Tehokas osakuivatus ratkaisi taloyhtiön kosteusongelmat

Helsingissä sijaitsevassa taloyhtiössä alettiin ratkoa kosteusongelmien korjaamista viime syksynä, kun sen teknisenä isännöitsijänä aloitti Niels Lipasti. Taloyhtiössä oli teetetty jo aiemmin kuntokartoitus ja hankesuunnitelma sekä kilpailutettu korjausehdotukset. Yhtiölle ehdotettiin salaojien uusimista, maa-aineksen vaihtoa ja alapohjan remontointia.

– Alapohjassa oli todella paljon vettä, eikä sinne ollut asiaa ilman saappaita. Maa-aines on hiekkaa, ja perunakellarin haju oli voimakas. Vesi ei päässyt virtaamaan ulos, joten se aiheutti kosteusongelmia ja mikrobikasvustoja, Lipasti kertoo havainnoistaan.

Vuonna 1965 rakennettu taloyhtiö koostuu pienkerrostalosta, rivitalosta ja vanhoista liikehuoneistoista, joista osa on muutettu asuinkäyttöön. Talojen alapohja on kärsinyt kosteudesta pitkään. Rakennuksen alla on maanalaisia lähteitä, ja sen vuoksi maaperä pysyy kosteana. Rakennusaikana maaperän kuntoa ei ilmeisesti ollut selvitetty, ja nykyiset rakennusvaatimukset ovat silloisia tiukemmat.

Ainakin yhden talon kellarissa oli jäljellä rakennusaikaisia puisia muottimateriaaleja, jotka olivat lahonneet kosteuden vaikutuksesta ja päästivät mikrobien aineenvaihduntatuotteita tilaan. Kellarin yläpuolen asunnot olivat siis vaaravyöhykkeessä. Pidemmän päälle kosteus uhkaa myös niitä tiloja, joissa kosteutta ei juuri nyt esiinny.

SafeDrying-kuivatus- ja kuivanapitojärjestelmän kehittäjä Esa Tommola oli yhteyksissä Niels Lipastiin muissa asioissa, kun heille tulivat samalla puheeksi taloyhtiön kosteusongelmat. Selvisi, että taloyhtiössä voisi käyttää SafeDrying-järjestelmää.

Kesällä 2021 taloyhtiö päätti asennuttaa järjestelmän ja tehdä rakenteiden kuivatuksesta pilottihankkeen taloyhtiölle. Kuivatus tehdään osissa talo kerrallaan. Kunkin osakuivatuksen tulokset esitetään osakkaille ja hallituksen jäsenille, ja tämän jälkeen päätetään muiden osien korjauksista. Näin taloyhtiö voi päättää tulevista korjauksista vain, jos edelliset osoittautuvat onnistuneiksi.

– Perinteiset korjaustavat eivät olisi olleet hyvä vaihtoehto, koska perustukset ja alapohja olisi pitänyt kaivaa auki. Lisäksi tulvimisen estämiseksi tiloihin olisi pitänyt asentaa pohjapumput. Maa-aines olisi täytynyt vaihtaa ja salaojat sekä patolevyt uusia. Hinta olisi ollut seitsemännumeroinen. Nyt kustannus on vain murto-osan tästä, vaikka kuivatus SafeDryingilla tehdään useassa osassa, Lipasti kertaa.

Korjauksia laajennetaan taloyhtiössä ensi vuonna, kun tähänastiset tulokset ja kustannusrakenne on käyty läpi osakkaiden ja hallituksen jäsenten kanssa. Tänä vuonna korjauksia on tehty noin neljäsosassa rakennuksista.

– Kustannustehokkainta olisi tehdä kaikki kerralla. SafeDrying on kuitenkin edullinen tapa korjata kosteusongelmia, sillä siinä saadaan näkyviä tuloksia pienellä alkupanostuksella, Lipasti kertoo.

Saadut kuivatustulokset näyttävät erittäin hyviltä, ja rakenteet ovat lähteneet hyvin kuivumaan ylhäältä päin. Myös aistinvaraisten havaintojen muutos on huomattava.

– Kävin katsomassa tilanteen elokuussa ja perunakellarin haju oli jo hävinnyt kokonaan. Siellä tuoksui kuiva hiekka. Pärjäsin myös tavallisilla kengillä, koska hiekka oli kuivunut ja lieju kadonnut.

Lipastin mukaan taloyhtiön hallitus hämmästeli kuivatuksen suurta sähkönkulutusta, mutta se tasaantuu tehokuivatusvaiheen jälkeen. Järjestelmän ylläpitovaiheessa sähkönkulutus on melko pientä.

– Jokaiselle taloyhtiölle, joilla on vastaavia kosteusongelmia, tämä on hyvä tapa tarttua niihin. Korjausvelka voi kasvaa liian suureksi muilla korjaustavoilla. Myös lainaneuvottelut saattavat olla hankalia, eivätkä pankit välttämättä myönnä taloyhtiölle lainaa.

Kerromme taloyhtiön SafeDrying-kuivatuksen tuloksista tarkemmin, kun kokonaisuus valmistuu vuoden 2022 aikana.