Tilinpäätöksen rekisteröinti

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Ostimme talvella erillistalon (rak -47). Yhtiössä kaikilla on vastuu omasta pihasta ja rakenteista. Ostohetkellä tätä vain mainittiin isännöitsijätodistuksessa (yhtiöjärjestystä oltiin uusimassa).Nyt talosta löytyi lahonnut kantava rakenne. Onko tämä myyjän vai yhtiön vastuulla? Ostaessamme talon välittäjä tiedotti hyvin tarkasti että kaikki ovat itse vastuussa rakenteista mutta on tullut ilme ettei entinen omistaja tätä hyväksynyt. Kuntotarkastuksessa ei myöskään ilmennyt.Onko myyjä vastuussa vaikkei yhtiöjärjestyksessä vastuuta mainittu myyntihetkellä? Isännöitsijätodistuksen mukaan päätös on tehty 80-luvulla eli ennen myyjän omistusaikoja.

Koira haukkuu, lapsi itkee, vanhemmilla on riita ja äänet kohoavat. Nuoriso soittaa musiikkia niin, että lattia tärisee basson voimakkuudesta koko päivän. Toinen imuroi ja joku käyttää tehosekoitinta. Ja yläkerrassa tuntuu olevan kokonainen koululuokka jumppatunnilla töminästä päätellen. Normaaleja elämän ääniä – vai onko?

Tiili on perinteisin ja yleisin savupiippujen rakennusmateriaali. Tiilipiippu on edullinen rakentaa ja lämpötaloudellisilta ominaisuuksiltaan ylivoimainen. Se on ainoa massiivinen hormisto, joka pystyy luovuttamaan siihen varastoituneen lämmön huonetiloihin. Tiilipiippu vastaa lämmönvarauskyvyltään jopa toista tulisijaa.Tiilihormiston edut korostuvat erityisesti huonetiloiltaan korkeissa ja kaksikerroksisissa taloissa. Tiilipiippu on paloturvallinen ja tulisijojen määrästä riippuen siihen on helppo tehdä myös tarvittava määrä hormeja.Tulisijojen ja savupiippujen varaavuus on viimeaikaisten tutkimusten mukaan noussut kuluttajan kannalta yhdeksi keskeisimmistä ominaisuuksista, mikä merkitsee huomattavia säästöjä jo yhden lämmityskauden aikana.

Asukas pysäköi jatkuvasti mopoauton taloyhtiön piha-alueelle ja tarkemmin sanottuna viralliselle pelastustielle. Pihalla on pysäköinti kielletty- liikennemerkki ja myös pelastustiestä kertovat asianmukaiset merkinnät. Pysäköinti jatkuu edelleen, vaikka asiasta on huomautettu suullisesti.Mihin toimiin taloyhtiö voi ryhtyä, jotta tällainen pysäköinti saadaan kuriin?

Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.

Kerrostalomme on rakennettu 1960-luvulla. Taloyhtiössämme on paljon eläkkeellä olevia ihmisiä, jotka ovat yhtiökokouksessa vuosia jo jarruttaneet kaikkia remonttiehdotuksia kuten viemäri-, ikkuna-, hissi-, leikkipaikka-, sauna- ja parvekeremontteja. Nämä remontit ovat nyt kaatumassa päälle seuraavan 5-vuoden aikana ja yhtiön hallitus on niitä vuosittain yrittänyt tuoda päätettäväksi mutta joka kerta tulos yhtiökokouksessa on sama – "kyllä me vielä pärjäämme näillä vanhoilla".Hyvä esimerkki oli kun 7 vuotta sitten tehtiin pelkkä käyttövesiremontti "halpuutensa" vuoksi, niin nyt joudumme korjaamaan jatkuvasti viemärien rikkoutumisten aiheuttamia vesivahinkoja ja silti viemäriremonttia ei vieläkään lähdetä viemään hankeselvitykseen. Tuleva remontti viemärien osalta maksaa yksistään saman mitä aikoinaan olisi maksanut sekä käyttövesi että viemäriremontti yhteensä. Taloyhtiössämme poistettiin lasten leikkipaikkakin uusimistarpeen tullessa esiin, koska "talossa ei asu niin paljon leikki-ikäisiä". Ja ikkunoihinkin voisi vain laittaa yhden lasin lisää, eihän se mitään, että sisäpokat on niin kierot, ettei ikkunoita saa enää kiinni, jos ne on kerran auki saanut ja onhan sitä aina pumpulia mahdollisuus laittaa niihin rakoihin.Onko niillä osakkailla, jotka haluaisivat pitää taloyhtiön hyvässä kunnossa ja asuntojen arvon vähintään sillä tasolla, mitä ovat siitä maksaneet, mahdollisuus hakea korvausta näiltä jääräpäiltä, jotka haluavat asua halvalla ja eivät ole halukkaita maksamaan taloyhtiön remonteista mitään? Parhaassa tapauksessa nämä "vapaamatkustajat" myyvät asuntonsa pois ja jättävät maksamisen muille. t. "säästämiseen" kyllästynyt