Tilintarkastus vai toiminnantarkastus?

Tilintarkastuksesta on säädetty asunto-osakeyhtiölain yhdeksännessä luvussa. Taloyhtiön tilintarkastajan valitsee yhtiökokous. Mikäli valittavia tarkastajia on useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä.

Mikäli yhtiöön valitaan vain yksi tarkastaja, joka ei ole tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Yhtiökokous voi valita varatilintarkastajan myös halutessaan, vaikka siihen ei velvollisuutta olisikaan. Jos osa tilintarkastajista valitaan edellä mainitussa muussa järjestyksessä, yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että myös tällaisen tilintarkastajan varatilintarkastaja valitaan muussa järjestyksessä.

Tilintarkastajien toimikausi vaihtuu uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän yhtiökokouksen päättyessä, jollei toisin ole yhtiöjärjestyksessä määritelty tai sovittu. Yhtiöjärjestyksessä voi olla maininta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta

Yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja tulee olla asunto-osakeyhtiöissä, jos:

1. yhtiön kattaa vähintään 30:n osakkeenomistajan hallinnassa olevaa huoneistoa
2. tilintarkastaja on valittava tilintarkastuslain 4-6 §:n tai muun lain perusteella; tai jos
3. osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista taikka yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista sitä vaatii varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia on kokouskutsusta ilmenevien käsiteltävien asioiden listalla

Tilanteessa 3, jos yhtiökokous ei valitse tilintarkastajaa, vaikka osakkeenomistajat sitä vaativatkin, määrää aluehallintovirasto tilintarkastajan tilitarkastuslain 9§:n 1 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä, jos osakkeenomistaja määräämistä hakee kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Mikäli tilintarkastajaa ei valita kohtien 1 ja 2 määrittelemässä tilanteessa, säädetään asiasta tilintarkastuslain 9 §:ssä.

Toiminnantarkastus sisältää taloyhtiön talouden sekä hallinnon tarkastuksen yhtiön toiminnan ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla.

Tilanteessa, jossa yhtiöllä ei ole tilintarkastajaa ja yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, tulee yhtiöllä olla toiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, mikäli yhtiöllä ei tilintarkastajaa ole ja osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista taikka yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista sitä vaatii varsinaisessa yhtiökokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa asia on kokouskutsusta ilmenevien käsiteltävien asioiden listalla.

Toiminnantarkastajan valitsee yhtiökokous. Jos yhtiöllä on tilintarkastaja, voi yhtiökokous päättää toiminnantarkastajasta määräenemmistöpäätöksellä. Jos toiminnantarkastajia on valittava useita, yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä - ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Toiminnantarkastajan toimikauteen sovelletaan säännöksiä tilintarkastajan toimikaudesta.

Toiminnantarkastajalle on valittava sijainen, mikäli valittuja on vain yksi. Toiminnantarkastajan sijaista koskee samat säännökset kuin tilitarkastajankin sijaista.

Toiminnantarkastuskertomus on annettava kultakin tilikaudelta päivättynä ja allekirjoitettuna. Toiminnantarkastuskertomus on yksilöity sen kohteena olevaan tilinpäätökseen.

Toiminnantarkastuskertomuksesta on oltava lausunto siitä, sisältääkö:

1. tilinpäätös olennaisilta osin yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhtiön antamat vakuudet; sekä
2. toimintakertomus olennaisilta osin tiedot asunto-osakeyhtiölain 10-luvun 5-7 §:ssä tarkoitetuista seikoista. Toiminnantarkastajan on ilmoitettava mikäli hän ei voi antaa lausuntoa. Toimintakertomuksessa voidaan antaa tarpeellisia lisätietoja.

Toiminnantarkastajan on huomautettava mikäli toiminnantarkastuskertomuksessa mikäli tarkastuksen yhteydessä on ilmennyt, että yhtiö hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka isännöitsijä on:

1. syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, joka johtaa korvausvelvollisuuteen yhtiötä kohtaan, tai
2. rikkonut lakia tai yhtiöjärjestystä.

Toiminnantarkastuskertomus on luovutettava vähintään kaksi viikkoa ennen sitä yhtiökokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi.

Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on tarjottava toiminnantarkastajalle tilaisuus laatia tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista apua ja selvitystä, jota tarkastaja pyytää.

Toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa sellaisessa hallituksen kokouksessa tai yhtiökokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Tarkastajan on oltava läsnä sellaisessa kokouksessa, jossa käsiteltävien asioiden puitteissa se on tarpeen.

Toiminnantarkastajan on yhtiökokouksen pyynnöstä annettava tarkentavia tietoja pyydetyistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävien asioiden arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi yhtiölle olennaista haittaa. Mikäli haittaa ei aiheudu, on toiminnantarkastajan annettava kaikki yhtiötä koskevat tiedot osakkaan pyynnöstä.

Toiminnantarkastaja saa muutoin ilmaista tehtäväänsä suorittaessaan tietoonsa saamansa seikat:

1. josta hänen on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla;
2. jonka viranomainen, tuomioistuin tai muu henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa;
3. jonka ilmaisemiseen yhtiö on antanut suostumuksensa;
4. joka on tullut yleiseen tietoon; tai
5. jos siitä ei aiheudu yhtiölle haittaa

Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään asunto-osakeyhtiölain 24 luvussa.