Pankkipalvelut nurin juuri vastikkeen eräpäivänä – kuka vastaa viivästyneistä maksuista?
Pankkipalveluiden häiriö voi vaikeuttaa taloyhtiön arkea – hallituksen kannattaa tarkistaa varautuminen ajoissa
Pankkipalveluiden häiriö voi vaikeuttaa taloyhtiön vastikkeiden seurantaa ja laskujen maksamista. Hallituksen ja isännöitsijän kannattaa sopia toimintatavoista etukäteen. (Kuva: Envato)
Pankkipalveluiden häiriö voi osua taloyhtiössä hankalaan hetkeen. Vastikkeiden eräpäivä lähestyy, lainanlyhennys pitäisi maksaa ja urakoitsija odottaa suoritusta laskulleen. Mitä tapahtuu, jos verkkopankkiin ei pääse tai tilisiirrot eivät kulje? Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kannattaa selvittää toimintatavat jo ennen häiriötä.
Suomessa pankkipalvelut ja maksuliikenne toimivat tavallisesti luotettavasti, mutta maksaminen on riippuvaista tietojärjestelmistä, tietoliikenneyhteyksistä ja useista palveluntarjoajista. Häiriö voi syntyä esimerkiksi teknisestä viasta, tietoliikenneyhteyden katkeamisesta tai kyberhyökkäyksestä. Suomen Pankin mukaan pankkien toimintoja on siirretty myös ulkomaisille palveluntarjoajille, mikä lisää maksujärjestelmien keskinäisiä riippuvuuksia. Pitkäkestoinen häiriö voi siksi vaikuttaa maksuliikenteeseen laajemmin kuin yhden pankin palveluissa.
Taloyhtiössä pankkipalveluiden toimimattomuus ei välttämättä näy heti. Ongelma voi tulla esiin vasta, kun osakkaan vastike jää kirjautumatta, taloyhtiön lasku odottaa maksamista tai isännöitsijä ei pääse tarkistamaan tilitapahtumia. Jos häiriö jatkuu useita päiviä, se voi vaikeuttaa myös taloyhtiön talouden seurantaa ja aiheuttaa epäselvyyksiä siitä, mitkä maksut on jo suoritettu ja mitkä odottavat käsittelyä.
Mitä tapahtuu, jos vastike ei mene perille eräpäivänä?
Pankkipalveluiden häiriö ei automaattisesti siirrä maksuvelvollisuutta osakkaalta pankille tai taloyhtiölle. Osakkaan on edelleen huolehdittava vastikkeen maksamisesta, mutta viivästymisen mahdolliset seuraamukset riippuvat häiriön syystä ja olosuhteista. Jos maksu on viivästynyt pankin toiminnasta johtuvasta syystä, myös pankin mahdollinen vastuu on arvioitava erikseen. Ratkaisevaa on muun muassa se, onko maksutoimeksianto annettu asianmukaisesti ja missä vaiheessa maksun käsittely on viivästynyt.
Yhtiövastike on osakkaan lakisääteinen maksuvelvollisuus, jonka perusteet määräytyvät asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Jos osakas ei pysty maksamaan vastiketta pankkipalveluiden häiriön vuoksi, hänen kannattaa ottaa mahdollisimman pian yhteyttä isännöitsijään tai taloyhtiön ilmoittamaan yhteyshenkilöön ja kertoa tilanteesta.
Maksuyrityksestä ja häiriöstä kannattaa säilyttää mahdolliset tositteet, kuten pankin häiriötiedote ja maksutoimeksiannon vahvistus. Niistä voi olla apua, jos maksun ajankohdasta syntyy myöhemmin epäselvyyttä. Myös taloyhtiön on syytä selvittää, johtuuko puuttuva maksu osakkaan laiminlyönnistä vai pankkipalveluiden häiriöstä. Pelkkä tilille kirjautumattomuus ei vielä kerro, mitä maksulle on tapahtunut, sillä tilisiirto voi olla esimerkiksi pankin käsittelyssä tai odottaa järjestelmän palautumista normaaliksi.
Voiko pankkihäiriön vuoksi myöhästyneestä vastikkeesta periä viivästyskorkoa?
Viivästyskorkoa koskevat korkolain säännökset, ja lähtökohtaisesti eräpäivän jälkeen maksetusta vastikkeesta voi syntyä viivästyskorkoa. Korkolain 10 §:ssä säädetään kuitenkin tilanteista, joissa viivästyskoron maksuvelvollisuus voi rajoittua. Jos maksaminen viivästyy yleisen maksuliikenteen keskeytymisen tai muun siihen rinnastettavan ylivoimaisen esteen vuoksi, velallinen on esteen aiheuttamalta viivästysajalta velvollinen maksamaan vain sellaista korkoa, jota velasta olisi pitänyt maksaa ennen eräpäivää. Koska yhtiövastikkeesta ei tavallisesti makseta korkoa ennen eräpäivää, tällainen tilanne voi merkitä vapautumista viivästyskorosta esteen ajalta.
Kaikki pankkipalveluiden häiriöt eivät kuitenkaan automaattisesti täytä lain tarkoittaman ylivoimaisen esteen edellytyksiä. Esimerkiksi yksittäisen verkkopankin toimimattomuutta on arvioitava erikseen sen perusteella, onko maksaminen tosiasiallisesti estynyt ja millaisia vaihtoehtoisia maksutapoja on ollut käytettävissä.
Taloyhtiön kannattaa siksi selvittää häiriön vaikutukset ennen kuin se ryhtyy perimään viivästysseuraamuksia. Osakkaan puolestaan kannattaa ilmoittaa maksuesteestä viipymättä ja suorittaa maksu heti, kun se on jälleen mahdollista. Yksittäinen vähäinen maksuviivästys ei lähtökohtaisesti riitä huoneiston hallintaanoton perusteeksi. Asunto-osakeyhtiölain mukaan huoneistoa ei saa ottaa yhtiön hallintaan, jos rikkomuksella on vain vähäinen merkitys. Maksulaiminlyönnin vakavuus ja olosuhteet on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti.
Entä jos taloyhtiö ei pysty maksamaan omia laskujaan?
Taloyhtiöllä on säännöllisiä maksuvelvoitteita, joiden hoitaminen edellyttää toimivaa maksuliikennettä. Maksettavana voi olla esimerkiksi lämmitys-, sähkö- ja vesilaskuja, kiinteistönhuollon maksuja, vakuutusmaksuja, lainanhoitokuluja tai korjaushankkeen urakkalaskuja. Jos pankkipalvelut ovat poissa käytöstä, maksut voivat viivästyä, vaikka taloyhtiön tilillä olisi riittävästi rahaa. Erityisen hankalaksi tilanne voi muodostua silloin, kun useita suuria laskuja erääntyy samaan aikaan eikä maksujen suorittamisesta saada varmuutta.
Maksuviivästys voi aiheuttaa lisäkustannuksia sopimusehtojen ja sovellettavan lainsäädännön perusteella, sillä pankkihäiriö ei automaattisesti vapauta taloyhtiötä maksuvelvollisuuksistaan. Jos esimerkiksi urakoitsijan laskun eräpäivä lähestyy, isännöitsijän kannattaa ottaa yhteyttä laskuttajaan ja selvittää mahdollisuus sopia uudesta maksupäivästä. Sama koskee taloyhtiölainaa: mikäli lainanlyhennys tai korkomaksu uhkaa viivästyä, asiasta on syytä olla yhteydessä lainan myöntäneeseen pankkiin. Näin voidaan selvittää, miten maksun viivästyminen käsitellään ja millaisia vaihtoehtoja tilanteessa on käytettävissä.
Häiriötilanteessa on tärkeää pitää kirjaa erääntyvistä maksuista ja siitä, mitä niiden hoitamiseksi on tehty. Jos pankkiyhteys palautuu vasta usean päivän kuluttua, maksuliikenteen tilanne kannattaa tarkistaa järjestelmällisesti ennen uusien maksutoimeksiantojen tekemistä. Näin voidaan välttää sekä maksamatta jääneet laskut että vahingossa kahteen kertaan suoritetut maksut.
Kuka vastaa taloyhtiön maksuliikenteestä häiriötilanteessa?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus vastaa yhtiön hallinnon sekä kiinteistönpidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen vastuulle kuuluu myös kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukainen järjestäminen. Isännöitsijä puolestaan huolehtii tehtäviensä mukaisesti yhtiön päivittäisestä hallinnosta, kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Käytännössä maksuliikenteen hoitaminen voi kuulua isännöintiyrityksen taloushallinnolle, mutta hallituksen on silti huolehdittava siitä, että toiminnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty.
Pankkipalveluiden tekninen häiriö ei sellaisenaan merkitse, että hallitus tai isännöitsijä olisi laiminlyönyt tehtävänsä. Hallitus voi kuitenkin ennakoida ongelmia varmistamalla, että maksuliikenteen hoitamisesta ja poikkeustilanteiden toimintatavoista on sovittu selkeästi. Erityisen tärkeää on tietää, kuka seuraa erääntyviä maksuja, kuka ottaa yhteyttä pankkiin ja miten hallitus saa tiedon tilanteesta. Jos maksuliikenteestä vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja, myös sen häiriötilanteiden toimintatavat kannattaa selvittää etukäteen.
Voisiko taloyhtiöllä olla pankkitili kahdessa eri pankissa?
Suomen Pankki suosittelee kotitalouksille maksamisen varautumiskeinoksi tiliä ja maksukorttia kahdessa eri pankissa. Taloyhtiöiden kohdalla vastaavaa yleistä lakisääteistä vaatimusta ei ole, mutta kahden pankkiyhteyden hyödyllisyyttä voidaan arvioida osana yhtiön talouden ja toiminnan jatkuvuuden suunnittelua. Erillinen pankkiyhteys voi tarjota vaihtoehdon esimerkiksi silloin, jos yhden pankin palvelut ovat tilapäisesti poissa käytöstä, mutta sen toimivuus riippuu häiriön laajuudesta ja käytettävissä olevista palveluista.
Toisesta pankkitilistä on hyötyä vain, jos taloyhtiöllä on myös mahdollisuus käyttää sillä olevia varoja häiriötilanteessa. Pelkkä tyhjä varatili ei auta kiireellisten laskujen maksamisessa, jos rahojen siirtäminen päätililtä on estynyt.
Varatili ei yksin ratkaise kaikkia ongelmia. Sen käyttämisestä pitäisi olla etukäteen sovitut menettelyt, asianmukaiset käyttöoikeudet ja toimiva tapa maksujen hyväksymiseen. Lisäksi pankkipalveluista voi aiheutua kustannuksia, ja ylimääräisen tilin ylläpito lisää myös hallinnollista työtä. Pienessä taloyhtiössä toisen pankkiyhteyden ylläpitäminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista, kun taas suuressa yhtiössä tai merkittävän korjaushankkeen aikana maksuliikenteen varajärjestelyille voi olla enemmän tarvetta. Hallitus voi selvittää vaihtoehtoja yhdessä isännöitsijän ja pankin kanssa.
Suomessa on varauduttu myös vakaviin pankkihäiriöihin
Suomessa on varauduttu myös vakaviin ja pitkäkestoisiin pankkipalveluiden häiriöihin. Rahoitusvakausvirasto ylläpitää lainsäädäntöön perustuvaa huoltovarmuustilijärjestelmää, jonka tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömiä maksupalveluita tilanteissa, joissa pankin omat järjestelmät eivät ole käytettävissä. Järjestelmän käyttöönotosta päättää valtioneuvosto laissa säädetyin edellytyksin.
Lisäksi Suomen Pankki ylläpitää järjestelyä, jolla voidaan turvata pankkien välistä maksuliikennettä vakavissa häiriötilanteissa.
Taloyhtiön ei kuitenkaan pidä olettaa, että kaikki sen maksut, lainanhoitokulut tai isännöintijärjestelmän kautta tehtävät tilisiirrot voitaisiin hoitaa normaalisti kansallisten varajärjestelyjen avulla. Siksi myös taloyhtiön omat toimintatavat ja maksuliikenteen varautuminen ovat tarpeen.
Huomio
Näin taloyhtiö voi varautua pankkipalveluiden häiriöihin
Taloyhtiön hallituksen kannattaa käydä isännöitsijän kanssa läpi maksuliikenteen toimintatavat ja varmistaa, että keskeiset vastuut ovat selvillä. Varautumisen ei tarvitse tarkoittaa monimutkaisen suunnitelman laatimista, vaan jo muutamien käytännön asioiden sopiminen voi helpottaa toimintaa tilanteessa, jossa pankkipalvelut eivät ole normaalisti käytettävissä.
- Maksuliikenteen vastuut. Kuka seuraa yhtiön tilitapahtumia, hyväksyy maksut ja ottaa yhteyttä pankkiin häiriötilanteessa?
- Erääntyvät maksut. Onko tiedossa, mitkä laskut, lainanhoitomenot ja muut velvoitteet ovat erityisen aikakriittisiä?
- Pankkiyhteyden varajärjestelyt. Onko käytettävissä vaihtoehtoisia pankkipalveluita, ja toimivatko tarvittavat käyttöoikeudet?
- Yhteystiedot. Löytyvätkö pankin, isännöitsijän, huoltoyhtiön ja keskeisten sopimuskumppanien yhteystiedot myös ilman pääsyä sähköiseen järjestelmään?
- Osakkaille tiedottaminen. Miten osakkaille kerrotaan, jos vastikkeiden maksamisessa tai kirjautumisessa ilmenee häiriöitä?
- Tietoturva. Miten varmistetaan, ettei häiriötilanteessa hyväksytä huijausviestejä, vääriä tilinumeroita tai perusteettomia maksupyyntöjä?
Erityisesti suurissa taloyhtiöissä ja korjaushankkeiden aikana maksuliikenteen jatkuvuuteen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä maksujen viivästyminen voi vaikuttaa useisiin sopimuskumppaneihin samanaikaisesti. Pienessäkin yhtiössä selkeät vastuut ja ajantasaiset yhteystiedot auttavat välttämään tarpeetonta epäselvyyttä. Varautumiskäytännöt on hyvä tarkistaa esimerkiksi talousarvion käsittelyn tai hallituksen vuosittaisen toimintasuunnittelun yhteydessä.
Pankkihäiriön aikana ei kannata tehdä hätiköityjä tilisiirtoja
Pankkipalveluiden häiriö voi aiheuttaa epävarmuutta erityisesti silloin, jos osakas ei tiedä, onko hänen vastikkeensa lähtenyt tililtä tai saapunut taloyhtiölle. Ennen uuden maksutoimeksiannon tekemistä kannattaa tarkistaa, onko alkuperäinen maksu jo lähtenyt tililtä tai odottaako se pankin käsittelyssä. Jos maksun tilannetta ei pystytä selvittämään, osakkaan kannattaa ottaa yhteyttä pankkiin ja isännöitsijään, jotta samaa vastiketta ei makseta vahingossa kahteen kertaan.
Myös poikkeaviin maksupyyntöihin on syytä suhtautua varovaisesti. Häiriötilanteita voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi lähettämällä osakkaille viestejä, joissa väitetään taloyhtiön pankkitilin vaihtuneen tai vastike pyydetään maksamaan kiireellisesti uudelle tilille. Jos tilinumeron kerrotaan muuttuneen, tieto pitää varmistaa ennalta tunnetusta ja luotettavasta yhteystiedosta. Hallituksen kannattaa huolehtia siitä, että osakkaat tietävät, mistä häiriötilanteessa saa oikeat maksuohjeet ja miten mahdollisista muutoksista ilmoitetaan.
Lyhyt pankkihäiriö ei yleensä aiheuta taloyhtiölle suuria ongelmia, mutta pitkittyessään se voi vaikeuttaa vastikkeiden seurantaa, laskujen maksamista ja muiden taloudellisten velvoitteiden hoitamista. Häiriötilanteessa ratkaisevaa on, että hallitus ja isännöitsijä tietävät, miten toimitaan ja keneen otetaan yhteyttä. Maksuliikenteen häiriöihin varautuminen kuuluu taloyhtiön normaaliin riskienhallintaan.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat