Väestönsuoja on nyt puhuttu aihe – Taloyhtiön hallitus vastaa väestönsuojien kunnosta

Pelastuslain (379/2011) ja sisäministeriön asetuksen (506/2011) mukaan väestönsuoja on rakennettava uudisrakennukseen, jonka kerrosala on yli 1 200 neliömetriä. Velvoite koskee esimerkiksi kerrostaloja, liike- ja toimistorakennuksia sekä muita vastaavia rakennuksia.

Väestönsuojan on kestettävä tavanomaisia sodan aikaisia vaikutuksia, kuten paineaaltoa, sirpaleita ja sortumia, ja siinä on voitava oleskella yhtäjaksoisesti vähintään 72 tunnin ajan. Pientaloihin ja rivitaloihin ei yleensä rakenneta omaa suojaa, vaan niiden asukkaat ohjataan lähimpään yhteissuojaan, josta vastaa kunta tai muu viranomainen.

Eduskunnassa esitetyn kirjallisen kysymyksen mukaan monia väestönsuojia ei kuitenkaan ole pidetty riittävän hyvässä kunnossa. Erityisesti ilmanvaihdon ja tiivisteiden toimivuudessa on havaittu puutteita.

Väestönsuojan laitteet ja varusteet – kuten ilmanvaihtolaitteet, tiivisteet, venttiilit ja hätäpoistumistiet – on tarkastettava ja huollettava määräajoin. Väestönsuojanhoitaja tai huoltoyhtiö voi suorittaa tarkastuksen, mutta pelastusviranomainen voi valvoa väestönsuojien kuntoa osana palotarkastusta ja antaa tarvittaessa korjausmääräyksiä.

Jos väestönsuoja on otettu muuhun käyttöön, esimerkiksi varastoksi, se on voitava tyhjentää ja saattaa käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa viranomaisen käskystä. Tämä on yleinen haaste monissa taloyhtiöissä, joissa väestönsuojan tila on vuosien aikana täyttynyt varastotavarasta.

Lue myös: Missä on lähin väestönsuoja?

Väestönsuojelussa vastuu ei jää vain hallitukselle. Asukkaiden on huolehdittava, että heillä on omat perustarvikkeet, kuten vettä, ruokaa, lääkkeitä ja hygieniatarvikkeita, jos väestönsuoja joudutaan ottamaan käyttöön.

Monissa taloyhtiöissä olisi hyödyllistä järjestää yhteinen varautumispäivä, jossa tutustutaan suojan sijaintiin ja opastetaan asukkaita sen käytössä.

✅ Onko väestönsuoja tarkastettu viimeisen viiden vuoden aikana?
✅ Onko väestönsuojanhoitaja nimetty ja koulutettu?
✅ Onko väestönsuoja tyhjennettävissä 72 tunnissa?
✅ Toimiiko ilmanvaihto ja ovatko tiivisteet kunnossa?
✅ Onko suojan varusteet tallessa ja dokumentoitu?

Väestönsuojien rakenteet ovat lähes aina teräsbetonia, ja betonin valmistus on merkittävä osa rakennuksen kokonaispäästöjä. Siksi myös väestönsuojien yhteydessä on alettu pohtia, miten niiden hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ilman, että turvallisuus tai kestävyys kärsii.

Suomessa on käytössä BY-vähähiilisyysluokitus, joka jaottelee betonin ilmastovaikutukset eri tasoihin. Luokitus perustuu betonin Global Warming Potential -arvoon (GWP), joka kertoo materiaalin valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidiekvivalenttipäästöt. Yksi yleisimmin käytetyistä vähähiilisistä vaihtoehdoista on GWP.85-luokan betoni.

GWP.85 tarkoittaa, että betonin tuotannon päästöt ovat korkeintaan 85 % vertailutason betonin päästöistä. Käytännössä tämä saavutetaan vähentämällä sementin osuutta reseptissä ja korvaamalla sitä vähäpäästöisemmillä sideaineilla, kuten masuunikuonalla tai lentotuhkalla.

Tällainen betoni soveltuu hyvin myös väestönsuojarakenteisiin, joissa vaaditaan lujuutta ja tiiveyttä. Ympäristöhyödyn lisäksi etuna on, että vähähiilinen betoni voidaan usein valmistaa olemassa olevilla betoniasemilla ilman suuria reseptimuutoksia tai lisäkustannuksia.

On kuitenkin hyvä huomioida, että GWP-luokitus koskee vain betonimassan valmistusvaihetta (A1–A3). Kuljetusten, valun ja työmaan muiden prosessien päästöt eivät sisälly laskelmaan. Lisäksi kaikki betoniasemat eivät vielä tarjoa GWP.85-luokan tuotteita, joten niiden saatavuus on varmistettava tapauskohtaisesti.

Kun taloyhtiö tai rakennuttaja suunnittelee väestönsuojan rakentamista tai saneerausta, vähähiilisen betonin käyttö voidaan ottaa mukaan suunnittelukriteeriksi. Se on yksinkertainen tapa vähentää rakentamisen päästöjä ja osoittaa, että taloyhtiö ottaa huomioon myös ympäristövastuun.