien kiinteistöjen uusi tekniikka. Uuden tekniikan kanssa asukkaat ovat joskus epävarmoja eivätkä aina uskalla koskea laitteisiin asunnossa. Tällöin apuun tarvitaan huoltomies.

Omaa osaamista on kehittyvän tekniikan osalta myös päivitettävä jatkuvasti. Aikaa vievät mm. huoltokirjakoulutukset. Toisaalta uusi tekniikka myös helpottaa huoltomiehen työtä. Nykyisin voi lähettää esimerkiksi valokuvan kohteesta sähköisesti huoltoyhtiön päämajaan. Kuva kertoo selkeästi, millaisesta ongelmasta paikan päällä on kysymys. Vaikka ala on muuttunut ja kehittynyt, jotkut asiat säilyvät:
Kahta samanlaista päivää huoltomiehen päivässä ei ole vieläkään nähty.